

Nuppineulat? - Näkeminen tai ommoominen = sanakiisttoo tai kiussoo. - Onhan nuita joskus ollu.
Lainnoon tuas Dianan kirjjoo. Yksseys. - Jokkainen meistä on Jumallista yksseyttä. Jumala läpässöö jokkaisen solun ja atomin. Kivi tai kasvi sisälttää saman Jumalan perusolemuksen kun elläimet, ihmiset ja enkelittii. Yks
on jakamaton. Et siks voi vahingoittoo etannoo tai puuta tai toista
ihmistä niin ettei sen vaikutukset koskettas kaikkii, myös sinnuu.
Elläimet on ihmisten nuoremppii veljjii, jotka kehittyy ja synttyy aikannaan ihmiseks.
Kerran kuulin tarinan, joka suattaa olla tottakkii,
ihan oikkeesti. - Nuorellaparilla oli koira ja kun vauva oli tulossa,
hyö piätti lopettoo koiran. Sitten kun poika jo juoks ja osas
puhhuu,sano kerran, kun että halunnu koirrookkaa. . . ja juoks suorraan
auton alle. Koiran lopettaminen teki pahan karman ja kävi näin.
Kuuleman mukkaan tämä tarina ois jossai opetuksena.
Torstai 3.7.2014 Minulla
oli narukengät. Luonnonvalkea koira. - Keräsin
nuppineuloja. - Karhunsalon koululla satoi vettä.
Perjantai 4.7.2014 Liikuin useamman henkilön kanssa jollakin kulkuvälineellä talvisessa jokimaisemassa.
Maanantai 7.7.2014
Kerroin Karhunsalolla unestani vanhemmilleni: "Pihamaalla oli hailakan
violetti tuhatjalkainen. Otin ja käärin sen rullalle ja viskasin pois.
Pihaan ajoi tumma maasturi ja se peruutti rajusti nurmikolla
kokkareiden lentäessä. Juoksin autoa kohti. Pihamaalla saimme kiinni
vaaleapukuisen, vaaleatukkaisen naisen. Ajattelin, noita. Sanoin,
saatan mene pois, Jumalan enkelit varjelkoon. Nainen oli välillä nuori
tyttö ja välillä vanhempi nainen. Sitten hän hävisi. Näin pihalla
pienen tuhatjalkaisen."
Tiistai 8.7.2014 Suuren riippakoivun alla oli metallikehikko, minkä sisällä oli buldoggi.
Pöydällä oli noin 10 kohonnutta leipää. Keltatiilestä tehty uuni hohti lämpöä takanani.
Sinisellä taivaalla näin suuren mustan rotan silhuetin alhaalta päin katsottuna. Se leijaili hiljaa eteenpäin.
Katson mustavalkeaa elokuvaa, jossa miehet suunnittelevat turkkien
varastamista tehtaalta. Vartija laittaa kiinni ikkunaa, jossa on nyrkin
kokoinen reikä.

Sunnuntai 27.8.2000

Hei! Minun nimeni on Marjatta. Minulle sattui tässä yhtenä
päivänä niin paljon kaikenlaista, että minun on ihan pakko kertoa
niistä jollekkin, etten pakahdu.
Hyvä ystäväni Susanna, pyysi minua eräänä päivänä ostoskaverikseen,
joten kävimme kiertelemässä kaupoissa. Pistäydyimme kirpputorilla,
osto- ja myyntiliikkeessä sekä antikvaarisessa kirjakaupassa. Minäkin
löysin muutaman hyvän kirjan. Yhden Anni Polvan, joka minulta vielä
puuttui, sekä hevosaiheisen että seikkailujännärin. Kirjakaupasta
poistuessamme ne kommellukset alkoivat. Siellä oli ahtaat paikat
hyllyjen välissä ja tietysti sieltä putosi kirjoja, kun hivuttauduin
ostoksineni kassalle päin. Punastellen pyysin anteeksi ja yritin
toisella kädellä poimia kirjoja lattialta ylös. Onneksi myyjä oli
silloin hyvällä tuulella, joten pääsin pelkällä säikähdyksellä.
