ots
254

Vitsi: Aku-ukki oli lihava mies. Tulttuusa saunasta ja vähä siinä levähettyy rupes pukkeutummaan. Pikku-Riitalle tuli ukkii katellessa kiire äitin luo kysymmään:
- Eikö sullaa oo ies vanahoja tissiliivijä ukille, ei sillä näytä omia olevan.


Kaikkialla sattuu ja tapahtuu

- No sano jo kuka oli se jonka tunnistit, Tauno kysyi kärsimättömänä. Hieman jännitystä lisätäkseen Sanna katseli jokaisen läsnäolevan kasvoja ennenkuin toi asian julki.
- Se oli Pelto-Ahon renki, Kalle.
- Mitäs se tekee soittorasialla? Veikko kysyi hämmästyneenä ja raapi päätään.
- Sitä minäkin ihmettelen.  -  Kai muistatte kun kerroin taannoin Pelto-Ahon kassasta hävinneen 5000 markkaa ja sanoin nähneeni ne rahat Kallen hallussa. Mutta eihän tuohon soittorasiaan voi mahtua niin paljon rahaa?
- Lähdetään tutkimaan sitä soittopeliä, Tauno innostui.
  Sanna haki rasian tuvan puolelle ja Tauno rupesi tutkimaan sitä perusteellisesti. Viimein hän koputteli kantta. Sen sisäpuolelle oli uudemmasta puusta laitettu täytettä ja naulattu vain nurkista pienillä nauloilla kiinni. Sitten Tauno haki puukon sekä tongit ja rupesi irroittamaan sitä.
  Muut pöydän ympärillä istujat katsoivat jännittyneinä, kun viimeinenkin naula oli vedetty pois ja täytepuu podotettu pois. Tauno antoi rahojen pudota pöydälle. Hetken hiljaisuuden jälkeen Sanna ihmetteli:
- Ne rahat eivät kaikki olleet viisisatasia, joten Kallen on täytynyt vaihtaa ne. Sitten ei ole ihme, että ne mahtuivat soittorasiaan.
- Nuo rahat on paras palauttaa välittömästi, Veikko sanoi ja jatkoi:
  -Tauno saa lähteä Sannan tueksi ja jos lähdette heti, niin kerkiätte tulla takaisin vielä tämän päivän aikana.
- Syökää nyt kuitenkin jotain, ettei tarvitse tyhjällä vatsalla lähteä, Taunon äiti touhusi.
  Syötyään pikaisesti, he lähtivät satuloimaan hevosiaan, tai oikeammin Tauno satuloi, Sanna nimittäin ratsasti useammin ilman satulaa. Ja tuotapikaa he laukkasivat rinnakkain pitkin pölyävää tietä. Matka taittui nopeasti, kun Sanna ehdotti, että he laukkaisivat kilpaa.
  Pelto-Ahon pihamaalla oli porukkaaa enemmän ja vähemmän. Sanna ihmetteli, kun konstaapeli Hakkarainenkin oli paikalla. Pian he saivat selville että siellä oli käynyt varkaita tai pikemminkin varas. Edellispäivänä sinne oli tullut kulkuri pyytämään vähän syötävää pahimpaan nälkäänsä ja kun jäi hetkeksi yksin sisälle, niin otti tilaisuudesta vaarin ja kähvelsi kassasta 2560 markkaa. Varkaus huomattiin, ikävä kyllä, vasta tänään. Kulkuri oli näet laittanut muuta paperia varastamiensa rahojen tilalle. Hakkaraisella ei ollut muuta johtolankaa kuin jalanjäljet rappusten kupeella. Ja kun Sanna ja Tauno näkivät jäljet, Sanna vihelsi.
- Samanlaiset!
Sitten hän kertoi omista jalanjäljistään ikkunansa alla ja sanoi tietävänsä varkaan kumppanin. Mutta ennenkuin hän aikoi paljastaa toisen osapuolen, hän kysyi, missä Kalle-renki piileskeli. Sitten Sanna vihelsi toisen kerran, kuultuaan Kallen ottaneen lopputilin muutamaa viikkoa takaperin. Oli kuulemma löytänyt paremman paikan.
- Taisi ruveta maa kuumenemaan jalkojen alla, Sanna sanoi hymyillen ja kaivoi taskustaan rahatukon.  -  Tässä ovat ne 5000 markkaa, jotka hävisi reilut kaksi kuukautta sitten. Ne löytyi sen soittarasian sisältä, jota se "kulkuri" ja Kalle olivat havittelemassa viime yönä.
Sitten Sanna kertoi vielä virittelemästään ansasta sekä muusta tapahtumasta silloin yöllä. Toiset nauroivat hänen hyvälle keksinnölleen ja kun Sanna kertoi sen vielä niin elävästi. Sen jälkeen Hakkarainen otti johdon käsiinsä, kysyen kaikenlaisia tuntomerkkejä varkaista ja pian sen jälkeen Sanna ja Tauno pääsivät kotimatkalle.

