Unikirja ei tienny mittää kananmunista, kanat ties hyvvee.
"Sattumia ei ole . . kyseessä on vain jokin tarkoitus, jota emme ole vielä ymmärtäneet."
Perjantai 1.8.2014
Kyykötin talvella kuorimassa kananmunia Karhunsalolla Makkosen (ent.
Liimatan) tien risteyksessä. Kävelin sitten hiljaa jalanjälkiä pitkin
rappusten eteen ja jätin kananmunan siihen. Sitten kuljin sakeassa
metsässä ja tulin Koposten pellon laitaan. Hämärässä näkyi
valolamppujen keilat. Pihalla oli paljon ihmisiä etsimässä Vahersalmen
Pirjoa. Hän oli ollut jo monta päivää kateissa.
Sunnuntai 3.8.2014
Vierailin poikieni kanssa exän luona. Sammuttelin valoja poikien
huoneista. Niissä oli tyhjiä sänkyjä. Ajattelin, etten nuku exän
vierellä. Itketti.
Seisoin lantalassa, jossa oli ulostevelliä. Yritin pyyhkiä sitä rätillä
joltakin tasolta, jonka sitten viskasin lantalaan. Exä suutahti, ettei
sitä saa heittää. Hänen sanomisensa ei tuntunut miltään.
Tapani ajoi "autoa" "vuoristorataa" pitkin. Vastaan tuli ratsukoita ja me väistelimme niitä.
Maanantai 4.8.2014 Näin ruskean kartan kuvan, Saudi-Arabia, Syyria . . "Älä anna."
Yritin nuppineuloilla kiinnittää vaaleankeltaisia kangassuikaleita toisiinsa.
Tiistai 5.8.2014 Silitin Miisu-kissaa ja se puski minua.
Otin korkeasta pinosta uunihalkoja. Laitoin takakonttiin pahvin paloja, joissa oli sinistä tekstiä ja pieniä piirroksia.
Keskiviikko 6.8.2014
Menin katsomaan jotakin näytäntöä. Joku sanoi, että paikkoja on vielä
kahdeksan vapaana. Joillakin sinisillä tuoleilla oli vaaleansinisiä
pieniä tyynyjä yksi tai kaksi. Sitten olinkin ulkona. Maassa oli vähän
lunta. En kunnolla nähnyt tuolistani kuvaruutua.
Torstai 7.8.2014 Leijonan metsästys.
Istuin auton kyydissä, mikä kiersi siniharmaan linja-auton ympäri.
Toisen kerran kierettyä, niitä oli kaksi. Kuljimme tosi läheltä.
Perjantai 5.1.2001
Minua itkettää niin kamalasti, että se tuntuu ihan dydämessä asti.
Mitähän minustakin nyt tulee? Yksijalkaisena. . . tai
puolitoistajalkaisena.
Olin juuri käynyt yläasteen loppuun ja päässyt kesälomalle. Minulla oli
suuria suunnitelmia tulevaisuuteni varalle. Haaveilin tanssijan
ammatista (huokaus.) Sitten yhtenä lauantai-iltana olin
palaamassa läheiseltä tanssilavalta kävellen kotiin, kun eräät pojat
hurjastelivat tiellä. Ensin suhahti ohitseni yksi mopo. Toinen
mopoilija ajoi liian läheltä ja sen seurauksena sain käsivarteeni
suuren mustelman ja kaaduin tielle. Seuraava ajaja ei ollutkaan
mopolla, vaan autolla. Oikean jalan nilkkani murskaantui pyörän alla.
Kun myöhemmin heräsin sairaalassa, siskoni kertoi, että jalkateräni oli jouduttu amputoimaan.
Vasta monta tuntia myöhemmin, kun olin uskaltanut katsoa jalkaani
peiton alla, uskoin sen todeksi ja romahdin täysin. Itkin, itkin ja
itkin. Kaikki haaveeni haihtuivat kuin tuhka tuuleen.
Myöhemmin kotona, kaikki tuntui yhdentekevältä. Siskoni ja veljeni
houkuttelivat minua liikkumaan kainalosauvoilla ja tympäännyttyä heidän
ruikutukseensa, lähdin liikkumaan. Sitten he saivat houkuteltua
minut uloskin. Ja monta päivää myöhemmin menin ulos jo omasta tahdosta.
Siellä liikkuminen rauhoitti mieleni ja sai ajatukset liikkeelle. -
Niin. Olihan
minulle luvassa proteesi, ettei tarvitsisi koko ikää
klenkutella kainalosauvoilla.
