
Lannan
näkeminen tiettää ylleesä menestystä. Unikirjan mukkaan. - Ehkä sitä
henkistä kehitystä on jonnii verran tapahtunu sillon aikonnaan. - Aika
hassu juttu, kun rupesin lukemmaan
henkissii kirjoja, niin
luin, että voipi synttyy uuvesttaan!!! Tänne Suommeen!!! - No eihän
sitä tiiä. . . Jospa mulla on vielä jottai opittavvoo, niin tiiäppä
häntä. . . :) :)
Maanantai 1.7.2013 Olin
Seijan kanssa huutokaupassa. Siellä oli kaikenlaisia kaappeja,
lipastoja, pöytiä ja huonekalusarjoja. Muutamissa
kustavilais-tyylisissä sohvakalustoissa oli keltaiset
kankaat.
Joku nuori poika loikoili sohvassa ja söi karamelleja. Lattialla oli
yksi sinipaperinen, jonka laitoin taskuuni. Siellä oli myös kirkkaaseen
muoviin kääritty kirkkaanpunainen ja
toffeenvärinen, mitkä
muistuttivat erikoisia kiviä. Lattialla oli vielä kaksi vaaleaa
paperia, joiden päissä oli kaksi sinistä, kapeaa raitaa. Sanoin
pojalle: "Olisitko niin hyvä ja laittaisit nuo
roskiin." Hän ei reagoinut mitenkään.
((Sain seurraavana päivänä toffeekaramellejä.))
Timo jutteli jonkun miehen kanssa ja he nauroivat.
Kuljin
Pentin kanssa naapurista, Koposesta kotiin päin pälviä myöten. Sitten
siihen vierelle tuli työkaverini, Esko, vanhan moottoripyörän kanssa.
Kun olimme tulleet pihalle, rakennus olikin
toisenlainen ja se oli
korkealla harjulla. Huutelin isää. Pihalla oli autossa kaksi miestä.
Takapenkillä oleva istui kaulaansa myöten porkkanaraasteessa, missä oli
puolukkahilloa. Sitä oli paljon
tielläkin, jota aluksi luulin
vereksi. Pihalla oli vielä kolmas mies, joka vahti toisessa, vihreässä
autossa istuvaa neljättä miestä. Löin vahtijalta aseen pois. Hän
meinasi iskeä minua ruiskulla,
jossa oli jotakin tainnuttavaa,
mutta sain sen itselleni ja yritin iskeä häneen. Sitten mies sai
käteensä viikatteen ja tuli kohti. Viskasin häntä päin ohuen "langan",
minkä päissä oli jotakin.
Mieheltä leikkautuikin kaula poikki
ja hän rupesi kaatumaan taaksepäin suorilta jaloiltaan. Olin tuvan
ovella, käsi kullanvärisellä ovenrivalla. Aukaisin valkoisen oven ja
itkin rajusti. Ahdisti.
Tiistai 2.7.2013 Pöydällä oli kaksi kapeaa "liinaa". Ne olivat valkoisia, muutamalla vaaleansinisellä raidalla.
Menin
pieneen tehdashalliin, jossa oli useita ompelukoneita. Sinne tuli
nainen, jolla oli lyhyt, musta tukka ja vaaleansininen pusero. Hän
ajatteli, että olin uusi työntekijä. Myöhemmin sinne tuli
muita
sekä työnjohtaja, Vieno Liimatta. - Olimme Vienon kanssa pienen pöydän
ääressä ja hän katkoi tulitikkuja. Minä laitoin niitä rikkinäiseen
tulitikkulaatikkoon. Sitten hän esitteli, että
laukkutehdas oli
laajentamassa tilojaan. Halleja oli rakenteilla useiden satojen metrien
pituudelta. Jossakin käytävän reunalla oli iso pesuvati, jossa makasi
pieni vasikka. Vati oli täynnä lantaa
ja vasikka hämmensi sitä
turvallaan. Sen jälkeen Vieno näytti minulle "montun". Se oli nimitys
sille betoniportaikolle, josta koko tehdas oli saanut alkunsa. Alueella
oli isoja keltaisia
levyseinämiä.
