ots
104

Unikirja ei tienny mittää kananmunista, kanat ties hyvvee.
"Sattumia ei ole . . kyseessä on vain jokin tarkoitus, jota emme ole vielä ymmärtäneet."


Perjantai 1.8.2014  Kyykötin talvella kuorimassa kananmunia Karhunsalolla Makkosen (ent. Liimatan) tien risteyksessä. Kävelin sitten hiljaa jalanjälkiä pitkin rappusten eteen ja jätin kananmunan siihen. Sitten kuljin sakeassa metsässä ja tulin Koposten pellon laitaan. Hämärässä näkyi valolamppujen keilat. Pihalla oli paljon ihmisiä etsimässä Vahersalmen Pirjoa. Hän oli ollut jo monta päivää kateissa.


Sunnuntai 3.8.2014  Vierailin poikieni kanssa exän luona. Sammuttelin valoja poikien huoneista. Niissä oli tyhjiä sänkyjä. Ajattelin, etten nuku exän vierellä. Itketti.

Seisoin lantalassa, jossa oli ulostevelliä. Yritin pyyhkiä sitä rätillä joltakin tasolta, jonka sitten viskasin lantalaan. Exä suutahti, ettei sitä saa heittää. Hänen sanomisensa ei tuntunut miltään.

Tapani ajoi "autoa" "vuoristorataa" pitkin. Vastaan tuli ratsukoita ja me väistelimme niitä.


Maanantai 4.8.2014  Näin ruskean kartan kuvan, Saudi-Arabia, Syyria . . "Älä anna."

Yritin nuppineuloilla kiinnittää vaaleankeltaisia kangassuikaleita toisiinsa.


Tiistai 5.8.2014  Silitin Miisu-kissaa ja se puski minua.

Otin korkeasta pinosta uunihalkoja. Laitoin takakonttiin pahvin paloja, joissa oli sinistä tekstiä ja pieniä piirroksia.


Keskiviikko 6.8.2014  Menin katsomaan jotakin näytäntöä. Joku sanoi, että paikkoja on vielä kahdeksan vapaana. Joillakin sinisillä tuoleilla oli vaaleansinisiä pieniä tyynyjä yksi tai kaksi. Sitten olinkin ulkona. Maassa oli vähän lunta. En kunnolla nähnyt tuolistani kuvaruutua.


Torstai 7.8.2014  Leijonan metsästys.

Istuin auton kyydissä, mikä kiersi siniharmaan linja-auton ympäri. Toisen kerran kierettyä, niitä oli kaksi. Kuljimme tosi läheltä.



koh

Perjantai 5.1.2001

25
Minua itkettää niin kamalasti, että se tuntuu ihan dydämessä asti. Mitähän minustakin nyt tulee? Yksijalkaisena. . . tai puolitoistajalkaisena.
Olin juuri käynyt yläasteen loppuun ja päässyt kesälomalle. Minulla oli suuria suunnitelmia tulevaisuuteni varalle.  Haaveilin tanssijan ammatista (huokaus.)  Sitten yhtenä lauantai-iltana olin palaamassa läheiseltä tanssilavalta kävellen kotiin, kun eräät pojat hurjastelivat tiellä.  Ensin suhahti ohitseni yksi mopo. Toinen mopoilija ajoi liian läheltä ja sen seurauksena sain käsivarteeni suuren mustelman ja kaaduin tielle. Seuraava ajaja ei ollutkaan mopolla, vaan autolla. Oikean jalan nilkkani murskaantui pyörän alla.
Kun myöhemmin heräsin sairaalassa, siskoni kertoi, että jalkateräni oli jouduttu amputoimaan.
Vasta monta tuntia myöhemmin, kun olin uskaltanut katsoa jalkaani peiton alla, uskoin sen todeksi ja romahdin täysin. Itkin, itkin ja itkin. Kaikki haaveeni haihtuivat kuin tuhka tuuleen.
Myöhemmin kotona, kaikki tuntui yhdentekevältä. Siskoni ja veljeni houkuttelivat minua liikkumaan kainalosauvoilla ja tympäännyttyä heidän ruikutukseensa, lähdin liikkumaan.  Sitten he saivat houkuteltua minut uloskin. Ja monta päivää myöhemmin menin ulos jo omasta tahdosta. Siellä liikkuminen rauhoitti mieleni ja sai ajatukset liikkeelle. - Niin. Olihan
minulle luvassa proteesi, ettei tarvitsisi koko ikää klenkutella kainalosauvoilla.
Erään kerran sitten huomasin istuvani ulkona koivun katveessa ja olin piirtänyt lehtiööni yhden kuvan ja kirjoittanut siihen pienen tarinan. Kun olin kirjoittanut sen valmiiksi, ihan kuin olisin herännyt unesta. Katselin kuvaa kummissani ja lukiessani tarinaa, silmäni sumentuivat kyynelistä. Olinko minä kirjoittanut noin koskettavasti?
Seuraavana päivänä sain taas kirjoittamispuuskan. Olin piirtänyt kuvan pienestä tytöstä ja pojasta ja kirjoitin siihen hauskan jutun.
Melkein kaksi viikkoa tarinani pysyivät salassa, mutta sitten siskoni löysi yhden, huolimattomuuttani. Siihen mennessä tarinoita oli jo kertynyt kahdeksan. Hän halusi ehdottomasti näyttää löytämänsä eräälle tuttavalleen. - No minä suostuin viimein, kun hän oli ensin katsonut muutkin tarinat ja ihastellut jokaista.
Ehkä minä olin lopulta löytänyt elämäntehtäväni.

