Oja? - Siihen puttoominen = ruummiillista ja hengellistä huonovoittissuutta, kaivaminen = ystävän kuolemmoo, jos se on estteenä tielläs = tulevvoo surruu, yli hyppeeminen = onnettommuuven välttämistä.


Lauantai 1.8.2015  Karhunsalolle oli tullut venäläinen nuoripari. Nainen oli leiponut puu-uunin täyteen paistettavia ja minä yritin ottaa niitä sieltä pois. Kehoitin itkien heitä lähtemään, koska minun piti mennä töihin. Kello oli puoli yhdeksän ja työt alkoivat jo kahdeksalta. Sitten he olivat ulkona tehneet tontin ympärille ojan ja poislähtevää ojaa leventäneet niin, että se näytti lammelta.


Sunnuntai 2.8.2015  Olimme Petrin kanssa yökylässä jossakin eteläsuomessa. Aamulla etsin Petriä, että missä hän on nukkumassa, koska pitäisi jo joutua kotimatkalle. Minä olin ainoa kuski ja matkalla joutuisimme yöpymään jossakin. Laskin rahojani, riittäisikö ne yöpymään majatalossa. Talon emäntä sanoi hyvin tietävästi, kyllä ne riittää. Etsin huolestuneena Petriä aitoistakin, mutten löytänyt.

Heitin nopeasti punaisen hupparin päältäni ja menin luokkaan. Sain pienen pulpetin. Kirjassa oli numerosarjoja.


Maanantai 3.8.2015  Petri istui pöydän ääressä sinisessä paidassa ja söi jotakin. Leikin pienen nauravan Kalevin kanssa.


Keskiviikko 5.8.2015  Karhunsalolla laitoin pakastettuja marjarasioita kylmälaukkuihin. Joukossa oli myös jauhelihapussi ja leipää. Lähdin Enon keskustasta sillalle päin, jota ei ollut ja jarrutin, mutta ajoin kuitenkin rinteen alas. Joen pohja oli karkeata soraa. Sitten tulin suoralle siniselle tielle ja sen jälkeen olinkin tietokonepelissä ajamassa autolla.

Ajoin Enon keskustassa ja jäisellä torilla auto luisui perä edellä penkkaan. Sitten jatkoin varovasti tielle.


Perjantai 7.8.2015  Ajelin tiiviisti rakennetulla rivitaloalueella. Siellä oli paljon vanhuksia. Katsoin karttaa siitä alueesta.

Heräsin sängystäni, mikä oli tiskikoneen kohdalla. Näin laipiossa mehiläisen roikkuvan noin 10 sentin "rihman" päässä. Hilkka otti sen ja laski lattialle. Sitten huomasin olohuoneen laipiossa ampiaispesän, toisen. . . Niitä oli huoneessa yli 10. Sitten olin taas sängyssä, veli vierellä. Ajattelin, nukutaan uudestaan, tämä on vain unta.