Talvi. Olin käymässä
talossa, jossa asui Halosen Hannu (entinen työkaveri), joka myöhemmin
muistutti Osmoa. Olin ulkona, kun sisältä tulivat appiukkoni Aarne,
hänen vaimonsa Aili sekä
hänen iäkäs äitinsä. He olivat
lähdössä jonnekkin. Vanhamuori oli ollut aiemmin huonossa kunnossa,
mutta käveli nyt ilman apua. - Osmo otti minua käsistä kinni ja kysyi
seurustelenko. En
sanonut seurustelevani. Hän sanoi, ettei
aiemmin ollut valmis menemään naimisiin, mutta nyt oli. Hänellä oli jo
sormuksetkin.
((Uamulla kahvipöyvässä Timo totes miusta, että en
vaihtamalla parane. . . halluu "tiivisttee" parisuhetta.) (Olin
luppaillu avioeron jäläkkeen appiukolle käyvä hänen luonnaan, mutten
pystyny. Oon antanu antteeks hälle ja itellen.))
Keskiviikko 3.7.2013 Jossakin hotellin käytävällä. Piilottelin poikaa käytävän salaisessa komerossa. Hotellin virkailija käveli minua kohti.
Kävelin
punaisen ja mustan auton välistä, iso, tyhjä, maastokankaasta tehty
kassi mukanani. Yritin piilotella sitä. - Seisoin Luhtapohjan
pihamaalla poliisimiehen kanssa. Sitten pihaan ajoi
Pentti
moottoripyörällä mustissaan. Hänellä oli ohjaustangossa iso,
oranssinen, tyhjä kassi, mikä oli tarkoitus piilotella. Ajattelin, nyt
meidät saatiin kiinni.
Hoidin jonkun pariskunnan huushollia.
Miehen olisi pitänyt tulla vasta seuraavana päivänä matkoilta, mutta
tulikin etuajassa. Sanoin leikilläni: -"Herra on jo tullut." Hän oli
käynyt suihkussa.
Musta tukka oli märkä ja taakse kammattu. Hänellä
oli ruskeat silmät. - Havahduin hereille unestani ja tunsin että joku
nukkui takanani. Miksi hän oli tullut minun sänkyyni?
Torstai 4.7.2013 Olin
käymässä postitoimistossa. Lähetin laatikon ja muistelin maksaneeni
sen, kun virkailija kyseli maksua.Etsin kassistani kuittia, mutten
löytänyt. Kassissani oli paljon
erilaisia papereita, mm. vihreää
kartonkia. Otin ruskeasta kukkarostani 7€ ja toisesta etsin 45 senttiä.
Siinä oli myös jokin pieni kultainen laatta.
Huoneessa
oli useita sänkyjä ja minä olin nukkunut parisängyssä. Huomasin
vaalealla lakanalla murusia ja yömekossani kainaloiden hikiläikät,
joten rupesin vaihtamaan petivaatteita. Kun olin
viemässä niitä
pois, Päivi Hyttinen (kiusaajani ylä-asteelta ja olen antanut hänelle
anteeksi) tuli vastaani hymyillen. Ajattelin, onpa hän vahingoniloinen.
Sitten äiti tuli ja totesi, että vaihdat
petivaatteet.
Vastasin, niin. Hän avusti minua niiden laitossa. Niissä oli paljon
keltaisia kukkia. Myöhemmin hän seisoi, nojaten valkoiseen ovenkarmiin
ja sanoi, että oli vahingossa painanut
(tietokoneelta) jotakin
nappulaa ja saanut tietoonsa, että minä olin päässyt. . .(jonnekkin).