Erään kerran sitten huomasin istuvani ulkona koivun katveessa ja olin
piirtänyt lehtiööni yhden kuvan ja kirjoittanut siihen pienen tarinan.
Kun olin kirjoittanut sen valmiiksi, ihan kuin olisin herännyt unesta.
Katselin kuvaa kummissani ja lukiessani tarinaa, silmäni sumentuivat
kyynelistä. Olinko minä kirjoittanut noin koskettavasti?
Seuraavana päivänä sain taas kirjoittamispuuskan. Olin piirtänyt kuvan
pienestä tytöstä ja pojasta ja kirjoitin siihen hauskan jutun.
Melkein kaksi viikkoa tarinani pysyivät salassa, mutta sitten siskoni
löysi yhden, huolimattomuuttani. Siihen mennessä tarinoita oli jo
kertynyt kahdeksan. Hän halusi ehdottomasti näyttää löytämänsä eräälle
tuttavalleen. - No minä suostuin viimein, kun hän oli ensin katsonut
muutkin tarinat ja ihastellut jokaista.
Ehkä minä olin lopulta löytänyt elämäntehtäväni.
((Unessa oli: istuin koivun alla.))
Riisua? - Unikirja sannoo: toisten läsnäollessa = hävväistys,
yksinnäissyyvessä = sallaisuuven ilimitulloo. - Henkisessä mielessä
kuvittelisin sen tarkottavan, että kasvan vähitellen henkisesti. Heitän
vanahoja asioita pois.
Perjantai 8.8.2014
Riisuin vaatteitani, koska oli menossa suihkuun. Tuntui, ettei vaatteet
lopu koskaan ja ne olivat tiukasti päälläni. Lopulta otin kerralla
kahdet paidat pois. Suihkun vesi oli sinistä. Otin shampoota.
Timo nyppi olkapäältäni mustaksi mennyttä luomea.
Kuljin Timon kanssa metsätietä ja sottailimme laittavamme hirviaitaa tien lähipuihin. Laitoimme keltaista nauhaa talvella.
Hilkka kysyi, joko lastenvaunut olivat tulleet. Huomasin eteisessä
Eevan (ent. työkaveri) keltaisessa takissaan. Sitten hän pyöritteli
isoa kovalevyä, jossa oli paljon pieniä numeroita. Minä otin syliini
sinipukuisen tuhdin poikavauvan ja toruin Eevaa, että voi osua poikaan
levyllä. Itkin asian takia. Työkaverini Esko oli huoneessa. Minulla oli
käsissäni pätkä rautalankaa, jossa oli valkeita helmiä. Katkaisin
langan ja valutin helmet astiaan, jossa oli jo vihreitä helmiä.
Sunnuntai 10.8.2014 Yritin laittaa punasävyisiä, metallisia ovia lukkoon. Lopulta sain ja sisällä oli täysin pimeää.
Pieni poika oli pukeutunut poliisipukuun. Hän kuljeskeli talossa ja tervehti totisena kahta aikuista poliisimiestä.
Olin pienessä kanaverkkohäkissä ja pitelin sylissäni nuorta vaaleaa
kanaa. Vaaleansininen kana karkasi ulos. Sitten häkkiin tuli valkea,
pitkäkarvainen kissa, joka söi pienestä astiasta kanoille tarkoitettua
tonnikalaa. Sitten olinkin ulkona hätistelemässä kanoja takaisin ja
ulos ajettu kissa hiipi matalana taas häkin sisälle. Siellä oli jo
muutama ruskehtava kana.
Otin hyllyltä juomalaseja, joiden sisällä oli pienempiä, keltaisia,
punaisia ja vihreitä laseja. Lajittelin ne. Sitten laitoin vaaleaan
pesuvatiin pienten nukkien peruukkeja pesua varten.
Kuljin Rasivaarassa viereisellä puutontilla Vuorion Timon (naapuri)
kanssa. Tuumimme, että vanhoja puita pitäisi raivata paljon. Katselin
latvoihin. Tulimme tielle ja näin selkäpuolelta Timon ja jonkun naisen
kulkevan mustissa vaatteissaan pois. Heidän risteyksellä oli tien
tukkona paljon isolehtisiä, vihreitä kasveja. Postilaatikossani oli
suuria lappusia, joissa onniteltiin syntymäpäiväni johdosta. Ajattelin,
että ne on päivää myöhässä.
((Uamulla tuli unseta mielleen hautajaiset.))
Äiti? - Hänen näkeminen, jos hiän on jo vainnaa = ilahuttavvoo uutista.
