ots
231

Makkeiset? - Syöminen = huonovointissuutta, jota ylellissyyvelläs tuotat itelles.



Kaikkialla sattuu ja tapahtuu

Hän lähti nopeasti kiertämään kapioarkun luo. Sen vieressä hän seisahtui ja kyykistyi viimein hitaasti, tarkastellen paremmin arkun kannessa ja sivuilla olevia koristemaalauksia sekä rautoja. Viimein hän uskaltautui avaamaan sen kannen, kun oli ensin kiertänyt avainta lukossa. Sisäpuolella kannessa olevat maalatut numerot ja kirjaimet paljastivat arkun olleen hänen äidin. Kyyneleet kohosivat hänen silmiinsä. Varovasti Sanna siveli sormillaan maalauksia, kuin peläten niiden häviävän.
  Tauno oli jäänyt pitelemään Jyskyä ja sitoi nyt sen lähimpään tolppaan. Hän asteli varovasti muita tavaroita kierrellen Sannan luo. Hän ei vielä ollut nähnyt tytön kyyneleitä, mutta pysähtyi vähän matkan päähän huomattuaan kyynelten juovittamat posket. Sitten hänkin kyyristyi arkun luo ja odotti, että Sanna sanoisi jotain. Hetken niiskutuksen jälkeen tämä sanoi:
- Se . . . se on . . . on äidin kapioarkku. Miten . . . se on tänne joutunut?
- Minä voin kysyä sitä meklarilta, Tauno lupautui ja nousi samassa lähteäkseen, mutta Sanna pysäytti hänet vielä hetkeksi.
- Kiitos.
  Tovin keskusteltuaan meklarin kanssa, Tauno palasi Sannan luo.
- Hänellä ei ollut sen tarkempaa tietoa, kuin että joku mies oli sitä kanniskellut . . . ja . . kun minä satuin mainitsemaan, että se on äitisi ja . . . että miten sinun asiasi ovat . . . niin . . hän heltyi niin paljon, että saat ottaa sen mukaasi, vaikka tällä punaisella sekunnilla.
- Voi kiitos! Sanna huudahti kyyneleisin silmin ja hypähti onnellisena Taunon kaulaan. Kohta hän kuitenkin irrottautui, kuin häpeillen ja kyyristyi uudelleen arkun viereen. Samassa Veikko sattui huomaamaan heidät ja käveli heidän luokseen. Siinä Tauno selosti lyhyesti tapahtuneen ja lopuksi he ottivat arkun, kantaakseen sen kärryihin.
  Vähän matkan päässä seisonut Jysky aukoi hermostuneesti sieraimiaan ja sille tuli outo kiilto silmiin. Sen korvat heiluivat puolelta toiselle ja pää kohosi rauhattomasti ylös ja alas. Viimein sen tavoittama haju voimistui niin, että se nousi voimakkaasti hirnuen takajaloilleen, ohjasten irrotessa tolpasta. Se kääntyi nopeasti ja tavoitti pian hajun alkulähteen, resuisen, hieman viinalle haisevan ukon. Samassa, kun ukko huomasi hevosen, hänen mieleensä muistui pari viikoa aikaisemmin tapahtunut asia ja ihmeen vikkelästi äijä kääntyi juostakseen pakoon.
  Markkinaihmiset kauhistuivat ison mustan hevosen laukatessa irtonaisena, ilman ohjastajaa. Kansa pakeni sen tieltä joka suuntaan.
  Tauno, Veikko ja Sanna huomasivat Jyskyn nousevan takajaloilleen ja hirnuvan uhkaavasti. Samassa Sanna vihelsi, mutta hevonen ei tuntunut kuulevan sitä, vaan laukkasi hurjistuneen näköisenä poispäin. Miehet jättivät arkun siihen ja lähtivät tytön kanssa juoksemaaan hevosen perään.
  Musta "paholainen" saavutti nopeasti ukonrähjää ja hätääntynyt mies sotkeutui jalkoihinsa, kaatuen pitkin pituuttaan juuri äsken lehmän tekemään lantaläjään.

Jatkkuu....


Keskiviikko 2.8.2017  Talvella Karhunsalolle ajoi rekka, minkä kyydissä oli neljään osaan halkaistuja paksuja tukkeja.