(Viininpunainen poikittaispalkki.) Hän kertoi sen hieman nolona, mutta
iloisena.
Kuljetin (Kalevia) rattaissa. Olin menossa ovesta ulos
ja joku nainen auttoi. Hän kysyi, oliko lapsi ensimmäinen, johon
vastasin, että kaksi vanhempaa on jo ammattikoulussa.
Perjantai 5.7.2013
Menin Tokmannille, jossa remonttimiehet olivat asettelemassa hyllyjä
paikoilleen. Ainoastaan yhdellä hyllyllä oli kodinkoneita ja
retroradioita, joista ostin yhden kasetin
ja kuulokkeiden kanssa.
Olin
Seijan ja Markun luona hommissa tyhjän navetan ylisillä. Ainoastaan
piisin vieressä oli pitkävartinen harja ja kaksi vihreää reppua. Markku
oli lämmittänyt uunin niin kuumaksi, että harja
syttyi tuleen
ja reput kytivät. Polkaisin jalallani tulen sammuksiin. - Markku oli
kerännyt pajunvitsoja aurausviitoiksi ja niputti niitä. Koska hän piti
minua syyllisenä tulipalon alkuun, hän antoi
minulle ja jollekkin
pojalle puita pinottavaksi. Kun Markku oli mennyt, minä ja Tapani
lähdimme karkuun lumihankea pitkin. Karvahattu meinasi valua silmille.
Kun olimme ylittäneet pellon ja
tulleet metsän reunaan vettä
täynnä oleville kevätojille, siellä oli karkumatkalla kaksi pientä
tyttöäkin, joista toinen upposi kainaloita myöten puroon. Ojensin
käteni ja vedin hänet ylös. - Kun
olimme metsässä, sinne tuli
saksanpaimenkoira, minkä Markku oli hankkinut jäljityshommaan. Se kulki
meidän vierestä, aivan kuin olisimme olleet sille ilmaa. Sitten tulivat
Markku ja Seija,
joka levitti hangelle suodatettuja kahvinporoja
sekä joitakin jauheita. Hän teki taikoja. Hän "tunsi" meidän olevan
lähellä, mutta ilmaisi Markulle, että ehkä olimme hukkuneet puroihin.
Myöhemmin
Seijan kanssa tapasimme metsän laidassa naapurin isännän ja minun oli
tarkoitus mennä hänen mukanaan. Juoksimme järven yli polkua pitkin.
Mies vajosi jäihin kolme kertaa.
Sitten menimme suureen
ulkorakennukseen ja kiipesimme tikapuita ylös pienelle tasanteelle
ikkunan viereen. Silloin sinne tuli useita pieniä lapsia. Näimme
taivaalla kaksi lentokonetta, jotka
Markku oli kutsunut meidän etsintöihin.
((Avioeron
jälkeen olin hieman vihainen Markulle, kun hän kertoi exälle
seurusteluni, mutta olen antanut ne anteeksi, eikä ne enää nosta
vastenmielisiä tunteita.))


Jos
unessa kävelet kivillä, se tarkottaa että joku "tallovvaa" sinnuu. -
Kuka jyrevvää siun piälle? - Kuka ohjovvaa siun elämmee? - Kallio on
sitten kovempi vastus. Pitäskö se kierttee ja männä
toista kautta? Toinen tie ois elämän kannalta parempi? - Siinäpä miettimistä. . .
Lauantai 6.7.2013
Kuin olisin ollut teatterissa. Joku nuori mies talutti ruskeaa hevosta,
minkä selässä oli alaston vauva. Vähän matkan päässä poika heitti
"vauvan", siis nuken, kauas
vasemmalle. - Joulupukki istui ulkona
ilman lakkia, punaisessa nutussaan. Hän rupesi ottamaan vasemmasta
taskustaan "tähtipölyä", mutta hän vikasikin toffeekaramellipussin.