Tiistai 11.8.2014 Karhunsalolla juoksin äitiä pakoon tai piiloon naapurin maille.
Vieno pyysi minut takaisin laukkutehtaalle töihin.
Karhunsalolla kesällä ulkona. Taivaalta kuului tussahdus. Siellä lensi
lentokone ja sen takana suihkari, joka tuli alaspäin takaperin.
Säikähdin, että se tulee päälleni, mutta se putosikin ihan navetan
taakse.
Kuljeskelin joillakin korkeilla telineillä.
Pojat olivat usean vuoden ikäisiä ja temmelsivät jonkin montun
reunalla. Tapani putosi ja Petri veti takaisin, mutta Tapani putosi
uudestaan. Juoksin ja hyppäsin rinteeseen. Otin pojan syliini ja
taputtelin selkään. Hän otti pudonneen sinisen hattunsa ja minä itkin.
Hän ei vieläkään päästänyt ääntä, vaikka taputtelin uudestaan selkään.
Keskiviikko 13.8.2014 Navetan yläpuolella oleva huone oli koristeltu hääparille. Milja-täti oli jossakin.
Minulla oli pöydällä kahdessa muovipussissa omenoita. Otin niistä
pilaantuneita pois. Niissä oli myös ruskeista kangassuikaleista tehtyjä
omenien kokoisia keriä.
Laatikossa oli useita lyijykyniä.
Perjantai 15.8.2014 Olin taas exän kanssa yhdessä, en kuitenkaan halunnut rakastella. Nousin monet portaat ja näin entisiä naapureita.
((Omasta mielestä exä (entinen elämä) edusttaa taivasta, jossa ei oo
tarvista rakastella. Niän siellä kaikki henkisisarukset ja muuttii
enkelit ja Pyhän kolominnaissuuven. Aamen. :) ))
Alle 10-vuotiaat poikani olivat lumisella tiellä. Kalevi tömisteli ja
tiestä putosi puolet alla virtaavaan kallioiseen puroon. Tapani
lasketteli purossa ja varoitin, ettei iskisi päätään.
Sunnuntai 17.8.2014 Lääkäri kuunteli sydämeni lyöntejä ja totesi ne normaaliksi.
Maanantai 18.8.2014 Pieni ikkunaton, harmaa rakennus valkeilla raidoilla. Siinä oli ovi. - Sekalainen työpaikka.
Aita? - Pettävvii toivveita. Kivinen = voittamattommii estteitä,
rissuinen = puuhien epäonnistumista. - Henkisessä mielessä kvittelisin
aian tarkottavan, että sulla on vielä jokkii este, josta on piästävä
yli.
Keskiviikko 20.8.2014
Kuljin avojaloin Enon keskustan halki kylvyn jäljiltä, päälläni iso
valkea pyyhe sekä päähäni kiedottu toinen valkea pyyhe.
Aidan toisella puolella oli skasotkua.
Perjantai 22.8.2014 Sekalaista unta. Hevonen meni takaperin huonoa tietä alaspäin.
((Aamulla luin Lorna Byrnen kirjaa, "Portaat taivaaseen", ja itkin.))
Tiistai 26.8.2014 Kuljin Seijan kanssa vyötäröön yltävässä lumihangessa. Yritimme hyppiä kuin koirat.
Tein kahden naisen kanssa riisipiirakoita. Tein potun täydeltä
tarpeeni. Ovi ulos oli raollaan ja paksussa kuurassa. Etsin siihen
pitkän sinivalkean liinan suojaksi, mutta ovi menikin sitten kiini.
Noin 6-vuotias tyttö oli pissinyt lattialle ja siivosi jälkiään.
Milja-täti torui ja uhkasi piiskalla. Ajattelin, ettei vaiva lähde
piiskaamalla.
Torstai 28.8.2014 Paljon valkoista vaahtoa.
Kämmeneni selkäpuoli oli täynnä nestemäisiä näppylöitä, joita voitelin jollakin aineella.
Perjantai 29.8.2014
Pentti-veljeni veteli narun päässä olevaa traktorin rengasta pitkin
heinikkoista ja nuoria puita kasvavaa aukeaa pitkin. Isä sanoi
vihaisena jotakin. Pentti katsoi minuun silmää iskien ja sanoi etten
välittäisi siitä.
Lauantai 30.8.2014 Olin
kaupassa esittelemässä turkiksia. Eräs nainen kokeili viininpunaista
turkishattua ja pitkää turkkia. Esittelin valkoista, mutta hän otti
punasävyisen.
Katsoin apteekin portailta olinko Enossa. Ei ollut tuttua.
Nähhään :)