  Anniina Kuusilehto ja Sanna pitivät välillään vilkasta kirjeenvaihtoa ja soittelivat tosilleen silloin tällöin. Kerran Sanna ehdotti, että he kävisivät yhdessä ostoksilla.

Jatkkuu....


Torstai 1.2.2018  Istuin auton takapenkillä talvi-iltana. Kuski peruutteli ja kiersi parkkipaikan keskellä olevan penkan. Emme pääseet ylämäkeen, joten peruutimme ja odotimme ettei autoja tullut vastaan.

Punaisten, isojen pylväiden päällä kulki vaijeri ja sen päällä punainen hissi, jossa olin muiden mukana. Kesäiset maisemat olivat kauniit.

Kuljin muutaman ihmisen kanssa kesällä järvellä saarekkeesta toiseen. Saaren talossa katselin lehtiöitä ja vihkoja. Siellä näytti olevan joitakin koulutehtäviä.


Lauantai 3.2.2018  Kuljin ihmisporukassa ja kyselin onko Ronkaisen Hilkka ja Lea täällä. Eivät olleet. Lähdin kävelemään poispäin kuivaa ojan pohjaa. Vilkaisin taakseni, mutta ketään ei tullut perässäni.

Karhunsalolla kuljin kotoa poispäin. Muutamassa naapurin pihassa oli paljon halkoja. Sinne oli tehty lasista kaksi korkeaa kärkikolmiota kodaksi ja sivuille oli kasattu seiniksi halkoja. Sitten tulin Petrin kanssa Rautiaisen Antin luo. Pihalla oli paljon rautaromua. Vanhoista pari-ikkunoista otin pois nauloja, että sain ikkunan auki. Siellä oli kolme mustavalkeaa kissaa, joita silitin. Kolmessa pienessä sängyssä makasi poikia vaaleissa yöpuvuissaan. Myös Petri ja Antti rupesivat nukkumaan. Laitoin kettinkiä laatikkoon.


Sunnuntai 4.2.2018  Kesähämärässä Karhunsalolla, naapurimme Makkosen ulkoportailla. Joku mies istui ja minä seisoin, vain iso vaaleanpunainen pyyhe ympärilläni. Sitten heitin pyyhkeen pois ja hyppäsin lentoon. Näin maassa tähden. Lensin monta kaarrosta matalalla ympäri pihaa.  Päivällä, noin 5- vuotiaat poikanikin olivat rappusilla. Kysyin, muistavatko he, kun olimme joskus käyneet kylän hiekkamontulla laskemassa mäkeä kesällä?


Maanantai 5.2.2018  Kuljin poikieni kanssa jossakin taajamassa. Kallion päällä nukkui jättiläisboa ja sen vieressä oli tekoboa. Laskeuduin tosi jyrkkää rinnettä melkein liukumalla ja sain pysäytettyä pienelle tasanteelle.


Tiistai 6.2.218  Istuin jonkun auton kyydissä. Ajoimme vastavalmistunutta tietä ja vastaan tuli harmaa, perävaunullinen sorarekka. Sen jälkeen tuli sininen kuorma-auto meidän kaistalla. Me hiljensimme ja pysähdyimme ja kuorma-auto teki samoin. Sitten me kaikki olimme leikkiautojen kanssa pienen lammen rannalla, jonne oli tehty teitä niitä varten.

