Kirroileminen! - Pikkusena tiitiäisenä myö pikkuveljen kansa käyttiin nuapurin, vanahanpoijjan luona. Nousttiin uunin piäle ja sanottiin kaikki kirosanat mitä tiiettiin. Eipä oo sen jäläkkeen tarvinnu niitä käyttee. - Sisko opetti pojallesa, mitä tarkottaa v...u? Että sitä käyttäissä halaveerroot äitis ja kaikki naiset, koska joku älypiä on keksiny, että se tarkottaa naisen alapiätä. Poika oli lopettanu sen käytön siihen. - Vinkkinä teillekkii.
Kaikkialla sattuu ja tapahtuu
Viimein Sanna laskeutui kyykkysilleen, tarkastellakseen tarkemmin jälkiä ja huusi samassa:
- Tauno! Tule tänne!
Huudettu tuli nopeasti tytön vierelle ja kyykistyi hänkin.
- Onko teidän miesväellä kellään toinen kenkä pienempi kuin toinen?
- Ei minun tietääkseni. Vaikka en minä ole heidän kenkiään tarkkaillut. - Paremminkin hevosten kenkiä.
- Älä naljaile siinä. Tänä aamuna minä löysin samanlaiset jäljet yhden ikkunan alta, kukkapenkistä. Minä hävitin ne sieltä, enkä ajatellut asiaa enempää mutta nyt . . . tuntuu siltä että . . . joku vahtii minua, koska ne olivat sen ikkunan alla, missä huoneessa minä nukun. En kylläkään katsonut muiden ikkunoiden alta, jos . . .
- Lähdetään, Tauno sanoi ottaen tyttöä suojelevasti hartioista. He kiersivät tarkastelemassa maata ikkunoiden alta ja kahdesta muustakin paikasta löytyi selviä jälkiä. Tauno kurtisti kulmiaan sanoen:
- Tämä on kyllä outoa, täytyy myöntää. - Käydään katsomassa uudestaan niitä jälkiä siellä aitauksella.
He kulkivat varovasti aidan viertä ja löysivät eräästä kohden selvät, kahdet eri jäljet.
- Toisaalta, Tauno aloitti, hehän ovat voineet katsella Jyskyä ja suunnittelevat parhaillaan sen varastamista.
- Ei kai! Sanna parahti. - Onneksi Jysky osaa pitää puoliaan. Elleivät he . . . tainnuta sitä ja . . .
- Sanna! Sinun mielikuvituksesi on liian vilkas. Minä laskin leikkiä. Lähdetään tupaan juttelemaan asiasta muiden kanssa.
Iltaruokaa odotellessa asiaa pohdittiin puolin ja toisin, mutta siihen ei saatu kunnon vastausta. Ehkä miehet olivat olleet vain majapaikkaa vailla olleita kulkureita.
Ennen nukkumaanmenoaan Sanna varasi vierelleen taskulampun ja sai aatteen avata ikkunan hieman raolleen jos . . . Veitikkamaisesti hymyillen hän pujottautui peittonsa alle sänkyyn, kun ensin oli virittänyt ansan mahdollisille tunkeilijoille. Varmaankin he olisivat sen verran uteliaita, että aukaisisivat ikkunaa enemmänkin.
Jatkkuu....
Perjantai 1.12.2017 Polvieni ulkoreunalla yläviistossa tuntui törröttävän jokin luu peukalon pään kokoisena.
Lauantai 2.12.2017 Olimme Tapanin ja Kalevin kanssa korkealla sillalla katselemassa puiden uittoa. He molemmat laskeutuivat puunipuille, minä en kerinnyt. Pienestä valkeasta veneestä putosi mies veteen. Myös molemmat poikani putosivat veteen, mutta pääsivät takaisin puunipuille. Lopulta minäkin istuin siellä.
Maanantai 4.12.2017 Minulla oli kyhmy vasemmassa rinnassa.
Kesällä Karhunsalolla keräsin Pentin kanssa leluja leikkimökkiin. Punaisia muoviastioita ja keltaisen rantapallon. Isä ja äiti olivat sisällä totisina. Sanoin Pentille, että toisilla on leikkisät vanhemmat ja toisilla ei.