Leikkasin isälle palan isosta ruskeasta kääretortusta.
Kuljin Milja-tätini kanssa kivisellä tiellä.
((Yön aikana näin kaks kerttoo, silimät kiinni ollessa, tähtiä koko näkökentässä.))
Sunnuntai 7.7.2013
Olimme Hilkan kanssa seurakuntatalolla, jossa oli vähän ihmisiä. Hän
sanoi, että kun oli käynyt ehtoollisella, oli tullut ihmeellisen hyvä
olo. Minäkin menin. Otin
ehtoollisleivän ja se oli samanlainen
kuin ennenkin. Viiniä ei ollut, mutta pienestä astiasta, jossa oli
valkoista ja turkoosia jauhetta, sai ottaa veitsenkärjellisen. Ei
maistunut miltään, ei tuntunut
miltään. Naispappi sanoi minulle,
että olen jotenkin tutun näköinen. Sanoin olevani Hilkan sisko. Toinen
nainen sanoi, onneksi olkoon. Ihmettelin. Sen jälkeen minua pyydettiin
piirtämään,
kun he tiesivät taitoni. Piirsin jonkin kasvin lehden ja valitsin vihreistä väriliiduista väritystä varten.
Kello
oli jo yli yhdeksän. Työt olivat alkaneet puoli kahdeksalta. Lähdin
Karhunsalolta kävelemään valkoisessa yömekossa. Työpaikalla mietin,
että pitäisi olla neljään töissä, että saisin
korvattua myöhästymiseni.
Kellarissa
oli kaksi pientä, valkoseinäistä, tyhjää huonetta. Siellä oli lisäkseni
isä, Seija ja Pentti. Nousin sieltä portaat ulos. Heti vasemmalla oli
avoin ovi huoneistoon. Äiti oli siellä Hilkan
kanssa.
Tiistai 9.7.2013
Kuljin pitkää suoraa tietä eteenpäin. Tulin risteyksen kohdalle, missä
oli kyltti, MADE. Menin sinne, koska tuttu pariskunta asui siellä. Tie
oli tosi ahtaasti puiden välissä,
mutta pääsin nopeasti lyhyen
kapeikon ohi. Eteeni tuli kumpuileva niitty. Vasemmalla oli ihmisiä,
joilla oli karhuntaljat päällä. Ainoastaan kädet olivat paljaat. Siellä
oli oikea, tosi iso jääkarhu.
Kaikki olivat piikkilanka-aitauksessa.
Tiellä oli mies mustissa vaatteissaan ja pitkävartisissa saappaissaan.
Hän oli kuin leijonankesyttäjä. Miehellä oli punasävyinen parta. Hän
sanoi: "Isäntä
on tuolla." Ja osoitti suurta harmaahirsistä
rakennuta. Menin sisään ja kurkistin pienestä lattiassa olevasta
luukusta, jonka päältä ensin otin maisemakortit pois. Alhaalla toinen
parrakas mies
katsoi ylös. Laitoin kortit takaisin. Sitten menin
punapartaisen miehen luo, painoin kädelläni hänen rintaansa ja sanoin,
että hän juksasi minua. Hänen katseensa sai lentelemään perhosia
vatsassa.
Olin
isän, Hilkan, Seijan ja Pentin kanssa jyrkän rinteen juurella, mikä oli
pääasiassa isoja kiviä ja mustaa multaa. Vieritimme muutamia kiviä alas
ja lapioimme ylhäältä esille noin viidentoista
sentin pituisia, metallisia leluautoja. Ne oli melko hyvässä kunnossa.
Etsin vessaa, koska minulla oli kuukautiset. Olin tapahtumassa, jossa oli paljon naisia. Hempeitä värejä.
Perjantai 12.7.2013 Vierailin Ronkaisen Lean luona. Hänen veljensä oli myös siellä.