Olin Karhunsalon koululla oppilaana ja teimme jotakin liikuntasalissa. Sitten lähdin kahden naisopettajan kyydissä kotiin päin. Katselin kylän vanhalle soramontulle. Sen jälkeen oli niitty, jonne oli laitettu juoksuesteitä. Kotona opettajat katselivat verstaan. Isä oli nostanut tuvan takaa paksuja, lyhyitä porkkanoita. Söimme molemmat niitä. Oli lämmin syksyinen päivä
ja kasvit olivat ruvenneet kasvamaan uudelleen. Sitten huomasin opettajien menneen ja lähdin kävelemään vesisateessa. Palasin hakemaan sateenvarjoani ja sitten satoikin lunta. Tiellä oli pieniä kengänjälkiä isojen seassa. Makkosten kohdalla Riissasen Vieno pysäytti sanoen, että heillä on näyttely. Hilkkakin oli Mika-poikansa kanssa.



ots
255

"Rakkaus on assiihen kahtomista molemmilta puolilta. - Rakkaus ottaa vakavasti toisen tuntteet ja näkökannat."


Keskiviikko 7.2.2018  Joku nuoripari oli ostamassa Luhtapohjan paikkaa. Kävelin verstaalla katselemassa ympärilleni. Kalustovajan puolella oli kolme, vihreää pappatunturia ja useita polkupyöriä. Lähellä oli matala luonnonallas, jossa oli nyt vähän vettä, ettei pystynyyt uimaan, mutta silti he ostivat paikan. Sitten menin navettaan. Siellä oli vain pari vaaleaa kissaa kolmen poikasen kanssa. Vaaleanruskea poikanen lähti, mutta hain sen takaisin ja silittelin emoja. Sitten Pentin kaveri toi kantohäkin, jossa oli kaksi mustaa emoa ja useita poikasia. Sen jälkeen siihen tuli vielä kolmas aikuinen kissa. Silitin niitäkin.


Torstai 8.2.2018  Vierailin jonkun pariskunnan luona pienten poikieni kanssa. Illalla piti ruveta nukkumaan, mutta pojat valvoivat vielä vuoteissaan. Kalevilla oli iso keksipaketti ja sanoin rouvalle, ettei meillä kotona ole keksejä. Kello oli jo 10 ja ilta-aurinko paistoi vielä ikkunoista sisään. Laitoin kaihtimia kiinni sieltä mistä sain.


Perjantai 9.2.2018  Istuin lukemassa kirjaa korkealla rantatöyräällä. Poikakaverini juoksi pitkällä rantahietikolla ja huusi minua sinne. Menin ja jätin krjan vesirajan tuntumaan. Sitten sinne tuli nuoripari. Silloin rupesi sataan vettä ja juoksin hakemaan kirjani.

Jossakin talossa oli pieni lätäkkö vettä lattialla. Laitoin siihen pienen, mustan vaahtomuovimaisen sudin. Se imi veden hetkessä ja paisui. Puristin sen kuivaksi ja laitoin toiseen kohtaan. Sitten se imi veden ja ruiskutti edemmäs pois.

Kuljin poikieni kanssa Olavinlinnassa. Nousimme portaita ylös ja näin kulmauksessa avonaisen oven ja sieltä kuului jotakin ääntä. Menin katsomaan. Vaaleassa huoneessa nainen mankeloi. Hän sanoi jotakin. Kalevikin vilkaisi sinne. Sitten Kalevi oli lattialla pitkällään ja meinasin nostaa hänet ja kantaa pois, mutten saaanut velttoa poikaa ylös. Sanoin että auttaisi käsillään ja nostin hänet jaloilleen.


Lauantai 10.2.2018 
Kuljin puronvarsipolkua veljeni kanssa. Hänen koulukaverinsa asui toisen risteyksen kohdalla.

Karhunsalolla oli kaski pitkäkarvaista kissaa, harmaa ja valkea, joka tuli syliini silitettäväksi.


Sunnuntai 11.2.2018 
((Kysyin P. H:ltä: -" Onko haittaa, jos otan MediLenkiä ja NivelAktivea yhtä aikaa?"))
Kuljin kahden miehen kanssa pois vankilasta verkkokujannetta pitkin.