Sitten lähdimme ostamaan purtavaa lähimmästä ruokakaupasta. Ja kun olin
nälkäinen, niin ostin kerralla liikaa. Ostin täyden hillomunkkipussin.
Ulkona sitten ihmettelimme, että tulipa ostettua liikaa. Samassa
vierellemme seisahtui pari poikaa, jotka olivat keväällä lähteneet
pois yläasteelta. Olin kouluaikana ihaillut tummatukkaista ja
ruskeasilmäistä. . . Jyrki oli muistaakseni hänen nimensä. Susanna
tunsi vaaleamman, Riston, joka oli heidän naapurista. Hekin
olivat siis käymässä kaupungilla. Susanna sanoa töksäytti, että me
olimme ostaneet liikaa
munkkeja, niin että kelpaisiko pojille? Risto
kysyi, että jos seura kelpaisi, niin hän keittäisi munkeille seuraksi
kahvit? Hänellä oli asunto tässä lähellä, koska oli kesätöissä
kaupungin laitamilla. Ja sehän passasi meille. Olisi paljon mukavampi
syödä munkit kostukkeen kanssa.
Kymmenen minuutin päästä tulimme perille. Se oli kaksikerroksinen
rivitaloasuntola. Jyrki oli näköjään käynyt siellä ennenkin, koskapa
asettui heti taloksi. Susanna meni munkkipussin kanssa Riston perästä
keittiöön ja minä etsin eteisessä kampani ja aloin panna hiuksiani
järjestykseen. Harmittelin tukkani likaisuutta itsekseni ja sanoin ihan
ääneen, että tavallisesti
tukkani on vaaleamman ruskea eikä
kahvinvärinen. Vieläkin mielessäni harmitellessani käännähdin äkkiä
peilin edestä ja otin yhden askeleen ja pam. . . Törmäsin suoraan
Jyrkiin, joka oli seisomassa keittiön ovenpielessä. Sitten yhtäaikaa,
Jyrki otti minua vyötäisiltä ja minä nostin käteni hänen hauiksilleen.
Hän sanoi että tukkani on ihan hyvän värinen, mutta
katsoi kuitenkin
koko ajan silmiini. Punastuen työnsin itseäni poispäin, mutta silmiäni
en meinannut saada irti. Kun sitten pääsin irti, en meinannut saada
olkalaukkuni vetoketjua auki, kun käteni tärisivät. Ja kun lopulta olin
saanut kamman pois käsistäni, en tiennyt minne olisin mennyt. Lopulta
menin olohuoneeseen katselemaan
ikkunasta ulos. Tunsin Jyrkin katseen
selässäni.
Susannan huhuilu katkaisi ajatukseni. Kahvin tuoksu kutitti nenääni ja
niinpä kokoonnuttiin keittiön pöydän ääreen. Ja tietysti Jyrki istahti
minua vastapäätä. Ne ruskeat silmät. . . Oijoi. - Kesken kaiken Jyrki
kysyi minulta, lähtisinkö illalla lavalle tansseihin, saaden minut
vetämään kahvia henkeeni. Tuokion kakistelun jälkeen emmin yhä, joten
hän jatkoi, että minä olisin hänelle sopiva pari. Minä kysyä töksäytin
kulmat kurtussa, että miten niin sopiva, johon hän vastasi, että
äskenhän sitä jo kokeiltiin. Punastuin. Risto heitti siihen väliin
kysymyksensä: - "Milloin te jo tanssia kerkisitte?" Jyrki vastasi
siihen totisena, että MINÄ olin halunnut tanssia ja testannut jo
tanssiotetta. Naamani paistoi kuin keittetty rapu, kun vastasin
kieltävästi. Silloin Jyrki iski minulle silmää ja kysyi uudelleen,
lähtisinkö tanssikaveriksi? Sitten Susannakin innostui asiasta, että
voisimme lähteä koko porukka. Hänen isoveljensä
lähtisi kuitenkin
tansseihin ja jos maksaisimme hänelle bensarahaa, saisimme
varmasti kyydin. Ja siltä istumalta Risto kehoitti häntä soittamaan
veljelleen. Me muut pidimme peukkuja sillä aikaa. - Ja heti puhelun
loputtua hän taputti käsiään ja huudahti: -"Kyyti saatiin!" Silloin
Jyrki sanoi minulle silmää iskien: - "Nyt sinun TÄYTYY lähteä."