((Unessa oli: istuin koivun alla.))



ots
105

Riisua? - Unikirja sannoo: toisten läsnäollessa = hävväistys, yksinnäissyyvessä = sallaisuuven ilimitulloo. - Henkisessä mielessä kuvittelisin sen tarkottavan, että kasvan vähitellen henkisesti. Heitän vanahoja asioita pois.


Perjantai 8.8.2014  Riisuin vaatteitani, koska oli menossa suihkuun. Tuntui, ettei vaatteet lopu koskaan ja ne olivat tiukasti päälläni. Lopulta otin kerralla kahdet paidat pois. Suihkun vesi oli sinistä. Otin shampoota.

Timo nyppi olkapäältäni mustaksi mennyttä luomea.

Kuljin Timon kanssa metsätietä ja sottailimme laittavamme hirviaitaa tien lähipuihin. Laitoimme keltaista nauhaa talvella.

Hilkka kysyi, joko lastenvaunut olivat tulleet. Huomasin eteisessä Eevan (ent. työkaveri) keltaisessa takissaan. Sitten hän pyöritteli isoa kovalevyä, jossa oli paljon pieniä numeroita. Minä otin syliini sinipukuisen tuhdin poikavauvan ja toruin Eevaa, että voi osua poikaan levyllä. Itkin asian takia. Työkaverini Esko oli huoneessa. Minulla oli käsissäni pätkä rautalankaa, jossa oli valkeita helmiä. Katkaisin langan ja valutin helmet astiaan, jossa oli jo vihreitä helmiä.


Sunnuntai 10.8.2014  Yritin laittaa punasävyisiä, metallisia ovia lukkoon. Lopulta sain ja sisällä oli täysin pimeää.

Pieni poika oli pukeutunut poliisipukuun. Hän kuljeskeli talossa ja tervehti totisena kahta aikuista poliisimiestä.

Olin pienessä kanaverkkohäkissä ja pitelin sylissäni nuorta vaaleaa kanaa. Vaaleansininen kana karkasi ulos. Sitten häkkiin tuli valkea, pitkäkarvainen kissa, joka söi pienestä astiasta kanoille tarkoitettua tonnikalaa. Sitten olinkin ulkona hätistelemässä kanoja takaisin ja ulos ajettu kissa hiipi matalana taas häkin sisälle. Siellä oli jo muutama ruskehtava kana.

Otin hyllyltä juomalaseja, joiden sisällä oli pienempiä, keltaisia, punaisia ja vihreitä laseja. Lajittelin ne. Sitten laitoin vaaleaan pesuvatiin pienten nukkien peruukkeja pesua varten.

Kuljin Rasivaarassa viereisellä puutontilla Vuorion Timon (naapuri) kanssa. Tuumimme, että vanhoja puita pitäisi raivata paljon. Katselin latvoihin. Tulimme tielle ja näin selkäpuolelta Timon ja jonkun naisen kulkevan mustissa vaatteissaan pois. Heidän risteyksellä oli tien tukkona paljon isolehtisiä, vihreitä kasveja. Postilaatikossani oli suuria lappusia, joissa onniteltiin syntymäpäiväni johdosta. Ajattelin, että ne on päivää myöhässä.
((Uamulla tuli unseta mielleen hautajaiset.))



ots
106

Äiti? - Hänen näkeminen, jos hiän on jo vainnaa = ilahuttavvoo uutista.

Tiistai 11.8.2014  Karhunsalolla juoksin äitiä pakoon tai piiloon naapurin maille.