Lauantai 8.2.2003


Koko marraskuun oli ollut pakkasia ja nyt olivat viimeiset päivät käsillä. Ainakin minä odotin lumen tuloa hartaasti, että jäinen luonto valkenisi.
 Meidän kylällä oli suunniteltu erikoinen tempaus: "joulunodotusrieha". Nuoret kokoontuisivat pari päivää ennen aattoa, illalla työväentalolle erilaisiin leikkeihin ja peleihin. Sinne oli suunniteltu pidettäväksi muutama kilpailukin ja sen jälkeen me hajaantuisimme joululomalle kuka minnekkin.
Joulukuun toisena päivänä satoi lunta; isoja hattaroita. Minua harmitti, kun en juuri silloin päässyt ulos. Ja vielä enemmän harmitti, kun lumi suli päivän mittaan pois. Seuraavan kerran lunta satoi parin viikon päästä, usean sentin verran ja useampana päivänäkin. Viikonloppuna kuljin metsässä nauttimassa hiljaisesta rauhasta, lumihiutaleiden tuiskutessa.
Meillä yhdeksäsluokkalaisilla oli viimeinen talvi olla yhdessä ja kun meillä oli vielä niin hyvä porukkahenki. Me suunnittelimme kaikenlaisia yhteisiä tapahtumia, kuten joulunodotusrieha. Minua hieman jännitti muutama rinnakkaisluokkalainen, etenkin eräs poika, jota olin salaa ihaillut. Sitten minua jännitti myös se, että joutuisin olemaan jossakin pelissä kaikkien katseltavana. Mutta kun sitten viimein oltiin itse tapahtumapaikalla, niin jännitys laukesi, kun monelta meni pelit pipariksi. Se oli tosi hauskaa ja mukaansatempaavaa meininkiä.
Olin ollut jo useammassa kilpailussa mukana, enkä millään huonoimmalla tuloksella, joten ajattelin lähteä vähäksi aikaa haukkaamaan raitista ilmaa. Sitten, kun olin menossa ulko-ovella, se avattiin ulkoa päin ennenkuin kerkisin itse tarttua sen ripaan. Tulija oli hieman yllättynyt äkillisestä kohtaamisesta, kuten minäkin. Jouni, jota olin salaa ihaillut jo parin vuoden ajan, pysähtyi oviaukkoon. Katsoimme hetken toisiamme silmiin, kun sitten hän pyysi minut mukaansa ulos. Portaita laskeutuessa rohkaisin mieleni ja kysäisin, että milloin hän oli kerinnyt livahtaa ulos, kun vastahan hän oli ollut toisten kanssa pelissä mukana? Jouni väläytti minulle kauniin hymynsä sanoen, että joskus hän liikkuu tosi näkymättömästi.
Suuntasimme kulkumme työväentalon viereiseen pieneen puistoon. Sitten yllättäen, Jouni otti minua kädestäni kiinni. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän sanoi, että oli ihastunut minuun ja oli kuulemma huomannut minun vilkuiluni hänen suuntaansa, mutta oli joutunut keräämään rohkeutta tulla keskustelemaan kanssani. Tuo ovella kohtaaminen oli sitten antanut sysäyksen ja hän oli uskaltanut ruveta juttelemaan. Minäkin avasin suuni ja sanoin ihailleeni häntä jo kauan, mutta kun olin niin mahdottoman ujo. Toisaalta olin pelännyt, että saisinko tilaisuuden puhua, ennekuin koulu loppuu. Huokasin. Samassa kuu tuli esiin pilven takaa. Täysikuu. Silloin seisahduimme ja Jouni siirtyi taakseni ja laittoi kätensä ympärilleni. Katselimme hetken kuuta hiljaa, kunnes hän kysyi, osasinko minä tanssia? Kun vastasin myöntävästi, niin hän siirtyi eteeni asentoon, kumarsi kevyesti kysyen: - "Saisinko tämän valssin?" Levitin hameeni helmoja niiaten ja nyökäytin päätäni. Jouni hyräili tuttua valssia ja hyvänä viejänä, hänen mukaansa oli helppo mennä. Muutaman sentin lumi ei jarruttanut yhtään tahtiamme ja "lattiakin" oli suhteellisen tasainen.
Liideltyämme pitkän valssin, lopulta pysähdyimme. Jouni halasi minua kerran tiukasti ja jäimme vielä seisomaan lähekkäin. Halusin ajan pysähtyvän. Siinä hänen käsivarsiensa välissä oli niin hyvä olla.
Kyselimme toistemme asumiset ja olemiset, harrastukset ja mieltymykset. Me asuimme vain kuuden kilometrin päässä toisistamme. Jounin mieliharrastus oli hanurin soitto. Minä taas piirtelin mielelläni ja molemmat pidimme luonnossa liikkumisesta. Sitten. . . Yllätys, yllätys! Me molemmat menisimme kaupunkiin opiskelemaan! Näkisimme toisiamme vielä kesälomankin jälkeen! Ihanaa!
Suunnittelimme tapaavamme heti joulunpyhien jälkeen. Tulisimme samaan puistoon. Satoi tai paistoi.

((Unessa oli: hallaus kuutamossa.))






Arvoitus? - Niihen kyseleminen = rauhatonta elämmee, niihen vasttoominen = loistavvoo tulevvaissuutta.


Lauantai 8.8.2015  Iso karhu ahdisteli ihmisiä. Eräältä mieheltä se oli vienyt oikean käden. Mies sanoi minulle, joka olin pieni poika, että olisin sängyssä hiljaa, vaikka mitä tapahtuisi. Sitten kävin hämrässä paikassa pissillä. Karhu etsi tiettyä miestä ja naista. Eläin muistutti tekoturkikseen pukeutunutta ihmistä.