Maanantai 15.7.2013
Minulla oli oikean käden keskisormessa vain kultainen sormus, ei
mielialasormusta. - "Enkeleitä" tähtinä ja pallosilhuetteina vihreää
taustaa vasten.
Tiistai 16.7.2013 Kivestä tehty kirjava pyramidi kädessä. - Karhu ahdisteli. Peloitti vähän. - Kettu.
Keskiviikko 17.7.2013
Olin lähdössä Karhunsalolta töihin ja ensin piti viedä Tapani
päivähoitoon. Lähdimme kävelemään. Appiukko (ei oikea) työnsi
polkupyörää vierelläni ja sanoi: "Olet
vahva." (Tarkoitti
luonnetta, kun kasvatan lapsen yksin.) Kysyin Tapanilta, missä reppu
on? Hän sanoi sen olevan navetalla. Kävimme sen ja sitten huomasin,
että eväät on tekemättä. Menin
sisälle jääkaapille tekemään nopeat
eväät. Äiti hääräsi ympärillä. Sitten menimme taas tielle. Sanoin
toisille, että menkää, minun on pakko käydä vessassa. Meidän eteisessä
oli puinen laatikko
melko täynnä ulostetta, johon minäkin tein.

Perjantai 2.7.1999

Olin
tutustunut Lehikoisen perheeseen jo ylä-asteella ollessa. Heidän nuorin
poikansa, Heikki, oli ollut samalla luokalla kuin minä. Ja jostain
kumman syystä meistä tuli kavereita ja kävin
monet kerrat heillä kylässä.
Vuosien
kuluessa tutustuin myös hänen äitiinsä, Mirjaan ja Heikin veljiin,
Lauriin ja Mikkoon. Viihdyin heidän äitinsä seurassa tosi hyvin, kuin
hän olisi ollut minulle toinen äiti. Meillä oli
monenlaisia juttutuokioita ja teimme yhdessä milloin mitäkin.
Jossakin
vaiheessa huomasin ihastuneeni Lauriin ja taisin vierailla heillä
useammin sen jälkeen. Mirja luuli ensin, että "juoksin" Heikin perässä,
mutta paljastin jonkin ajan kuluttua asian oikean
laidan. Vannotin kuitenkin, ettei hän saanut kertoa siitä kenellekkään.
Sitten
eräänä talvipäivänä, kun olin heillä käymässä hiihtoloman aikana,
tuntui kaikki kaatuvan päälle. Laurilta ei tuntunut tulevan
minkäänlaista vastakaikua tunteisiini ja pimeä aika masensi.
Lähdin
heiltä niin äkkiä, etten muistanut ottaa päällysvaateita mukaani, koska
pelkäsin rupeavani itkemään minä hetkenä hyvänsä. Ulkona kuljin
kyyneleet poskilla, enkä tuntenut
parinkymmenen asteen pakkasta.
Minulla oli tosi paha olla. Juoksin, kuin päästäkseni surusta eroon.
Taisin jossain vaiheessa kaatuakkin.
Johonkin aikaan tajusin, että
joku huusi nimeäni. Kävelin kuin robotti eteenpäin enkä halunnut
kenenkään näkevän itkuani. Sitten kuulin huohotusta ja juoksuaskelia
takaani ja säikähdin, mutta samassa kuulin tutun äänen toistavan
niemäni.
Myöhemmin ajattelin, että varmaan Mirjalla oli ollut sormensa
pelissä, koskapa juuri Lauri haki minua takaisin. Kuullessani Laurin
äänen,
pysähdyin ja samassa tunsin pakkasen luissani asti.
Hampaani kalisivat. Kyykistyin mahdollisimman pieneksi, että
lämpiäisin. Lauri laittoi takkinsa hartioilleni ja pyysi minua
nousemaan ja
lähtemään paluumatkalle. Änkytin hampaiden kalinan
keskeltä etten pystynyt. Silloin hän kyykistyi viereeni ja katsoi
minua. Säikähtäneenä ulkonäöstäni, hän kaappasi minut syliinsä ja
melkein juoksi kotiinsa päin.
