Juhallissuuksissa oleminen = surruu ja puutetta.
Kaikkialla sattuu ja tapahtuu
- Käskystä kapteeni! Sanna teki asennon ja poistui sisälle.
Vaatteiden vaihdon jälkeen Sanna oikaisi hetkeksi vuoteelle
pitkäkseen ja ajatteli Taunon heittämää kysymystä. Hän ei tosiaankaan
ollut ajatellut asiaa, kun ei tiennyt mitä Vesa toisi tullessaan.
Hieman myöhemmin talon väki istui ruokapöydässä, kun oveen
koputettiin. Sisään astui Vesa vaaleassa komeudessaan. Hän esitteli
itsensä ja Sanna lisäsi siihen:
- Tässä on se viimeöinen kummitus. Minä nimittäin näin unta sinusta
viimeyönä. Selitän tarkemmin sitten joskus, Vesa.
Emäntä laittoi vieraalle kahvin kiehumaan ja kohta hänkin istui toisten
seurassa. Vesa kertoi hieman itsestään. Hän oli kotoisin
naapuriläänistä ja asuikin siellä tällä hetkellä. Hänen vanhemmillaan
oli viljelytila ja Vesa, ainoana poikana, avusti heitä sen
hoidossa. - Sitten Vesa kertoi, että kun hän oli nähnyt
lehdessä kuvan Sannasta, se oli ollut rakkautta ensisilmäyksellä. Ja
kun hän oli lukenut kirjoituksen onnettomuudesta, Vesa olisi halunnut
olla lohduttamassa toista. Vähän tuon jälkeen hänen isälleen sattui
vakava onnettomuus, mutta onneksi kaikki kävi lopulta hyvin. Ja kaiken
aikaa oli kuitenkin ollut ajatuksissa taka-alalla eräs sinisilmäinen
tyttö. Lopulta oli kaipuu tullut niin voimakkaaksi, että hän oli
päättänyt lähteä etsimään Sannaa. Eilen tanssilavalla käynti oli ihan
sattumankauppaa. Eikä hän ollut oikein uskoa silmiään, kun sitten näki
Sannan siellä. Ja tässä sitä sitten ollaan, Vesa huokasi tyttöön
katsoen. Ja kyseinen henkilö osasi punastua sopivasti mielihyvästä.
Kahvin jälkeen nuoripari lähti ulos. Huomaamatta he kävelivät
Jyskyn aitaukselle ja keskustelivat tulevaisuudesta ja välillä Sanna
kertoi omat elämänsä koukeronsa. - Lopulta he tulivat
siihen tulokseen, että Vesa menisi kotiinsa ja he kirjoittelisivat ja
soittelisivat toisilleen. Antaisivat tulevaisuuden näyttää, tulisiko
ikävä toisen luo. Jyskyn tulevaisuudesta päätettäisiin yhdessä
Koivuniemen talonväen kanssa.
Vesa viipyi vielä illallisen ajan, mutta sitten hän päätti
lähteä, että kerkiäisi päivän viimeiseen junaan.
Seuraavien lähipäivien aikana Sanna kirjoitteli jo useampiakin kirjeitä
ja lähetti ne sitä mukaa, kun sai mieleisiä asioita paperille. Hän
kertoi tarkemmin tulevaisuudentoiveistaan, ettei myöhemmin tulisi
epäselvyyksiä. Hän kirjoitti peloistaan ja unelmistaan. Vesalla oli
myös samansuuntaisia kirjoituksia. Hän sanoi kaipaavansa
kehdenkeskeisiä keskusteluja.
Ensimmäisen viikon aikana Vesa soitti kerran. Toisella viikolla
molemmat pirauttivat kerran. Kolmannen viikon aikana he päätyivät
siihen tulokseen, että Sanna matkustaisi Jyskyn kanssa junalla Vesan
luo. Jos hyvin kävisi, Tauno saisi kolme Jyskyn jälkipolvea seuraavana
kesänä itselleen. Sanna sanoi leikkisästi Taunolle, että se olisi
muisto hänestä. Veikko-isäntä oli luvannut Sannalle mukaan
kunnostamansa reen sekä kiesit, jotka oli löytänyt peräladosta.