Nuori Kalevi kulki raivaussahan kanssa ja terä kävi Petrin jalkaan. Luulin että vaaleankeltaisiin housuihin ilmestyisi verta, mutta terä ei pyörinytkään.

Kävelin Kolin Ahmovaarassa, kun rupesi satamaan. Maassa oli iso tuulikankaan pala, josta repäisin itselleni pienemmän suojakseni.

Joku kysyi ajanko moottoripyörällä, ja vastasin; tykkään ajaa.


Torstai 3.8.2017  Minun piti laittaa ruokaa. Exä tuli lähelle juttelemaan ja minua ahdisti. Meinasin pudota jätevesialtaaseen.

Joku oli kuollut. Sain pussillisen karkkeja, joiden paperi oli sinihopeinen. Minun piti viedä niitä hoivakotiin. Lähdin Karhunsalolla Koposen suuntaan. Perässäni tuli muutama henkilö ja kilpailtiin, kuka pääsee ensin lanka-aidoista läpi. Olin ensimmäinen. Perillä aukaisin oven huoneeseen, jossa oli muutama henkilö palaverissa ja kysyin hoivakotia. Se oli viereisessä huoneessa. Menin sinne ja pyysin huomiota. Sanoin: "Minua on pyydetty ilmoittamaan, että ystävämme Markku on mennyt enkelten luo." En muistanut sukunimeä. Sitten jaoin karamellit. Ulkona sanoin Seijalle, että se olikin Esko Jalkanen.


Perjantai 4.8.2017  Enossa Pielisjoella katsoin, kun vedestä nousi sähköpylväitä pystyyn lankoineen. Osa oli joskus katkennut, osa kaatunut. Kalevi kulki varovasti rantakivikossa vesirajaan asti ja katseli syvyyteen.


Lauantai 5.8.2017  Tanssin Kiiskin Eevan kanssa. Hän oli vaihtanut sukupuolta.


Sunnuntai 6.8.2017 
Karhunsalolla. Koululla oli kaikki ovet ja ikkunat auki ja uusi, nuori miesopettaja siivosi. Menin sisälle ja siellä oli pari muutakin henkeä katsomassa,kun opettaja levitti lakkaa lattialle. Sitten lähdin pois ja huomasin Mustostenkin talon olevan siivottavana samalla tavalla. Maassa oli vielä kevään lunta ja jäätä ja joku ajeli moottorikelkalla. Kotitiellä oli kesä ja sinne oli kaatunut muutama mänty tien poikki. Autotalli oli kaatunut myrskyssä.

Luhtapohjassa istuin vaalean pakettiauton kyydissä, jota ajoi nuori kuski. Hän kolhaisi vähän valkeaa mersua.  -  Iloinen mieli.



ots
232

Puhe? - Ite piet puhheen = suat kunniapaikan, toinen puhhuu = hyvvii uutissii tai asioita.


Maanantai 7.8.2017 
Reilu 10 numeroa, alle 10.

Tätini, Laakkosen Eila oli tullut kylään. Sitten lähdimme hänen luokseen. Osoite oli Siltakatu...jotakin Joensuussa. Valitsin jalkoihini kenkiä.


Tiistai 8.8.2017  Aukaisin oven. Siellä mies puhui salin edessä ja laidoilla oli ihmisiä. Käännyin nopeasti pois. Minulla oli kova nälkä. Seinän vieressä oli laudalla vähän syötävää. Otin näkkileipää. Itkin ahdistuneesti.


Torstai 10.8 2017 
Koululaiset tanssivat ja melusivat. Paikalle tuli kaksi poliisia. Seikkailtiin harvassa metsässä.


Perjantai 11.8.2017 
Iso ja pieni rakennus oli tehty hieman kantikkaiksi veistetyistä tukeista ja ladottu vain päällekkäin, ilman kulmasalvoksia. Pienessä oli isä ja se oli täynnä vanhoja piironkeja, joita oli jo osaa hiottu entisöintiä varten. Isä sanoi ne olleen Ainin, joka tuli isosta talosta.