Välillä,
kun tyttöä puistatti kovemmin, Lauri kiirehti vieläkin askeleitaan ja
katsoi huolestuneena tämän kasvoja. Sitten hän kuiskaili, että kestä
tyttö, kestä vielä vähän. Kestä minun vuokseni.
- Lauri sai ihan
kyyneleitä silmiinsä, kun oli tehnyt huomion, että rakastikin Paulaa.
Aikaisemmin hän ei ollut osannut tulkita tunteitaan, eikä ollut
uskaltanut tunnustaa itselleen, että välitti
tästä. Ja sitten vielä Heikki tuntui viihtyvän paljon Paulan seurassa. - No, nyt oli tärkeintä saada tyttö sisälle lämpimään.
Mirja
oli jo ovella vastassa, kun Lauri porhalsi kantamuksensa kanssa pihaan.
Paula laitettiin uunin kupeella olevaan sänkyyn ja peittoja päälle.
Mirja juotti ensihätään lämmintä teetä,
ennenkuin saisi kanakeiton
valmiiksi. Lauri heitti tytöltä kengät jalasta ja alkoi hieroa niitä.
Mirja katseli mielissään poikansa kasvoja, kun tämä painiskeli itsensä
kanssa. Ja kohta hänelle tuli
mahdollisuus kertoa Paulan
tunteista, kun toiset pojat siirtyivät syrjemmälle. Lauri oli hieman
helpottunut, mutta pelkäsi mitä Heikki sanoisi, johon äiti vastasi,
että nyt on tärkeintä saada tyttö
terveeksi.
Muistin hämärästi, että joku lusikoi suuhuni kanakeittoa. Minua kylmäsi. Siellä oli Laurikin. Mitä hän teki vierelläni?
Tuntui,
kuin olisin nukkunut ikuisuuden. Minulla oli kuuma ja jano. Rupesin
kiskomaan peittoa päältäni ja samassa kuulin Laurin sanovan:
"Tervetuloa takaisin." Hymyilin hiukan ja pyysin
juotavaa. Olin
kuulemma nukkunut melkein 24 tuntia. Lauri antoi minulle vesilasin ja
kun kätemme hipaisivat toisiaan, punastuin. Lauri katsoi minua. . .
Jotenkin uudella tavalla. Sanoin
olevani nälkäinen.
Onneksi en
sairastunut pahemmin. Heikin kanssa me olemme edelleen ystäviä, vaikka
"juoksenkin" Laurin perässä. Tai oikeammin, "juoksemme" nyt yhdessä.
((Unessa oli kohta: juoksin talavisella tiellä itkkiin.))


Laulaminen
tai laulun kuuleminen? - Unikirjan mukkaan: ite laulavana, tiettää
hyvvee ja toisen laulavana, ikäviä asioita. - Laulaminenhan on ilonen
asia. Se edisttää tervveyttä monella tappoo.
Kun pojat oli piennii,
mie lauloin heille iltalaulun. - Joskus pikkutyttönä kiikuin kesällä
ulukon ja lauloin: "Puhelinlangat laulaa". - Jonkun verran kävi
karaokeissa. -Laulakkee immeiset!
Torstai 18.7.2013 Vastakohtia.
Perjantai 19.7.2013 Minulla oli nuha. - Olin Pentin ja Seijan kanssa ulkona. Siihen lensi
perhonen. Seija hitsasi siitä hopeisen taideteoksen. Sitten hän maalasi
vihreää taideteostaan, mikä
muistutti sisiliskon päätä.
Lauantai 20.7.2013
Työpaikan Ari Harinen oli lähdössä Ranskaan joidenkin kyydissä.
Hopeanharmaan autonsa hän jätti parkkipaikan reunalle, missä oli
valvonta. Pihan toisessa laidassa
odotteli keltainen auto.