Lähtöhetkellä miehet olivat vaivautuneita, mutta emäntä vuodatti
kyyneleitä ja sanoi, että Sannasta oli vuosien kuluessa tullut heille
kuin oma tytär ja Veikko yhtyi vaimonsa sanoihin täysin. He sanoivat
ikävöivänsä Sannaa jo nyt. Tauno hieman pahoitteli, ettei heistä tullut
paria, mutta toivotti kuitenkin onnea Sannan tulevaisuuteen ja pyysi
joskus käymään. Tyttökin nieleskeli kyyneleitä ja lupasi tulla
vierailulle usein. - Sitten, junan lähtiessä naiset
vilkuttivat niin kauan, ennenkuin toinen hävisi näkyvistä.
THE END
Tiistai 1.10.2019 Luhtapohjassa
navetan ovesta mennessä, oikealta puolelta oli usean seinän läpi
sahattu aukkoja.
Keskiviikko 2.10.2019 Kuljin nopeasti jossakin huoneessa
ja irroitin valkeapokaisen tuuletusikkunan ja hyppäsin ulos. Perässäni
tullut poika ei kerinnyt. Toisen kerran kulkiessani huomasin, että
verho oli laitettu pokien väliin. Sanoin takanani, minua vahtimassa
olevalle naiselle, että tuo oli liian korkea. Sitten olin jossakin
juhlissa, joissa oli paljon ihmisiä. He olivat tutunoloisia.
Perjantai 4.10.2019 Olin juuttunut sohvaan
keskikohdastani.
Vastaani tuli musta koira. - Kaksi sinisiin pukeutunutta ihmistä
oli sängyssä pitkällään.
Hilkan ja Eskon hään olivat kohta. Minun piti käydä hopeisia
suklaakolikoita. Kuljin joen rantaa, jossa oli parruja. Vierin veteen
niiden kanssa ja uin niiden päällä.
Talvi. Ajoin autolla Rääkkylään päin. Tiellä oli auto penkassa ja pari
miestä. Jarrutin punavalkean auton viereen ja menin apuun. Mutta he
saivat auton juuri liikkumaan ja se putosi tien toiselle puolelle keula
edellä syvälle. Totesin, etten pysty auttamaan ja lähdin autolleni. Se
oli varastettu. Olin epähuomiossa jättänyt avaimet paikalleen. Lähdin
kävelemään ja soitin
poliisille. Tulin kesäiseen päiväkotiin. Se oli uusi, sokkeloinen ja
monikerroksinen. Paljon melua. Tuttu Eeva tuli vastaan ja pyysin että
opastaisi minut ulos. Siellä oli myös koulu ja oppilaita ulkona.
Rinteillä oli paksulti sammalta ja hankala kulkea. Juttelin huonolla
linjalla välillä naisen ja välillä miehen kanssa. Sanoin rekkarini
ZIK-916.
Lauantai 5.10.2019 Olin jonkun kanssa pilvien
korkeudessa, tyvenessä vedessä ja tulimme putoukseen. Liitelimme
kesäiseen maahan.
Katselin ikkunasta, kun mies lapioi hiekkarinnettä nurmikon
päälle. - Söin kelloani.
Pöydällä oli sekaista. Siinä oli riisipiirakoita, rautainen
paistinpannu ja paljon muuta. Etsin sopivaa lautasta sekaisesta
tiskikaapista lämmittääkseni ison riisipiirakan. - Selasin
Valitut Palat-lehteä.
Sunnuntai 6.10.2019 Minulla oli päälläni pienikukallinen
mekko punaisena, sinisenä, violettina, keltaisena ja vihreänä.
Kuljin valkean sairaalan sokkeloisia käytäviä. Pakoilin kahta miestä.
Lopulta tulin katolle, jossa oli vähän lunta. Alhaalla oli mies
lumikolan kanssa. Hyppäsin ja laskeuduin hidastettuna jaloilleni.
Sitten olin taas sisällä huoneessa, jossa oli vanha nainen vuoteessa.
Menin läpikuultavan, keltaisen verhon taakse. Sen jälkeen olin Hilkan
kanssa huoneessa, jossa oli muutama nuori poika. Siellä kuului
musiikkia.