Jotenkuten me selvisimme Susannan kanssa kotiin. Silloin alkoi vaatteiden selaaminen ym. ym.
Jännitti, kuin en olisi ikinä käynyt missään. Istuin Susannan kanssa
auton takapenkillä, kun ajettiin Riston asunnolle. Sieltä he tulivat
Jyrkin kanssa kyytiin. Risto meni eteen, koska Jyrki tuppautui
viereeni. Hän oli tosi tyylikäs suorissa vaaleissa housuissaan ja
lyhythihaisessa paidassaan. Koko matkan istuin kuin seipään
niellyt. Onneksi matkaan meni vain viisitoista minuuttia. -
Perillä syöksyin autosta Susannan perästä ulos. Sitten satuin
vilkaisemaan Jyrkiin ja hän kohotti kulmakarvojaan ja hymyili
toisella suupielellään. Punastuin. - Pahkeinen.
No viimein sitten oltiin sisällä. Olin Susannan kanssa vessassa
turvassa. Mitähän minäkin pakenin? Ruskeita silmiäkö? En
ainakaan tunnusta.
Susanna sai melkein raahata minut tanssilattialle. Ja melkein
pääsimmekin perille, sillä Jyrki ja Risto olivat valinneet meidät
parikseen ja ottivat meidät matkalta kainaloonsa.
Minusta tuntui, etten minä tanssinut koko iltana. Minä liitelin.
Varmaan siellä seitsemännessä taivaassa. Yksi tapaus kuitenkin sotki
hieman menoa, kun puolen yön aikoihin remmikengästäni särkyi solki.
Sitten ei auttanut muu, kun heittää kengät sivuun ja tanssia loppuilta
nailoneissa. Saihan se tempaus muidenkin suupielet nykimään, mutta
Jyrkin suu levisi
korvasta korvaan. Onneksi lattia oli vastikään
uusittu levyillä, joten uskalsin kokeilla nailonieni luistoa. Sen illan
jälkeen olemme Jyrkin kanssa tanssineet monet tanssit ja on aikomus
tanssia vastakin. Kengät jalassa.
((Unessa oli: kiännyin peilin eistä ja törmäsin miehheen.))


Hamppaat? - Näkeminen = tervveyttä ja huvvii, lähteminen suusta = perhheenjäsenen kuolemmoo, puhistaminen = vahinkkoo.
Nuihen hamppaihen lähtemiset ovat pitänneet paikkoosa. On ollu suvussa sen verran iäkästä porukkoo.
Keskiviikko 9.7.2014 Minulla ei ollut yläleuassa muuta kuin takahampaat.
((Miun egon kuoleminen oli jo käynnissä.))
Timo sanoi, että me mennään naimisiin kolmen vuoden päästä.
Olin talvella ulkona ja sain päälleni lammasnahkaturkin.
Joulukuusi oli koristettu. Painoin jotakin nappia ja TV aukesi. Ääni
oli häiritsevä, joten yritin laittaa sen kiinni. Aku Ankka-lehden
alalaidasta se sammui.
Torstai 10.7.2014 Laitoin kampaamiani hiuksia hellaan.
Jyrkällä kalliolla valui hunajaa. Sen yläpuolella lensi isoja muinaisia lintuja.
Pianolla soitettiin rauhalliset alkutahdit ja sitten minä rupesin laulamaan.
((Hilja-täti kuoli.))
Perjantai 11.7.2014 Joku
mies oli rakentanut korkean maitolaiturin. Pieni poika laskeutui
portaita takaperin ja melkein alhaalla sujahti askelmien välistä niiden
alle.
Jonkin tapahtuman päätteeksi meille annettiin luonnonvalkea tupsu. Tapani sai toisenkin.
Kirjoitin ostoslistaa.
Lauantai 12.7.2014 Pojilla oli mustia pommeja ja raketteja.