Tiistai 5.12.2017 Kesällä Karhunsalolla kävelin kotitietä kouluun. Naapurin vanhan navetan nurkalla olevassa vessassa oli useita tanssijoita. Tiellä kulki kyy. Katsoin navetan nurkalle ja näin useita käärmeitä nousevan vessan nurkalla. Huusin: "Kyitä!" Sitten Seija tuli ulos ja irroitteli itsestään hampaistaan tarttuneita käärmeitä. Minulla oli puiset hollannikkaat, mutten tallonut niitä. Joku pikkutyttö käveli rinnallani ja juoksi Rautiaisen Antin kirkkaanpunaisen auton luo, että veisi Seijan terveyskeskukseen. Minä jatkoin kävelyä. Tien yläpuolella oli suuri
nippu keltaisia kuormaliinoja sidottu puhelinlankaan. Vastaan tullut viininpunainen auto pysähtyi kohdalleni ja nainen kysyi, minne menen? Sanoin meneväni kouluun, joten hän pyysi minut täyteen autoonsa ja rupesi peruuttamaan.
Naapurissamme Makkosessa oli tupa täynnä ihmisiä. Sitten sinne tuli Gilmarin johtajapojat, Jouko ja Kauko Ahonen sekä toimitusjohtaja Timo, joka antoi minulle syntymäpäiväkortin. Hieman hämilläni kiitin. Korttiin oli piirretty nuoripari ja reunoilla oli numeroituja sanontoja ja suklaata.
Keskiviikko 6.12.2017 Kirjoitin likaiselle liitutaululle poikittaisella liidulla, isoilla tukkukirjaimilla, ÄHTÄRI. Keräsin paksuja kuvalehtiä pois pöydiltä.
"Rakkaus on täynä ihmetystä. - Avioliitto tuo yhtteen kaks ihmetystä, joihen on mahollista luoa kolomas."
Perjantai 8.12.2017 Kirpputorilta löysin pienen puuvärisen arkun, jota oli koristeltu polttamalla. Kannen sisällä luki isolla isän nimi ja pienellä meidän muiden. Se arkku oli tarkoitettu minulle.
Kuljin hämärässä Pentin kanssa Enon keskustasta sillalle päin. Sillalla ei ollut kaiteita ja asfaltti oli monta kertaa paikattu.
Sain kirjelehtiön, minkä kannessa oli Hilkan, Eskon ja Mikan kuva. Mika hassutteli irvistämällä.
Sunnuntai 10.12.2017 Istuin vaaleansinisessä autossa ja seurasin taustapeilistä yhtä poikaa, muttei hän tullut luokseni. Hänellä oli musta ja punainen auto. Tanssipaikalla oli vessaan jono naisia, mutta pääsin viimein. Siellä oli Milja-tätikin. Sitten tuli Seija, hiukset pään päälle nostettuna ja hänellä oli vaaleansininen hellemekko. Lähdin sieltä sitten
Karhunsalolle ja kun olin sieltä lähdössä pois, huomasin ottaneeni pojan mustan auton, eikä siinä ollut rekisterikilpiä. Ajaessani rukoilin, ettei poliisit olisi ajoreitilläni. Ajoin Ahveniselle päin ruuhkassa.
Maanantai 11.12.2017 Ajelimme kesällä jonkun kanssa pieniä sorateitä. Vanhassa soramontussa oli poliisiauto, minkä numero oli 128. Itse ajelin myöhemmin samoja teitä jonkun toisen kanssa, välillä eksyen. Lopulta tulimme vanhojen rakennusten luo. Siellä kuljeskeli poikamies alasti, vain hattu päässään. Toiset söivät kahvipöydässä ja minä katselin ikkunasta ulos.
(( Lauantaina 10.12.2022 kuulin jutun miehestä, joka oli juossut teatterilavalla vain hattu päässään.))
Keskiviikko 13.12.2017 Oli kaksi veljestä, joista toisen kanssa istuin sylikkäin siten, että hän halasi minua takaapäin. Se tuntui hyvältä ja nautin siitä, minkä aikaa se kestäisikään.
