Lapssuuvenkoti? - Niät sen = rakkain toivvees on täyttyvä.
Kaikkialla sattuu ja tapahtuu
- No sehän nähdään kohta, kun tämä kappale loppuu. Jos hän hakee sinua seuraavaan tanssiin, niin se on selvä peli.
- Tauno, et saa jättää minua. Minua peloittaa hieman.
- No? Ethän sinä ennen ole miehiä pelännyt.
- En, mutta . . .
- Kiitos valssista. Tauno talutti tytön itsepäisesti lavan reunalle, vaikka mieli olisi tehnyt toisin.
Sanna seisoi toisten tyttöjen joukossa ja katsoi järvelle päin, eikä uskaltanut liikahtaakkaan. Häntä jännitti.
Kun vierestä vietiin eräs, Sanna huokasi helpotuksesta. Sitten hän jäykistyi, kun tunsi käden laskeutuvan olkapäälleen ja kuuli pyynnön, saiskos luvan? Sanna kääntyi hitaasti ja lähetti samalla toivomuksen ilmaan, että hakija olisikin Tauno. Mutta turha toivo. Kun hän kääntyi, seisoi vaalea mies hänen edessään ja odotti. Ei hän uskaltanut kieltäytyäkkään, joten he siirtyivät keskemmälle tangon pyörteisiin. Sanna värähti tahtomattaan kun mies kiersi kätensä hänen selkäänsä. Kuin olisi saanut sähköiskun. Tyttö ei uskaltanut katsoa tanssittajaansa silmiin, mutta kun tämä kysyi:
- Oletko käynyt täällä useinkin tanssimassa?
Hän antoi kieltävän vastauksen ja vilkaisi toista silmiin. Mutta siitä vilkaisusta tulikin tavallista pitempi. Ihan kuin mies olisi lumonnut hänet katseellaan. He katselivat toisiaan silmiini ja Sannasta tuntui että kohta hänen jalkansa pettäisivät, mutta siihen tuli pelastus, kun eräs jykevä isäntämies pyörähti liian läheltä ja tönäisi heitä. Mutta oikeastaan siitä seurasi vielä pahempaa, kun mies tiukensi otettaan. Sanna tuntui kertakaikkiaan lentävän. Sen hän kuitenkin huomasi, kun Tauno tanssi ohi ja iski silmää, muuten hän ei tiennyt ajan menosta mitään. Seuraava kappalekkin vaihtui huomaamatta.
Toisen kappaleen loputtua mies pyysi Sannaa hieman kävelemään ja tämä lupautui ihan huomaamattaan. He kävelivät Jyskyn luo. Siellä Sanna säpsähti, kuin olisi yhtäkkiä herännyt unesta.
- Miten sinä osasit Jyskyn luo? Siis tiesit sen hevosekseni?
- Olen nähnyt sinut ennenkin sen kanssa.
- Aha. - Sannasta tuntui että hän sekoaa. Oli niin paljon kysymyksiä, joita hän olisi halunnut kysyä mieheltä, mutta ei tiennyt mistä aloittaisi.
- Minä olen Vesa Niemelä. Mies aloitti ja jatkoi. - Olen etsinyt sinua jo jonkin aikkaa.
- Mitä! Sanna huudahti. Häntä peloitti hieman.
- Kun näin kuvasi sanomalehdessä sen onnettomuuden yhteydessä, jossa menetit perheesi, en ole se jälkeen saanut rauhaa sinulta. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.
Sanna katsoi miestä silmät suurina ja istahti sitten voimattomana maahan kaiken kuulemansa jälkeen.
- Sinä kyllä löit minut kertalaakista ällikällä. Mitäpä tuohon osaisi vastata.
Vesakin laskeutui ruohikolle.
- Ei sinun tarvitse vastata mitään. Minä tunsin tanssittaessani sinua, että sinäkin tunsit jotain minua kohtaan.
- Niin. Sanna sanoi hiljaa, katse maahan luotuna. - Tämä on niin outo tunne, etten tiedä mitä ajatella.
Hetken hiljaisuuden jälkeen Vesa kysyi:
- Sinähän asut siellä Koivuniemi-nimisessä talossa?
- Hmm.
- Neuvoisitko sinne tien? Jos nimittäin saisin käydä sinua tapaamassa. Vaikka huomenna?
- Kyllähän se käy, Sanna myönsi punastellen ja neuvoi tien.