Kuorin hampaillani perunaa Karhunsalon naapurissa, Leppäsessä. Minna
kuori veitsellä mutta lopetti, joten minä jatkoin. Jorma oli ulkona ja
esitteli kehittelemäänsä perunalajiketta.
Huoneen lattian peittona oli valkea muovi, kun olin pienen maalin
edessä vahtina. Tyttö pelasi lätkää ja seinustoilla istui useita poikia.
Maanantai 7.10.2019 Kävelin kesällä Karhunsalon koululta
kotiin päin Seijan kanssa. Ylemmän Pussisien talon pihalla käveli tumma
mies, mustassa puvussa. Postilaatikkomme oli hajoamassa. Siinä oli
sanomalehtien sivuja rutistettuna ja takaseinä puuttui.
Yritin päiväkodissa syöttää pientä poikaa. Hän oli kuin ikiliikkuja,
eikä muutkaan saaneet häntä pysymään paikoillaan.
Leikkasin kynsiäni. - Olin vanhassa, vaaleassa talossa
useiden ihmisten kanssa.
Kynnet? - Pitkät = tuloja ja voittoja, leikkoominen = häppeetä,
pureksiminen = turhamaissuutta, leikatut = epäonnistaumista
yrityksissäs, rumat = nöyrryytystä, kaunniit = kunnianosotusta.
Tiistai 8.10.2019 Luhtapohjassa
selailin SEURA-lehteä ja huomasin kahden lehden välissä
postimerkkiarkit. Kysyin Vienolta jos saisin ostaa kaksi. Hän antoi
valkeat neliömäiset, joiden yhdessä kulmassa oli numero 39. Hän pyysi
niistä 10 € ja etsin kukkarostani 12 €. Sitten kylään tuli tuntematon
pariskunta. Sen jälkeen olin Pentin kanssa yläkerran tasanteella ja
kurkistelin hämärään nurkkaan, oliko siellä se Pertti-sedän sotakypärä.
Kello oli neljä aamulla ja sanoin Pentille, että koettaisi vielä nukkua.
Keskiviikko 9.10.2019 Äiti kysyi olenko tyytyväinen
viikonloppuihin?
Istahdin junassa vaunuosaston nurkkaan. Siellä ei ollut muita, mutta
penkillä oli kasattu vanha, musta nahkatakki ja naulakossa riippui
tummansininen ja musta paksu talvitakki ja musta puvun takki. Sitten
siihen tuli mies matkalaukun kanssa ja kysyin oliko hän varannut
paikan. Sen jälkeen sinne tuli toinen mies, joka istui vanhaan
nojatuoliin. Sitten tuli pari muutakin istumaan ja viimeisenä tullut
nainen istui kiikkutuoliin, jossa oli vihreä raanu.
Kävelin kesäisessä maisemassa. Joku oli kaatanut kuivuneita, kuusen
nuoria runkoja. Siellä oli muitakin ihmisiä. Nousin vanhan hiekkakuopan
laelle istumaan männyn varjoon ja katselin alas, kun vehmaalla
niitylllä polkua pitkin kulki ihmisiä ja hieman etäämpänä oli armeijan
poikia. Oli tosi kaunista ja rauhallista.
Torstai 10.10.2019 Kävelin Karhunsalolta Enoon päin
Vallisärkän kohdalla. Kun olin ylittänyt tien, siellä oli kaksi miestä,
joista toisella oli kuparinvärinen parta ja kalju päälaki. Hän
ihmetteli, kun Vallisärkän rinteeltä oli kaatunut puita. Ne oli nyt
lumen alla. Pyörätielle paksuun lumeen oli aurattu vain lumikolan
leveys.
Herätessäni, käteni oli Seijan alla. Kello oli jo 10 yli ja 15 yli
pitäisi lähteä töihin ja eväät oli vielä tekemättä. Etsin pienen
teräspannun vettä keittääkseni. Sitten olinkin ulkona ja kulkenut
jäätyneen joen yli. Kun käännyin takaisin paksussa lumessa, joella oli
kulkenut laiva ja nyt siellä ajelehti jäälauttoja. Kiersin vanhojen
peltojen yli ja kuulin keväisen solinan hangen
alla. Lumi upotti, joten etenin hitaasti. Tulin lopulta ulkokatoksen
luo ja kahlasin sen seinänviertä sen sisälle. Pieni ajokkini sanoi,
että sitä oli lyöty. Seijan mielestä lyöjä pitäisi etsiä, mutta
töihinkin pitäisi keritä.