Vieno pyysi minut takaisin laukkutehtaalle töihin.

Karhunsalolla kesällä ulkona. Taivaalta kuului tussahdus. Siellä lensi lentokone ja sen takana suihkari, joka tuli alaspäin takaperin. Säikähdin, että se tulee päälleni, mutta se putosikin ihan navetan taakse.

Kuljeskelin joillakin korkeilla telineillä.

Pojat olivat usean vuoden ikäisiä ja temmelsivät jonkin montun reunalla. Tapani putosi ja Petri veti takaisin, mutta Tapani putosi uudestaan. Juoksin ja hyppäsin rinteeseen. Otin pojan syliini ja taputtelin selkään. Hän otti pudonneen sinisen hattunsa ja minä itkin. Hän ei vieläkään päästänyt ääntä, vaikka taputtelin uudestaan selkään.


Keskiviikko 13.8.2014  Navetan yläpuolella oleva huone oli koristeltu hääparille. Milja-täti oli jossakin.

Minulla oli pöydällä kahdessa muovipussissa omenoita. Otin niistä pilaantuneita pois. Niissä oli myös ruskeista kangassuikaleista tehtyjä omenien kokoisia keriä.

Laatikossa oli useita lyijykyniä.


Perjantai 15.8.2014  Olin taas exän kanssa yhdessä, en kuitenkaan halunnut rakastella. Nousin monet portaat ja näin entisiä naapureita.
((Omasta mielestä exä (entinen elämä) edusttaa taivasta, jossa ei oo tarvista rakastella. Niän siellä kaikki henkisisarukset ja muuttii enkelit ja Pyhän kolominnaissuuven. Aamen.  :)  ))

Alle 10-vuotiaat poikani olivat lumisella tiellä. Kalevi tömisteli ja tiestä putosi puolet alla virtaavaan kallioiseen puroon. Tapani lasketteli purossa ja varoitin, ettei iskisi päätään.


Sunnuntai 17.8.2014
  Lääkäri kuunteli sydämeni lyöntejä ja totesi ne normaaliksi.


Maanantai 18.8.2014  Pieni ikkunaton, harmaa rakennus valkeilla raidoilla. Siinä oli ovi.   -   Sekalainen työpaikka.



ots
107

Aita? - Pettävvii toivveita. Kivinen = voittamattommii estteitä, rissuinen = puuhien epäonnistumista. - Henkisessä mielessä kvittelisin aian tarkottavan, että sulla on vielä jokkii este, josta on piästävä yli.


Keskiviikko 20.8.2014  Kuljin avojaloin Enon keskustan halki kylvyn jäljiltä, päälläni iso valkea pyyhe sekä päähäni kiedottu toinen valkea pyyhe.
 
Aidan toisella puolella oli skasotkua.


Perjantai 22.8.2014  Sekalaista unta. Hevonen meni takaperin huonoa tietä alaspäin.
((Aamulla luin Lorna Byrnen kirjaa, "Portaat taivaaseen", ja itkin.))


Tiistai 26.8.2014  Kuljin Seijan kanssa vyötäröön yltävässä lumihangessa. Yritimme hyppiä kuin koirat.

Tein kahden naisen kanssa riisipiirakoita. Tein potun täydeltä tarpeeni. Ovi ulos oli raollaan ja paksussa kuurassa. Etsin siihen pitkän sinivalkean liinan suojaksi, mutta ovi menikin sitten kiini.

Noin 6-vuotias tyttö oli pissinyt lattialle ja siivosi jälkiään. Milja-täti torui ja uhkasi piiskalla. Ajattelin, ettei vaiva lähde piiskaamalla.


Torstai 28.8.2014  Paljon valkoista vaahtoa.

Kämmeneni selkäpuoli oli täynnä nestemäisiä näppylöitä, joita voitelin jollakin aineella.


Perjantai 29.8.2014  Pentti-veljeni veteli narun päässä olevaa traktorin rengasta pitkin heinikkoista ja nuoria puita kasvavaa aukeaa pitkin. Isä sanoi vihaisena jotakin. Pentti katsoi minuun silmää iskien ja sanoi etten välittäisi siitä.


Lauantai 30.8.2014  Olin kaupassa esittelemässä turkiksia. Eräs nainen kokeili viininpunaista turkishattua ja pitkää turkkia. Esittelin valkoista, mutta hän otti punasävyisen.

Katsoin apteekin portailta olinko Enossa. Ei ollut tuttua.

Nähhään :)


blogin alkuvalintaan