Olin Seijan ja Markun luona. Keräsin pieneen kuppiin vaaleanpunaisia
kukkien terälehtiä ja sen jälkeen toiseen astiaan suuria vattuja.
Itkin jonkin rakennuksen sisällä, en tiedä miksi. Menin ulos ja haukoin ahdistuksissani henkeä.
Mustikoita koko näkökentän alalla.
Sunnuntai 13.7.2014 Pojat olivat nuoria, Petri noin 10-vuotias. Heillä oli talvivaatteet. Saarakin oli paikalla.
Nukuin Hilkan kanssa samassa sängyssä. Hänen vasen käsivartensa oli
kaulani alla ja minua ahdisti. Halusin pois, mutta hän ei meinannut
päästää. Haukoin henkeä.
Kuljin Heinäveden kirkon lehtereillä. Siellä oli joulukoristeita.
Ulkona oli vähän lunta ja jäinen piha, kun laskeuduin kivisiä rappusia.
Pihaan tuli musta, pitkä auto, josta pappi mustassa kaavussaan kiiruhti
kirkkoon. Minua ahdisti ja haukoin ilmaa. Ajattelin mennä hautuumaalle.
Jalkani olivat kipeät. Olin käynyt jonkin "parantajan" luona ja nyt
kaadoin hieman risaisista kengistäni kahvinporoja pois. Jalat olivat
terveet.


Syöminen? - Syöt ite = riittoo ja eripurassuutta, et suakkaa syyvä =
suat kiitosta tehttyys hyvän työn, muut syövät = jottai hyvvee oloissas.
Maanantai 14.7.2014 Olin
jonkun vanhemman miehen kanssa hänen tuttaviensa luona kylässä. En
saanut itse pitkää violettia paitaa päältäni, että olisin päässyt
pesulle. Mies kysyi: - "Ottaisitko sinä tämmöisen vanhan miehen?" Timoa
ajatellen vastasin. - "Minulle riitää yksi." - Perheessä oli
vajaamielinen murrosikäinen poika. Hänen äitinsä tuli sanomaan, ettei
löydä poikaa. Menimme ulos ja olimmekin Kahunsalolla lumisen laitumen
äärellä. Siellä oli paljon koiria etsimässä, mutta nyt ne pysähtyivät
paikoilleen. Minä menin pienen majan luo ja huomasin pojan makaavan
viluissaan.Huusin: - "Hän on täällä!"
Tiistai 15.7.2014 Joku iäkkäämpi nainen, jolla oli
punainen villatakki ja siniset housut, tukka päälaelta vaalea ja
muualta punainen, kävi salaa syömässä ihmisten ruokia. Minulla oli
jotakin lautasella, mutta peitin sen vihreällä salaatilla ja söin sitä,
kuin minulla ei olisi muuta ollutkaan. Sitten otin naisen ja kannoin
hänet pois.
Torstai 17.7.2014 Olin
vaihtamassa kelloon patteria. Siinä oli noin 10 nappipatteria
päällekkäin ja niiden alla oli markka-aikaisia pieniä kolikoita.
Joissakin juhlissa juotiin punaista viiniä. Eräs mies valutti lasinsa
pohjalta pieniä, kirkkaita ja vihreitä timantteja pöydällä olevalle
mainoslehdelle. Minä laitoin ne taskuuni. Seuraavana päivänä taivaalta
laskeutui neljä miestä, jututtivat juhlijoita.
Istuin suurehkon vessan toisella pytyllä. Sinne tuli nainen vaaleassa mekossaan.
Perjantai 18.7.2014
Olin avarassa ulkokatoksessa ja söin perunalastuja ja hunajaa. Ulkona
oli satanut vähän lunta. Pieni vaaleanruskea koiranpentu kuljeskeli
luokseni. Silitin sitä.
Maanantai 21.7.2014 Kuljin kirpputoritapahtuman ohi. Seija sanoi jollekkin: - "Tarja myi vain Jeesus-taulun."
Istuin punaisen henkilöauton takapenkille. Autoon tuli myös Ronkaisen
Hilkka ja Lea, sekä entinen työkaverini Armi. Lea laittoi
raha-automaattiin pari pientä kolikkoa, kahdenkymmenen ja viiden pennin
kolikot ja auto lähti itsekseen matkaan. Mentiin aidan yli ja silloin
tuli mieleeni laulu: "Katso kenguru loikkaa.