Tein hedelmien kuorista eläimille ruuan. Sitten kuljin Karhunsalolla navetan alapuolella hankiaisten aikaan vanhempieni kanssa. He laittoivat riukuja puiden väliin.
Torstai 14.12.2017 Tein lähtöä työpaikaltani Joensuusta. Piti keritä linja-autoon. Aila meni jo, mutta minua viivytti monet pienet asiat mm. punapukuinen vauva. Kello oli jo 12.50, joten sanoin työnjohtajalle että kävelen. Ulkona oli hiostava kesäilma ja jossain satoi. Neljän tunnin kuluttua lähtisi seuraava auto Enoon, 30 kilometrin päähän.
Näin hyvin ilman silmälaseja.
Lauantai 16.12.2017 Äiti oli kerännyt ohuita puiden runkoja pinoon.
Otrosen Raimolla oli survottuja puolukoita. Kerroin hänelle unesta, jossa kannoin Seijaa reppuselässä ison mäen juosten ylös.
Suutelo? - Ite suutelet toista = sinnuu parjjoovat henkilöt voivat vaikuttoo paljo siun olloihis, muut suutelloot toisiaan = petollissuutta, halluisit suuvella onnistumata = surumielissyyttä, suutelet tuntematonta = ikävvyykssii, suutelet tuntemmoos henkillöö = ei kaikki oo kulttoo mikä kiilttää.
Sunnuntai 17.12.2017 Minulla oli välillä vilu. Rintoja kylmäsi ja tunnustelin oliko kyhmyjä.
Olin jossakin työpaikalla.
Maanantai 18.12.2017 Kesällä ajelimme rantatietä. Joku ajoi rantavedessä ruskealla autolla. Sitten olinkin Seijan kanssa jonkun häissä ja siellä oli jokin peli menossa. Söin riisipiirakoita, kun olin lämmittänyt uunin. Pusseissa oli muutakin syötävää, kuten patonki ja lihaisa pizza. Meillä oli Seijan kanssa sama huone. Käytävillä oli vaaleanpunaiset ovet ja menin kolmanteen, mutta siellä olikin siivooja, joten kakkonen oli meidän. Kokosin vaatteitani pakatakseni. Silloin huomasin ikkunasta erään miehen menevän poikineen viereiseen käytävään. Erään
silmälasipäisen pojan kanssa katseemme kohtasivat ja sitten hän tuli avonaiselle ovellemme ja suuteli minua suulle. Hän kysyi, miltä tuo tuntui? Otin hänen, vyötärölläni olevasta paljaasta käsivarresta kiinni, mutten sanonut mitään. Suudelma ei tuntunut miltään.
Torstai 21.12.2017 Kuljin isolla rakennustyömaalla ja näin kauempana useita korkeita kerrostaloja. Siellä oli ruskeaa, hyvin irtonaista hiekkaa, josta kiipesin yli. Työmaan reunamilla tyttö ratsasti satulatta vihreällä hevosella ja sitten se juoksenteli ilman tyttöä. Minun piti päästä kerrostaloille, mutten tiennyt mistä kohdasta. Kello oli jo puoli yhdeksän ja meinasin soittaa töihin, mutta johto puuttui kännykästäni. Työpaikkani oli vastakkaisella puolella. Miehet kaatoivat metsää.
Markun kotona katsoin vihreästä tuvan ikkunasta pihalle, kun sinne ajoi vieras auto.
Rasivaaran tuvan keittiökaapissa oli ruskea, iso hämähäkki. Jalat olivat noin viisisenttiset.
Perjantai 22.12.2017 Luhtapohjassa lehmät ja vasikat olivat laitumella. Lehmät makasivat rivissä ihan pensasaidan vieressä. Sitten siinä olikin enää yksi lehmä, joka survoutui pensasaidan läpi. Minulla oli käsissä lehteviä oksia ja kun kohdistin ajatukseni niihin, ne rupesivat elämään.