Iso U kaunolla kirjoitettuna.  -  Ulkona auton perässä oli jonkinlainen lava. Siinä oli kirjainarvoitus, johon tuli "vetoauto".

Huoneessa oli lattialla paljon vaatteita ja tavaraa. Sanoin Petrille, että nyt tämä pitää raivata. Siinä oli minunkin tavaroita. Siellä oli valkea paita.

Huoneessa istui kaksi miestä. Tarjosin heille ruskeita makeisia. Toinen työnsi minua pihahietikolla jollakin kärryllä. Minulla oli siniset sukat ja sanoin niiden likaantuvan. Portaiden edessä hän nosti minut takaapäin niille.


Sunnuntai 9.8.2015  Menin Timon kanssa Joensuun K-rautaan. Kuljimme omia teitämme ja minä etsin multasäkkiä. En löytänyt, mutten löytänyt autoanikaan, koska parkkipaikat olivat suuria usean suuren kaupan ympärillä. Lopulta olin Timon kyydissä ja hän vähän moitti minua. Sitten ajoimme pehmeän lumikinoksen läpi. Joku poika kaatuili tyhjän autonkorin kanssa risteyksessä lumihankeen. Emme päässeet pientä ylämäkeä ylös ensiyrittämällä.


Maanantai 10.8.2015  Kesäinen kaupunki. Katselin kaaviokarttaa, johon oli numeroitu entisöintikohteita. Yksi oli talon nurkalla, jossa olin. Väänäsen Pekka (ylä-aste) kopioi joitakin papereita ja minä halusin kopion kaaviokartasta. Joku halusi piirretyistä koirista.


Keskiviikko 12.8.2015  Kävelin keskitalven lumista tietä ja tulin talolle, jossa oli paljon ihmisiä. Kävin vessassa pissillä. Olin erään nuorenmiehen kanssa kaksin huoneessa. Hän sanoi: - "Sain kuvan, että olit puheliaampi. . . yksinäisyys. . . leikitään. . ." Hän otti hiuksen kasvoiltani ja katsoi minua vihreillä silmillään.

Tulin Liperin lavalle tansseihin. Heitin takin punaisen, kellohelmaisen mekkoni päältä ja valmistauduin tanssiin. Melkein kaikki naiset oli haettu, kun minua haki päätäni lyhyempi mies. Sitten tanssisali olikin pienempi ja sinne oli tuotu kaksi pirtin pöytää ja se muistutti enemmän baaria. Tie vain pölysi, kun porukka lähti. Sanoin, että tykkään jutteluilloistakin, mutta ne pitäisi ilmoittaa etukäteen. Lähdin polkupyörällä uutta, epätasaista pikitietä. Porukan vetäjä huusi jotain perääni, että kyllä hän minut kiinni saa. Ajoin hurjana tosi mäkistä tietä, mikä oli sula, mutta muualla oli reilusti lunta. Vastaan kuului tulevan auto. Tiessä oli silta, jonka alle viskasin pyöräni ja jäin sillan kupeeseen odottamaan. Pieni avolava-auto pysähtyi ennen siltaa ja mies tuli sillan vierelle. He aikoivat räjäyttää sen.


Lauantai 15.8.2015  Tuoretta leipää ja kultaa.






"Rakkaus ei pelekkee vastakkain asettamista. - Miehen ja vaimon pittää sylleillä toisiaan, kun suuttumus on ohi. Sillon ja vain sillon huavat paranttuu."


Sunnuntai 16.8.2015  Kuljin laajalla hiekkarannalla, jonne oli laitettu palamaan harvakseltaan erivärisiä tuikkulaseja. Sitten kävin rakennuksessa, jossa oli lainelautoja. Siellä mies irroitti rikkinäisestä laudasta nahkakiinnikkeet. Totesin niiden olevan aitoa nahkaa ja ne laitettiin varaosiin. Sen jälkeen menin ulkona vauhdilla koivuriu´uista tehdyn aidan ali. Alin putosi ja laitoin sen paikoilleen. Vastaan tuli vanhempi partasuinen mies, joka suuteli minua muutaman kerran kasvoihin.