Sängyn
alla oli matala laatikko, jossa oli kaikenlaista tavaraa. Halusin
päästä niistä eroon. Sanoin jollekkin miehelle, että veisi laatikossa
olleet kivet jonnekkin. Hän sanoi viskaavansa ne
mereen.
Huuhtelin
sinistä pyyhettä ja sanoin äidille, ettei minun pitäisi kastella käsiä,
kun ihottuma on nyt niin pahana. Hän otti lipaston alta astian, jossa
oli jotakin mustaa, löysää ainetta ja antoi sitä
minulle. Sivelin sitä sormiini. Sen aineen resepti oli vanha ja salainen.
Minulla
oli pöytätabletti (tietokone). Joku soitti skypeen ja painoin puhelimen
luurin kuvaa. Sen jälkeen soitti muitakin. Sitten sieltä kuului nuoren
pojan ääni ja viitoin Kalevia tulemaan.
Sunnuntai 21.7.2013 Osallistuin laulukokeeseen. Vaikka siinä tuli vääriä sanoja, pääsin jatkoon, koska halusin laulaa.
Ovesta oli tulossa sisään puolen metrin paksuinen vesi- ja jäämassa.
Olin jossakin tapahtumassa, jossa oli paljon ihmisiä. Heitä oli monessa pukuhuoneessa pitkän käytävän varrella.
Minulla oli pahvinen kasvokuva, jolla oli kirkkaankeltainen tekotukka. Tein siihen mustalla tussilla raitoja.
Maanantai 22.7.20113
Nousin kyytiläiseksi vanhanaikaiseen, luonnonvalkoiseen pienkoneeseen,
jossa ei ollut suojakupua. Pitelin vain kahdella sormella valkeasta
muovikoukusta. Ei
peloittanut. - Vihreitä autoja.
((Lentokone = suuria muutoksia elämässä.))
Tiistai 23.7.2013
Karhunsalolla. Kello oli jo yhdeksän ja eväät töihin tekemättä. Puissa
oli paljon vihreitä undulaatteja ja punaisia papukaijoja, vaikka oli
talvi.
Keskiviikko 24.7.2013
Minulla oli pitkä, sininen hame päällä ja laitoin jalkaani punaiset,
kuluneet hollannikkaat. Menin ulkovessaan tarpeilleni. Siellä oli
Piki-kissa. Se istui jollakin korokkeella
ja puski minua kasvoihin, kun menin lähelle. Miisu-kissa loikoili lattialla.
Torstai 25.7.2013 Pitkiä vihreitä ja tummansinisiä nauhoja.
Lauantai 27.7.2013
Kerroin Hilkalle unestani: "Olin talvisella rannalla. Järveltä tuli
noin puolen metrin korkuinen tumma aalto, mutta lähemmäksi tultuaan, se
olikin jäämassaa. Rantajäällä oli
pakettiauto, mikä oli
vaaleankeltainen ja punaruskea, sekä toinen, keltainen avoauto.
Pakettiauto pääsi pois jäältä, mutta avoauto upposi niin, että
ainoastaan ajavan naisen pää jäi näkyviin
veden pinnalle, mutta
takavetoisena se sai otteen pohjasta ja nousi pinnalle. Mutta sitten
sen käännyttyä peruuttamaan, se upposi taas ja nyt myös kyydissä olleen
miehen pää jäi vain näkyviin.
Itkin tosi ahdistuneesti".
Sunnuntai 28.7.2013 Laskin mäkeä ohuella kuusenrungolla.
Peseydyin
suihkussa, kun kuulin että ulkona satoi kaatamalla. Menin ulos
huuhtoutumaan rännin alle. Katukivetkin liikkuivat vesimassan mukana ja
katselin sortuuko kiviaita. Alaspäin tuli
soikea, vaaleankeltainen kivi, jossa oli vaaleanpunaisia raitoja. Kun meinasin ottaa sen, se muuttui kulmikkaaksi ja urahti.