Maanantai 12.2.2018 
Huoneessa oli matala pöytä, jossa oli useita hämähäkin seittejä. Nainen hätisti ison, pulskan hämähäkin pois, mutta halusi hevoshämähäkin pysyvän siellä.

Seija kulki tien vieressä lumihangessa, johon hänelle piti lingota tie. Hän oli järjestämässä suuria juhlia. Minä olin kattanut pienen pöydän.



ots
256

Työmies? = Jottai hyvvee.


Tiistai 13.2.2018  Tein töihin lähtöä Karhunsalolla. Kello oli 20 vaille kahdeksan. Tein eväspalaset, laitoin muovipussiin ja takin taskuun. Päälläni oli kaksi talvitakkia ja käsineet taskussa. Ulkona jalkani eivät kannattaneet ja konttaaminenkin oli hankalaa. Vastaani tuli sininen avoauto, jossa oli pari miestä ja takapenkillä pikkutyttö vauvan kanssa. Makkosten
 metsässsä oli työmiehiä. Pyysin autosta kyytiä koululle. Siellä pihamaalle oli levitetty soraa. Menin sisälle kellarin kautta ja portaikkoon oli töhritty vaaleanpunaisella huulipunalla pitkin seiniä. Raahauduin yläluokkaan, jossa oli muutama työntekijä ja Liimatan Vieno. Kysyin, ettei minulle tainnut jäädä keskenerisiä ompelutöitä.


Torstai 15.2.2018 
Leikkasin kynsiäni.


Perjantai 16.2.2018 
Etsin suolaa.


Lauantai 17.2.2018  Minun, isän ja jonkun kolmannen kakkapökäleet istumariu´un vieressä. Ajoin polkupyörällä lenkin.


Sunnuntai 18.2.2018 
Helikopteri tuli lähelle.

Tallatussa pihalumessa oli pieni suklaamummo, jonka otin lapiolla ja ojensin pienelle pojalle. Menin sisälle ja kun eteisen sähkökiuas oli lämmin, riisuuduin, nostin saunan oven paikoilleen ja ruiskutin letkulla vettä kiukaalle.

Karhunsalolla nousin linja-auton kyytiin.


Tiistai 20.2.2018 
Menin käymään Kaskella. Kun Mia ei ollut paikalla, jätin kaksi kassia kudetta kangaspuiden viereen ja lähdin etsimään Aria. Rakennukseen oli tehty luokkahuoneita ja siellä oli joku uusi miesopettaja. Ari oli puhelimessa ja tuli vastaani puku päällä. Kättelimme.
((Käyttyyni sielä samana päivänä, Mia ei ollu paikalla ja sinne oli tehty huonemuutokssii.))


Keskiviikko 21.2.2018 
((Heräsin kaks kerttoo itkusesta unesta.)) - Olimme exän ja pienten poikien kanssa rupeamassa nukkumaan, mutta nuorin tahtoi vielä kuljeksia. Minua väsytti ja itketti.



ots
257

Jalat? - Ommiin peseminen = epävointissuus männöö ohi, toinen pessöö jalakojas = kärsit nöyrryytyksen tahi jouvut huonnoon seurraan, taittuminen = oo varollas, kippeet = estettä, isot = arvonnoussuu, likaset = riittoo ja sairrautta, halavatut = sairrautta.


Torstai 22.2.2018  Kävelin kaupasta ulos ostamatta mitään. Sen jälkeen istuin jonkin auton lavalla usean ihmisen kanssa ja kuljimme Karhunsalolle päin. Taivaalle ilmestyi kaksi lentävää radiomaston näköistä robottia, mitkä olivat rungoltaan alle 10 senttiä ja niillä oli hämähäkkimäiset pitkät jalat. Toinen laskeutui olkapäälleni ja nokki jotakin päänahastani. Katsoin
kuvaa linnun nokista. Sitten kuljeksimme Karhunsalolla pihalla ja sinne tuli taivaanrannasta useita robotteja. Menin sisälle, kurkistin eteisestä tuvan puolelle, mutta siellä oli ikkunoita joka seinällä, joten menin ruokakomeroon, jossa oli vain pieni ikkuna ja sen edessä kolme valkeaa pitsiverhoa. Ahdisti.