Olin exän ja pienen pojan kanssa kerrostalon huoneistossa. Aina kun exä tuli lähelle, ahdistuin ja itkin kovasti.


Maanantai 17.8.2015  Useita kissoja. Aikuinen kissa, mikä oli kirkkaanpunaisen ja valkean laikukas.


Tiistai 18.8.2015  Tein lähtöä laukkutehtaalta töiden jälkeen. Työkaverit katsoivat kalentereista, että olin ollut töissä viittä vaille vuosi ja nyt jouduin pois. Tyhjensin kaappini. Lähdin kävelemään, mikä oli hyvin raskasta jaloille. Sitten olinkin ajanut sinisellä autolla ja jättänyt sen kirkon viereen. Sanoin siitä Vienolle. Pysähdyin käveltyäni, etsin olkalaukustani muovipussin ja laitoin siihen tummansinisen reppuni, olkalaukkuni sekä pitkän takkini. Oli kevyempi kulkea.


Keskiviikko 19.8.2015  Iäkkäät, hyvin ylipainoiset mies ja nainen menivät tutkimuksiin.






Pelastaminen? - Jos pelastat jonkun = kunnioo ja arvvoo sekä onnee liiketoimissas, joku pelasttaa siut = vahinkkoo.


Lauantai 22.8.2015  Kuljin rankkasateen jäljiltä ulkona. Vesi oli juoksuttanut hiekkaa tieltä. Olin kahlaamassa matalan puron yli, kun toinen jalkani upposi syvemmälle, mutta pääsin yli. Rantavedestä nostin kiharatukkaisen pojan ylös sekä myös Kalevin veden alta pois.

Lämmitin puu-uunia pullan paistoa varten. Tuli meinasi sammua, kun liemupelti oli liian pienellä. Iso uuni oli täynnä puita. Lopulta rupesin paistamaan sähköuunissa ja otin sieltä ylimääräistä tavaraa pois.

Olin pyrkimässä useampaankin vessaan, mutta lopulta istuin erääseen. Siellä pöytätasanteella oli paljon hopeisia sormuksia, pieniä taskukelloja ja rannekello.

Ajoin tosi pitkää rekkaa hitaasti tietyömaalla.


Sunnuntai 23.8.2015  Olin exän luona.

Kesällä ajelin autolla soratietä. Sitten laskeuduin kaadettua mäntytukkia pitkin metsätielle. Siellä oli tehty laaja hakkuu. Tulin risteykseen ja kysyin joltakin, kummasta pääsee Vienon (Luhtapohjan) luo? Menin vasemmalle. Tulinkin sitten Karhunsalon Eilan luo.

Karhunsalon naapurissa, Koposessa, Pentti-isäntä ajoi traktoria.

Makasin pitkälläni silmät kiinni, kun kasvojeni yli kulki kissanpentu. Se rupesi makuulle oikealle olkapäälleni. Se oli kellanruskea. Joku mies suuteli minua kevyesti suulle, mikä melkein salpasi hengen.


Tiistai 25.8.2015  Puhdistelin jostakin hämähäkin verkkoja ja pesiä.

Karhunsalon ulkosaunan kiukaasta oli melkein tuli sammunut. Hämmensin, että saisin palamaan. Sitten se olikin täynnä puuta ja sytytin sen ritilän alta. Eteisessä Markku Simonen oli jo riisuutunut ja minä heitin pitkät housut. Koposen Saimi ja Pentti olivat tulleet vierailulle.


Perjantai 28.8.2015  Useita kymmeniä sanomalehdistä rutattuja paperipalloja. Kaksi hämähäkkiä.


Maanantai 31.8.2015  Pojat olivat alle 10-vuotiaita. Leluja oli jokapaikassa ja oviaukossa punainen muovimopo. Huusin poikien melun yli, että lelut pitää raivata pois. Toisessa huoneessa keskellä lattiaa oli koristeltu joulukuusi. Ajattelin etsiväni laatikon ja raivaavani koristeet pois. Kolmannessa huoneessa paloi valo pöydän kohdalla kaapin alla. Painoin katkaisijaa, mutta valo ei sammunut. Ahdisti.

Nähhään :)