Sitten he lähtivät tanssimaan ja Vesa kertoili seikkailuistaan etsiessään Sannaa. Sannasta tuntui, kuin hän olisi ollut tuhkimo ja Vesa prinssi, joka etsi rakastettuaan linnan tanssiaisten jälkeen, portaisiin jääneen lasikengän kanssa.
Koko ilta tuntui unelta ja kun he kotiin lähtiessään suutelivat toisiaan, tuntui kuin maailma olisi tehnyt kuperkeikan.
Jatkkuu....
Perjantai 2.8.2019 Kuljin pienellä monkey-pyörällä. Menimme Hilkan kanssa rantavedessä vyötäisiä myöten ja alitimme verkkokatoksen. Sitten olin hiekkarannalla katselemassa, kun aallot veivät hiekkaa. Sen jälkeen olin talossa ja Seija jakeli Marianne-karamellejä, sekä keltaiseen paperiin käärittyjä. Nuutisen Pirjo otti useita.
((Tuurin-reissulla sain Marianneja ja toffeeta 9-10.8.2019.))
Maanantai 5.8.2019 Menin talvella Luhtapohjaan. Otin sammaloituneesta synnyinsaunastani valokuvan. Seija oli punaisessa takissaan ja Penttikin jossakin. Sitten menin tallille. Oven takana oli emä varsansa kanssa. Toisen oven takana oli yksi hevonen, jota silitin otsasta. Se meinasi tulla kahden oviaukon alareunaan laitetun puomin yli, mutta työnsin päätä takaisinpäin.
Istuin punaisen auton kuskina, kun joku rullasi apukuskin puoleista ikkunaa ja nainen yritti päästä siitä ulos. Purin omalta puolelta osia ja nousin pois.
Tiistai 6.8.2019 Puolituttu nuorimies tuli samaan työpaikkaan. Käteltiin ja esittelin ensin itseni etunimeltä ja sitten sukunimen kanssa. Myöhemmin hän halasi minua takaapäin. Käänsin hänet itseeni päin sanoen, että meidän pitäisi puhua vakavasti. Suuri ikäero.
Torstai 8.8.2019 Opetin jollekulle "catwalkia" valkoisissa korkokengissä. Hänellä oli punaiset.
Lauantai 10.8.2019 Pissin vaatekasaan penkillä ja sitten laitoin ne pyykkikoneeseen. Sanoin Tapanille, että aukaiseee sen sitten, kun ohjelma loppuu.
Kello oli jo 12.35. Herätin Petrin kuppimaisesta sohvatuolista. Hänen olisi jo pitänyt olla koulussa ja minun töissä.
Seisoin koulun rappusilla, kun sinne tuli Kalevi. Hän näytti tukkaansa, josta oli vähän leikattu parturikoneella ja minun pitäisi jatkaa. Sanoin, että jos ei onnistu koneella, ostetaan uusi. Sitten siellä oli tauluja, joista yksi oli Kalevin.
Torstai 15.8.2019 Tapasin kylän keskustassa Ronkaisen Hilkan ja Lean, joka sanoi Liimatan Vienolta tulleen tiedon, että Gilmar toimii koko kesän. Tytöt jäisivät kylälle.
Olin keskellä kaupunkia Seijan kanssa ja katsoimme Tokmannin aukioloaikoja. Se aukenisi kello 10 ja nyt se näytti 10 vaille 10. Sitten istuimme autossa parkkipaikalla ja vastapäätä, vihreässä autossa istui kaksi miestä. Ensin luulin heitä isäksi ja Pentiksi, mutteivät he olleet. Seija lähti kävelemään punaisessa mekossaan. Kello oli vieläkin 10 vaille 10, joten minäkin
aioin mennä kävelemään. Laitoin villasukat jalkaan ja meinasin laittaa toisetkin. Sitten tummat lenkkikengät. Joku poika sanoi jotakin seksistä ja minä siihen, että onneksi on niitäkin, jotka haluavat sitä harvemmin ja lähdin lenkille.
Pillerit? - Niihen näkeminen = vältä mielettömmyyttä, mikä kadottaa kunnioitettavviin ihmisten suosion, syöminen = hyvvee tervveyttä.
Perjantai 16.8. 2019 Rantavedessä käveli vauva ja krokotiili ui perässä, muttei se saanut lasta. Sitten sinne tuli toinen krokotiili ja vauva, joka myös kerkisi rantaan ja otti vielä rantavedestä lelun.