Olin pimeällä auton kyydissä. Alhaalla lensi UFO. Peitin silmäni kirkkaalta valolta. Se kaarteli uudelleen lähelle.
Lauantai 23.12.2017 Minulla oli peiton alla kaksi pientä porsasta, joita rapsuttelin. Sitten ne olivatkin pieniä poikia. Otin heiltä märät sukat jaloista ja puristelin vedet pois. Sen jälkeen he olivatkin pelkissä vaipoissa. Otin toiselta täyden pissivaipan pois ja laitoin uuden. Hän lähti kävelemään.
Kolme kertaa alekkain 68.
((=240. -- 15.7.2018 alotin lukemmaan kirjjoo: "Jeesuksen ja Buddhan yhteiset elämät".))
Sukat? - Tavalliset = mänestystä, silkkiset = varallissuuven häviöö, laittaminen jalakkaan = hyvvii oloja, ottaminen jalasta = ikävvään tillaan joutumista, neulominen = onnellista perhe-elämmee, rikkinäiset = ite aihheutat murhhees, siniset sukat naisela = jouvut rakkausseikkailluun.
Torstai 28.12.2017 Useassa huoneessa oli ihmisiä sängyissään. Avasin ikkunan.
Katselin mäeltä, kun joku ajoi moottoriveneellä talvella avonaisessa rantavedessä.
Perjantai 29.12.2017 Vanha, harmaa, hirsinen talo. Kun sitä piti ruveta siirtämään, sitä ei ollutkaan.
Karhunsalon koulun aulassa opettaja Otto Heiskanen järjesteli nauloja. Minä imuroin pienellä imurilla roskia naulojen ja tummien sukkien välistä.
Kuljeksin hatarassa, vanhassa sokkeloisessa talossa. Olin vessan alapuolella ja siellä näkyi kuukautisverta orrella. Jostakin huoneesta vei portaat alas, mutta askelmat piti ensin kääntää vaakatasoon. Ne olivat punaruskeat.
Lauantai 30.12.2017 Naapurimme Makkosen pojat, Saku ja Jorma olivat tulleet käymään kotitalossaan. Heillä oli kaksi pientä tyttöä, joille oli rakennettu tuvan viereen oranssinen suihkukatos. Tytöt juoksentelivat ulkona ja suihkut olivat auki. Laitoin toisen kiinni, mutta Jorma sanoi, että se saa olla auki.
Sihvosen Eija oli ostanut minulle vaaleanvihreän mekon, mikä laitettiin olkapäiltä neppareilla kiinni. Kävelimme laitettuina pihamaalla, kun autossa istuneet pojat kysyivät, minne olimme menossa. Vasemman jalan ukkovarvas hankasi punaisessa kengässä.
((Se oli kylläkkii oikkeen jalan vuonna 2022 syksyllä.))
Koposen tuvassa veli-Pentti petasi sänkyä valkealla lakanalla. Toisissa oli punaiset peitot. Saimi sanoi jotakin ja joku toinen sanoi jotakin ja sitten äiti sanoi jotakin. Vasta sen jälkeen ymmärsin, että Koposet lähtevät jokilaivalla risteilylle ja me pääsemme mukaan.
Sunnuntai 31.12.2017 Kolme valkoista K:ta.
Huoneissa oli paljon sahanpurua lattialla, seinillä ja kaapeissa. Etsin kaapeista jätesäkkejä, mutta siellä oli vain tyhjiä rullia, joten pyysin naapurin vihreäpukuiselta rouvalta uusia.
Pojat olivat sängyissään. Sitten Petri nousi ja jätti siniset korvatulppansa petiin. Noukin ne talteen. Joku poika oli kastellut vaippansa, housunsa ja sänkynsä. Sanoin että käy kuivan vaipan.
Miehellä oli paljon kissanpentuja, joilta hän leikkasi päälaelta karvat terävällä isolla puukolla. Sitten hän laittoi ne matalaan vesiastiaan. Lapsi ajoi pienillä kärryillä, joita veti nuori hevonen. Se kulki vain etujaloillaan. Pidin kissanpentua sylissäni.
Nähhään :)