Tiistai 22.7.2014 Tein paksun narun päähän solmua monta kertaa, mutta aina se luisui pois.
Karhunsalon pihalla Seijan paksu kaulaketju oli katkennut kolmeen
osaan ja minä löysin ne. Hän oli hyvillään ketjun rikkoutumisesta,
koska se teki ihottumaa.
Keskiviikko 23.7.2014
Jouluna katsoin ikkunasta ulos ja näin miehen hätistelevän ruskeita
hevosia iltahämärässä kuljetusautoon myyntiä varten. Itkin kovasti
jonkin takia.
Torstai 24.7.2014 Kuljen
suojatien yli, kun punainen auto antaa tietä. Autoja on paljon
liikenteessä kulkemassani liikenneympyrässä. Olen jossakin
tehdasalueella ja sitten olenkin satamassa. Tehtaan työntekijät
lähtevät kotiin. Olen sokkeloisessa konttorissa. Joku nainen näyttää
minulle vanhoja hopeisia ruokailuvälineitä. Pitsiä.


Onko vitsit vähissä? - Tässäpä ois yks.
Vitsi: Jeesus tulloo ihmisjoukon luo, joka aikkoo kivittee prostutioiun
kuoliaaks. Hiän sannoo: - "Se teistä, joka on synnitön, heittäkköön
ensimmäisen kiven." Kaikki puottivat kivesä. Sitten sinne tuli nainen
valtavan kiven kansa, puotti sen prostutioiun piähän ja tältä lähti
taju. Jeesus kahto naista ja sano: - "Hei äiti, voisitko mitenkkää
anttoo miun ies joskus tehä työni rauhassa,"
Lauantai 26.7.2014 Ajoin
aamuhämärässä Liperin S-marketin pihaan. Siellä oli yksi valkea auto,
Jouko (Piironen) oli tullut. Kello oli 6.30. Ajattelin, että on pitkä
aika odottaa puoli10:neen, mutta samahan se lippis on antaa nyt. Jouko
nuokkui puoliunessa autossaan. Annoin kuitenkin hänen lippiksensä,
taputin hänen mahaansa sanoen, mene takaisin nukkumaan. Lähdin ajamaan
Vihtariin päin, mutta kohta käännyin kuitenkin takaisin ja ajattelin,
samahan tuo on jatkaa Seijan luo. Vähän lunta maassa.
Sunnuntai 27.7.2014 Kuljeskelin tosi vanhassa ja alkeellisessa rakennuksessa.
Maanantai 28.7.2014 Olin
tehnyt muotinäytökseen kuusi mekkoa ja kaulakorun. Laitoin ne
järjestykseen odottamaan vuoroani. Eräs mustatukkainen nainen aloitti
keltaisessa puvussaan. Lehtipinkassa oli outoja, ulkomaalaisia nimiä.
Tiistai 29.7.2014 Olimme
Karhunsalolla. Ihmettelimme, eikö Petri ole vielä tullut Helsingistä.
Ajattelin, hän tulee sunnuntai-iltaan mennessä. Sitten Petri tuli ja
kysyin, oliko hän maksanut jonkin laskun? Hän antoi minulle
"kassakuitin" ja sanoi, maksa sinä. Se oli joko 200 tai 2000€. Sanoin
hieman vihaisena, että tämä on viimeinen, minkä ostat.
Joukko naisia istui rivissä ja minun piti piirtää A 4:lle niistä
hahmotelma tunnistettavaksi. Tuskailin niiden kanssa, koska he
liikkuivat välillä. Siellä oli mieskin, vihreä huopahattu päässä.
Sitten laitettiin isoja läpikuultavia papereita päällekkäin, joihin
olin piirtänyt muotokuvia.
Keskiviikko 30.7.2014 Vaikka juoksin lumessa avojaloin, silti jalkojani kuumotti.
((Joskus syksyllä alako outo jalakapohjjin kuumotus, vaikka istuin ja jalat oli keppeesti lattiita vaste.))
Nähhään :)