Miun
ois pitäny veikata sillon, kun näin unessa seteleitä kirjekuoressa.
Mutta sennii tiesin paljo myöhemmin, enkä oo vielä nähny uuvesttaan
semmossii unnii. - Unikirjan mukkaan rahakirje
tarkottaa että toivvees totteuttuu. - No sitten seurraavan kerran. . .
Maanantai 29.7.2013
Minä, Pentti ja joku muu, etsittiin rahoja tallaantuneesta,
ruskehtavasta, matalasta ruohikosta. Minulla oli jo kädessä muutamia
kolikoita ja sitten joku antoi pienen
muovipussin, johon oli kääritty setelitukko.
Olin
Timon luona Tapanin ja Kalevin kanssa ja siellä oli pari muutakin
henkilöä. Sinne tuli Kaisa siskonsa kanssa. Kaisan ilme sanoi: -"Tarja
on taas täällä. Hyvä." - Sitten olimmekin Kaisan
saaressa uimassa.
Sinne oli rakennettu korkea, mutta hatara hyppyteline rantaan. Vesi oli
tosi puhdasta ja sinistä. Siellä ui myös noin vuoden ikäinen
poikavauva. Salamoi. Tornin heppoinen
yläosa kaatui ja putosi veteen. Kukaan ei loukkaantunut.
Katsoin
televisiota naisen kanssa. Siellä oli kahden naisen seikkailu, jossa he
löysivät syvän, punaruskean kaivoskuilun, jonne oli laitettu paljon
sinisiä raakatimantteja. Ohjelman lopussa
ruudussa oli paljon timantteja ja toinen naisista sanoi: - "Nämä ovat enkeleitä."
((Salamoi = onni oottaa sinnuu.))
Tiistai 30.7.2013
Hilkka oli lähdössä häihin ja aikoi vaihtaa vaatteita. Sanoin että
minäkin tulisin, olihan minulla siistit siniset farkut jalassa ja
kirkkaanpunainen samettitakki päällä. Laitoin
jalkaani kirkkaanpunaisia toppahousuja.
Istuin
poikieni kanssa autossa, jota isä ajoi. Olimme tulleet sisäpihaan, jota
ympäröi kerrostalot. Jokaisella sivulla oli parvekkeet ja siellä oli
paljon opiskelijoita juhlimassa koulun päätöstä.
Tapani ja Kalevi
(noin 10-vuotiaita) menivät hakemaan jotain alimman kerroksen
asunnostamme. Kun Kalevi oli ovilla, vastaan tuli mies
harmaankirjavassa villapaidassaan. Hän oli hieman
humalassa. He
yrittivät ohittaa toisensa ja samassa mies otti Kalevia hartioista
kiinni. Silloin minä lähdin sinne ja menimme Kalevin kanssa sisälle.
Mies yritti jotakin ovella, mutta sanoin, ettei
minulla ole mitään.
Keskiviikko 31.7.2013 Kardemummaa ja tomaatteja.
Aamulla herättyäni olikin satanut lunta, vaikka oli kesä.
Olin
lähdössä jonnekkin kouluun. Minulla oli kaksi pulkkaa, valkea ja
sininen. Laitoin ne päällekkäin ja "ajelin" niillä tietä pitkin. Sitten
eksyin ja kysyin yhdestä talosta tietä. Siellä oli mies ja
nainen,
joten kysyin heiltä. Mies kysyi toiselta mieheltä toisesta huoneesta,
mutta hän tulikin vierelle. Hän söi vielä, enkä saanut osoitteesta
selvää. Miehellä oli kirkkaanpunaista huulipunaa.
Hän laittoi takin päällensä, aikoen viedä minut.
Kirja, jonka teksti oli sinistä.
Nähhään :)