Konditoriossa laitoin piirakan paloja rasioihin. Toiseen kaksi ja toiseen kuusi. Omistajamies tuli siihen ja oli kysyvän näköinen. Tunsimme toisemme hyvin, joten kysyin: "-Mitä?" Sitten sanoin kuusi ja annoin hänelle kympin. Hän tuli pois tiskin takaa ja minä ojensin käteni saadakseni vaihtorahat, 6 €. Hän otti hymyillen taka-askeleen ja sitten sivuaskeleen puoleen ja toiseen. Huoneessa soi musiikki, joten hän otti minusta kiinni, kuin lukien ajatukseni ja me tanssimme. Hänen tummansininen pukunsa oli vaihtunut vaaleansiniseen.
Korkealle, jyrkälle kukkulalle oli pienet portaat. Menin sinne muutamien ihmisten kanssa. Edelläni kiipesi alaston poikavauva, joka heittäytyi hitaasti taaksepäin. Toruin, että saattaisimme pudota. Ylhäältä oli huikeat maisemat. Sitten olinkin kotona Karhunsalolla ja lonkkani olivat tosi kipeät. Toinen jalkani jopa petti. Etsin sekaisesta lääkekaapista kipulääkettä, mutta sain Hilkalta kaksi valkeaa tablettia ja yhden pienen kellertävän pillerin, jonka otin suuhun.
Lauantai 17.8.2019 Vanha kivikkoinen tie, jolla olin Tapanin kanssa. Sitten sinne tuli Seija jeepillä ja Hilkka ja Esko asuntoautolla.
Olin lämmittänyt saunaa ja hiillos oli melkein sammunut, kun menin lisäämään puita, jotka sitten loppuivat muovikorvosta. Onneksi pitempiä oli saatavilla. Sen jälkeen olin portaiden yläpäässä ja heitin jaloistani kahdet sukat, päältäni mekon ja metallihohtoiset, kirkkaanoranssiset pitkikset. Ne olivat silmiähivelevän kauniit. Olin menossa Seijan kanssa saunaan, kun pojat
olivat jo käyneet. Siellä oli muitakin sukulaisia ja tuttavia. Myöhemmin menimme keittiöön, jossa useita naisia teki riisipiirakoita hämärässä valaistuksessa. Sanoin että silmiini käy, kun on näin hämärää. Yritysten jälkeen saimme vain vähän lisää valoa.
Maanantai 19.8.2019 Joku sanoi minulle, että olen laihtunut.
Olin ylä-asteella etsimässä vapaata vessaa. Luokkani oli menossa hiihtämään, mutten löytänyt monojani koululta, joten menin kävelemään. Lunta oli tosi paljon. Tietä yritti aurata kaksi vanhaa punaista traktoria. Kahlasin vähän matkaa ja palasin koululle, koska kello oli jo puoli. En ollut kerinnyt saada jäätelötuuttia, mutta joku antoi pienen lautasen, jossa oli vähän. Nuoleksin pähkinän murusia suuhuni.
Tiistai 20.8.2019 Jotakin avaruusolioiden kanssa. - Keltaista.
Olin juuri tullut isoon työpaikkaan, kun sinne tuli yt-neuvottelut ja minä jouduin lähtemään. Minun piti täyttää nippu kyselylappuja.
Vauva piirsi kauniin kuvan.
Keskiviikko 21.8.2019 Isä ja Pentti olivat luonani. Sadevesikaivo oli sottainen ympäristöineen. Pentti oli laittamassa siihen uutta kantta. Sitten katseltiin ulkona halkopinoja, että osa oli jo niin kuivaa, että voi kuskata liiteriin.
Paise? - Itellä = sairrautta ja häppeetä, muissa = pahhoo niille.
Torstai 22.8.2019 Kalevilla ja Petrillä oli ympäri kehoa pieniä paiseita ja minä kysyin itkien Kalevilta, oletko käynyt lääkärissä?
Leivoin jotakin suolaista piirasta pizzan aineksilla. Puolet sain onnistumaan. Toisesta tuli ensin pitsimäistä ja sitten kaulitsin sen uudestaan toiselle pellille.
Kuin satua: Oli monia sokkeloisia torneja vierekkäin. Siellä täällä oli naruihin sidottu kaikenlaisia esineitä, mm. punainen polkupyörä. Löysin tosi vanhan raamatun, mikä oli tehty mustavalkoisin sarjakuvin ja niissä oli hopeista kimalletta. Olin viskaamassa kirjan viereisen tornin avonaisiin vetolaatikoihin, joissa oli muutamia muita kirjoja. Ne menivät kuitenkin samassa kiinni ja heittäydyin raamatun kanssa alas. Putosin vetolaatikoiden yläpuolella olevaan komeroon, jossa oli takaseinällä tyhjiä kirjahyllyjä ja yritin pitää pahvista tehdyt hepposet ovet kiinni keltaisesta kankaan reunasta, mikä oli liimattu oveen.