Lauantai 12.8.2017  Tapani kopioi jotakin sanapeliä, jonka olimme keksineet. Näytin sitä exälle ja hän sanoi: "Mitä humputuksia." Siellä oli vieras poika allapäin. Exä sanoi nähneensä hänen äitinsä. Sitten exä kaatoi keltaista mehua suureen lasiin, otti Tapania nenästä kiinni ja kaatoi kaiken hänen suuhunsa. Sen jälkeen exä nousi seisomaan sähköhellalle ja minä huodoin häntä vaaleanvihreällä, muovisella pesuvadilla sanoen: "Näinkö lapsia kasvatetaan?"


Sunnuntai 13.8.2017 
Vanhalla partakoneen terällä puhdistin ikkunasta lunta.

Laitoin kassiin vihreän silkkimekkoni. Olin laittanut käteeni harmaat kintaat, mutta heitinkin pois ja riisuin pitkän, hailakansinisen takin ja laitoin kasiin.

Punainen Ferguson oli poikittain tiellä. En ruvennut sitä siirtämään, ettei putoaisi ojaan.

Milja-täti oli Hilkan luona. Paperilla oli vanha lista joistakin asioista ja numerosarake.


Maanantai 14.8.2017 
Makasin sängyssä peiton alla, vain paljaat käsivarret ja olkapäät näkyvillä. Pitkäsen Esko tuli viereeni pitkälleen juttelemaan. Hänellä oli vaatteet.



ots
233

"Rakkaus on luadun ehtimistä. - Olokkoon aviollinen taival pitkä tahi lyhyt, niin kiinnitä huomios elämisen laattuun."


Keskiviikko 16.8.2017  Vaaleansinisessä huoneessa lattialla oli kirkkaansininen makuupussi, minkä päälle tippui paljon vettä ja myös vähän matkan päähän lattialle. Lähdin hakemaan Vienolta sankkoa. Hänellä oli useita, punaisia ja likaisia. Otin sieltä kaksi mukaan. Siirsin makuupussin toiseen siniseen huoneeseen. Sen alla oli paljon kiviä, joita viskelin pois.

Nuori tumma tyttö meni suihkuun. Häneltä oli leikattu rinnat ja siihen kohtaan oli kiedottu ilmastointiteippiä muutaman kerran ympäri. Teippiä oli myös päässä.


Torstai 17.8.2017 
Intiassa oli vain lapsia. Sitten siellä oli ammuskelua ja tyttö kuoli. Poikana tunsin pohjatonta surua.

Karhunsalolla Penttiä ei päästetty perille. Tunsin hänen ahdistuneen itkunsa.

Olin tytöille kuin ilmaa. Sitten kysyin toiselta, pidätkö koirista? Minulla oli kahden kuukauden ikäinen Lassie-koira. Hän piti koirista.


Perjantai 18.8.2017 
Seisoin isohkossa salissa naisen kanssa. Sitten Hilkka tuli sinne ja kysyin mitä hän täällä tekee? Hänen uutta työpaikkaa maalattiin valkealla. Oli myös ripaus sinistä ja punaista. Siellä oli muutamia mustia matalalaitaisia peltejä.

Seija oli tyhjentänyt täyteen ahdetun Datsun 120 A:nsa. Olimme lähdössä ja Markku S. halusi ajaa, mutta Seija menikin kuskiksi. Apukuskin jalkatilassa oli vihreä sähkötahko ja joitain poikien asentamia hopeanharmaita rasioita, joihin oli painunut lommo. Sisällä oli ollut pitkiä lankkuja. Seija sanoi, että on hyvä että olen Markulla kaverina. Markku otti minua vyötäisistä kiinni. Se tuntui hyvältä.


Lauantai 19.8.2017  Autoni oli korjaamolla öljyn vaihdossa.

Monivärisiä hevosia laukkasi vesiputousta alas kaulaansa myöten vedessä. Vesi pärskyi ja kaviot kolisivat.

Rinteessä oli uusia mökkejä. Ylimmästä näki kauas järvelle ja sinne laitettiin lämpökaidetta. Alhaalla remontoitiin sokkeloista huoneistoa vaaleaksi. Sain suuhuni jotakin vihreää ainetta ja syljin sitä pois. Sitten menimme rantaan. Siellä oli muutama alaston mies ja yksi vaalea pissi rantaveteen ja meni sitten syvemmälle pesemään kätensä. Rantavesi näytti maidolta. Rannoilla oli paljon veneitä, hiekkarantaa ja matalia saarekkeita. Kaunis kesäilta.


Sunnuntai 20.8.2017 
Kerroin uneni jollekkin.