Sanoin jollekkin, että huono uni tietää jotain hyvää.

Jostakin sokkeloisesta navetasta oli poistettu kaikki ylimääräinen irtaimisto ja ovet ja tehty sellaiseksi, että pikkulapset pystyivät kulkemaan siellä itseään satuttamatta. Kuljin siellä muiden aikuisten ja lasten joukossa. Sitten yksi pikkutyttö keltaisessa potkupuvussaan halusi syliini. Otin hänet ja kuljeksin vähän, kunnes tytön äiti otti hänet. Sen jälkeen menin ulos. Jalkani eivät oikein kannattaneet ja oli tosi hankala kulkea. Kun olin menossa ojan yli, en meinannut millään saada jalkojani liikkumaan eteenpäin.


Lauantai 24.2.2018 
Näin unessa unta. Exä halusi rakastella kanssani.

Olin vaalealla kattotasanteella ja katselin kun nuoret poikani ja heidän Janne-serkkunsa juoksentelivat ulkona alasti. Heidän kehonsa olivat kellertävät. Sitten jyrähti ukkonen. Pojat juoksivat vatteet päällä ja huusin, ettei ukkosella saa juosta.


Sunnuntai 25.2.2018   Karhunsalon navetan alapuolella oli kolme lehmää. Minä imin mättäältä vettä. Kuljin metsässä ja tulin vanhalle soramontulle, jossa oli pakolaisten teltta ja muutamia ihmisiä kulkemassa.

Pienen pöydän ympärillä istuin venäläisen miehen kanssa, joka osasi suomea. Sanoin että ymmärrän venäjää vain muutaman sanan, kuten "dasvidanja". Sitten istuin toisen pöydän ääressä ja sama mies tuli sanomalehti kainalossaan. Hän laittoi lehden pöydälle ja sanoi, että opettelisin siihen kirjoitetun tekstin. Vladimir olisi poika. Teksti tarkoitti: "Poika ja minä selviämme."


Maanantai 26.2.2018 
Painajaisuni, jossa ihmisiä hävisi. Nostettavan kanavasillan yli pääsi karaokepaikkaan, jossa piti vielä kavuta pari tasoa. Joku nainen lauloi Jari Sillanpään kappaleita ja sitten lauloi Jari itse. Pois lähtiessä halasin tiukasti erään miehen kanssa ja ajattelin, että olin edellisessä elämässä ollut hänen kanssaan tekemisissä.

Olin lähdössä Karhunsalon koululta kesällä ilta 10:ltä ja laitoin ikkunoita kiinni, mutta sinne tulikin seuraava ryhmä. Hämärässä eteisessä laitoin toisen tuopin pöydälle ja laskeuduin portaat ulos. Joku mies hurjasteli polkupyörällä tiellä. Lähdin kävelemään tietä pitkin kotiin ja joku mies tuli samaa matkaa. Tien ali menevä oja oli täynnä kevättulvan vettä ja tiessä oli isoja monttuja, joista joutui kapuamaan yli. Löysin maasta pienen lusikan ja leipäveitsen.

Laitoin Petrin housuista sinivalkeaa, isoa vetoketjuhammastusta paikoilleen. Ylin oli särkynyt.


Keskiviikko 28.2.2018 
Rantavedessä mies ajeli keltaisella pienellä aluksella, mikä muistutti kilpavenettä.Lopulta hän ajoi tarkoituksella rannalle. Olin vanhempieni kanssa vanhassa hirsirakennuksessa, jossa meidän oli tarkoitus olla yötä. Etsin lisävaatteita. Naapurirannalta oli tullut kaksi miestä meidän rantaan ja minä ajoin heitä takaa harjan kanssa, ettei tänne tarvitse tulla varastelemaan. Sitten kaikki olivat syömässä ja otin lisää pienestä kattilasta, jossa oli keitettyä riisiä ja makaroonia.

Nähhään :)




blogin alkuvalintaan