Lauantai 24.8.2019 Pieni kikkarakarvainen poni juoksi ohjakset päässään pehkukasaan, nähdessään kädessäni hangon tapaisen. Sain maaniteltua sen luokseni ja silittelin sitä istuessani maassa.
Rasivaarassa oli paljon lunta. Lähdin kävelemään kirkolle päin kumikengät jalassa. Tie oli ihan jäinen ja siellä oli suuri vesilammikko. Sininen auto ajoi vastaan ja hiljensi kohdallani, ettei roiskunut. Sitten olin Petrin luona ja sanoin, että veisi pari vanhaa kansiota, kun hän oli autokyydillä. Seija antoi vielä paperin, johon oli sinisellä kirjoitettu Markku Simonen ja siihen oli teipattu jokin pieni osa, jossa oli punainen valo. Laitoin sen kansion mukaan.
Odottelin siskojeni ja monen muun kanssa linja-autoa. Sen taakse oli tarkoitus laittaa valkea ja ruskea hevonen kärryineen. Lopulta vihreä auto tuli ja sen takaosassa seisoi tumma poni, pienten mustien rattaiden kanssa. Hevoset sidottiin perään. Auton istuimet täyttyivät ja epäilin jääkö minulle paikkaa. Hilkka olisi halunnut istua keltatakkisen Senjan vieressä. Istuuduttuani matka alkoi talvimaisemissa. Menimme kapeaa metsätietä ja mutkittelujen jälkeen tulimme mäelle, teimme lenkin, ajoimme vähän takaisin päin jyrkänteen reunaa ja sitten laskeuduimme laaksoon. Olimme sirkuslaisia.
Sunnuntai 25.8.2019 Toimistoon oli tullut ulkolainen naistoimittaja. Johtaja touhusi koko ajan kaikenlaista, näyttäen että oli paljon tekemistä, ettei jouda haastatteluun. Lopulta nainen esitteli jotakin ruotsiksi ja johtaja kysyi minulta englanniksi. Sitten toimittaja kätteli minua ja lähti.
Kimmolla ja Leenalla oli sininen traktori. Sen takana nostolaite nousi ja laski itsestään.
Maanantai 26.8.2019 Olin maaluolassa ja tukin mäntypöllillä aukkoa, josta pentukarhu meinasi tulla. Lopulta se pyllähtikin alas. Sitten katselin huoneen ikkunasta ulos ja näin ensin emokarhun ja sitten isäkarhun, jota emo ajoi pois. Menin ovesta ulos. Sen jälkeen olin sisällä Seijan ja jonkun muun kanssa. Jotakin sinistä.
Muutto? - Pois kodista = ikävvii sanommii tai vaivalloista elämmee.
Tiistai 27.8.2019 Tein muuttoa jonkun kanssa.
Sanoin isälle että tekisi ison arkun, johon voisi laittaa lasten lelut ja vaatteet lattialta. Äiti sanoi, että vaatteet voisi laittaa naulakkoon. Laitoin sinne keltaisen villatakkini, muiden neuleiden joukkoon.
Kävelin talvella pikkukengissä polkua pitkin rantaan hirsiseen katokseen. Siellä oli muitakin. Pauli S. sanoi minulle jotakin ja läpsäisin häntä nenälle. Hän sanoi: "- No jopas." Polku poispäin kiemurteli rantajäällä.
Keskiviikko 28.8.2019 Olin Enon ylä-asteella ja raaputin lattiasta hopeista maalia pitkävartisella välineellä. Sitten kyselin omaa luokkaani.
Torstai 29.8.2019 Katoksen alle oli tehty kaatopaikka ja nyt sitä tyhjennettiin.
Miehellä oli kaksi pientä poikaa, joista nuorempi sanoi haluavansa rippikouluun. Mäen päällä oli useita autoja, kun menimme sinne. Mies kysyi paikan omistajalta saammeko tulla ja tämä nyökkäsi myöntymiseksi. Otimme sieltä jotain syötävää ja laitoin sokeria sen päälle. Siellä oli ainoastaan miehiä.
Lauantai 30.8.2019 Istuin vähän matkaa linja-auton kyydissä. Sanoin jollekkin olleeni ylä-asteella, kun edellisen kerran olin tämmöisen kyydissä. Söin ruishuttua. Pujotin valkeata nauhaa mustaan, pyöreään kumilätkään.
Nähhään :)