Soinen metsälampi, josta piti hakea punaisella traktorilla hiekkaa, mutta se upposikin sinne, koska oli satanut vettä. Rannalle oli rakennettu usean metrin korkuinen sisäkulma, josta johti metalliset, keltaiset tikapuut ylös. Olin saanut pienen lohen ja annoin sen edelläni nousevalle naiselle, joka viskasi sen ylös tasanteelle. Sieltä putosi harsomaisia valkeita palloja. Nostin tikkaat ylös.

Kahdella hevosella ratsasti tyttöparit. Sen jälkeen tuli mies hevosella kärreineen.

Keräsin jostakin pieniä läpikuultavia helmiä.


Maanantai 21.8.2017 
Vaaleassa huoneessa oli seinän vieressä kaiteettomat portaat alas. Joku viskasi ylhäältä punaisen ja sinisen koripallon.

Karhunsalon ulkosaunassa oli kylpijöitä. Seisoin jonkun kanssa ulkopuolella ja katsoimme, että kohta se luhistuu.

Miehellä oli kaksinkertaisella langalla neulottu paksu villapaita; paksu luonnonvalkea ja ohut tummanruskea. Sähköinen lataus.

Karhunsalolla oli lunta yli puoli metriä. Koposen suunnasta, kalju sinipaitainen mies, oli kauhonut käsillään polun meille. Hän oli iloinen ja hänen läheisyydessään oli hyvä olla.



ots
234

Juokseminen? - Ite juokset = huvvii ja illoo, muut juokssoo = tuut rippeesti toimittammaan aikkeena olevan yritykses.


Tiistai 22.8.2017  Karhunsalolla kävelin Koposesta kotiin päin laitumia pitkin. Piikkiilanka-aidan vieressä makasi nuori lammas, jota susi oli vähän raadellut. Usean metrin päässä emälammas makasi samassa tilassa.


Keskiviikko 23.8.2017  Laitoin seuraavaa kesää varten hernepenkkikeppejä pystyyn seinän viereen.

Revin jonkun miehen kanssa Karjalainen-sanomalehdestä sivuja yksitellen irti. Pentti hoputti lähtemään. Hän oli jo käynyt suihkussa ja syönyt. Sanoin ottavani eväät ja syöväni matkalla.


Torstai 24.8.2017 
Kalevi ja Petri lähtivät autollani ja heidän piti ottaa minut mukaansa, mutten saanut soitettua heille, koska kännykkäni oli sekaisin Kalevin käytön jälkeen. Kun yritin saada sen jälleen toimimaan kävellessäni, eksyin. En meinannut päästä taajamasta ulos, mutta lopulta tunnistin tien ja juoksin. Näin matkalla osittain palaneen keltaisen talon. Sitten ohitseni juoksi tyttö oranssissa mekossaan ja hänen perässään kilipukki. Huusin. Pukki tuli luokseni ja kolautin sitä sarviin käsissäni olleella pienellä kulholla.


Perjantai 25.8.2017 
Olimme Markun kanssa Rauvanniemen tuvan hämärässä laittamassa hiomapaperia koneeseen, kun hän kysyi, soiko ovikello. Menin katsomaan ulko-oven läpi. Ei ketään.
((Siellä ei oo ovikelloo :)  ))


Maanantai 28.8.2017 
Olin jonkun miehen kanssa vanhassa, katottomassa, kahden huoneen rakennuksessa. Siellä oli useita hankoja, muutama talikko, rikkinäinen punainen potkuri ja jotain muutakin. Muutama lattialankku puuttui. Välillä pudottelin pieniä kiviä rikkinäisen ikkunan aukosta ulos. Sitten siellä tuli käymään kaksi poliisia. Katsoin ikkunasta ulos, kun toinen lähti, enkä ollut huomaavinani, että toinen istui seinänvieruspenkillä takanani. Käännyin hitaasti, ollen yllättynyt, kun näin konstaapelin. Punastuin.


Tiistai 29.8.2017 
Vedin hiekasta hapanneita perunanvarsia. Perunoita tuli vähän. Isä kertoi että Pentti oli kasvattanut perunansa sammalmättäässä. Ruskehtavassa mullassa näkyi syvät traktorin jäljet.

Nähhään :)






blogin alkuvalintaan