Lauantai 12.10.2019 Vinnillä
oli kaikenlaista tavaraa. Seija istui kangaspuiden äärellä ja minä tein
virkkuukoukulla yhdistämistä, kuteista tehdystä "astiasta". Sitten olin
oviaukon luona, kun kaksi poikavauvaa oli herännyt päiväuniltaan ja
konttasivat oviaukkoa kohti. Toisella oli punainen potkupuku.
Istuin vanhassa sohvatuolissa ja syliini oli nukahtanut poikavauva
sinivihreässä puvussa. Siirryin alta pois ja hänen aukaistessa silmänsä
sanoin, että nukkuisi vain, kun on väsynyt.
Karhunsalon kammarissa pöydän ääressä istui valkoisiin puettu
poikavauva. Hänen päälaellaan oli hailakasta oranssista virkattu
kruunu. Sanoin Hilkalle, että meillä on kuningas. Kruunu oli pudonnut
lattialle.
((Sain tännään luettavaks kirjan: Kuningasmetsuri, Jaakko Pessisen
elämä. Siinä vasta teräsmies.))
Sunnuntai 13.10.2019 Katselin ikkunasta ulos
talvimaisemaan ja olin hyvin iloinen. Sain melkein onnenkyyneleet
silmiini, kun olin löytänyt Luojani.
Olin isossa rakennuksessa useiden ihmisten kanssa. Katsoin pienempään
huoneeseen, kun sen ovi meni itsestään kiinni. Olin puristuksissa ja
ainoastaan käsillä pystyin koputtamaan apua. Huoneessa ollut demoni
muuttui vanhan naisen kaksoisolennoksi Siellä oli myös miehen kasvot
seinällä. Sen jälkeen olin Karhunsalolla talvella. Pihalla oli jäisiä
liukumäkiä, joita hakkasin koukkupäisellä, rautaisella seipäällä. Mitä
useammin hakkasin, sitä enemmän siihen ilmestyi koukkuja ja lopulta se
muistutti suurta linnun jalkaa. En pelännyt.
Tiistai 15.10.2019 Kuljin Heinäveden suunnasta vettä
pitkin Karvion kosken ohi ja nousin tielle ennen ison sillan mäkeä.
Sitten nousinkin kärryjä työntäen portaita ylös ja koski jäi vasemmalle
betoniuomaan. Siellä oli paljon ihmisiä. Kun tapasin Helmi-tädin, hän
sanoi, että aina kun tavataan sattumalta, se pitäisi merkitä
kalenteriin. Sitten siellä oli Seijakin istumassa penkillä.
Kiipesin ylemmäs. Siellä tasanteella exä otti minut lähelleen takaapäin
ja tanssimme muutamia askelia tehden poikittaisen soikion useampaan
kertaan. Ajattelin, etteihän hän tanssi. Katselin sieltä alaspäin
kuohuavaa koskea.
((Exä ei todellakkaa ollu tanssi-ihmissii. :) ))
Pelto? - Kukostava = varallissuutta ja rakkautta, autio = vahinkkoo ja
köyhhyyttä, viljeleminen = perhheellistä illoo.
Keskiviikko 16.10.2019
Terveyskeskukseen oli tuotu nuori nainen, joka oli ollut kolarissa.
Hänen vaalea tyttöystävänsä sanoi jotakin: "... ennen sinua." Joten
sanoin siihen, että sinäkinkö olet ollut kolarissa. Sitten lähdin ulos.
Yhdellä suunnalla näin kukkulalla vanhan, kivistä ja puusta rakennetun
linnamaisen kirkon. Vasemmalla oli hieman kypsynyt viljapelto. Siitä
vasemmalla
näin etäämpänä kaupungin kerrostaloja. Terveyskeskuksen kulmalla oli
ulkona pöytä ja penkit, jonne istuin. Siihen tuli pari tyttöä ja
nuorimies, jolla oli lautasella kuivattuja
luumuja ja rusinoita. Otin niitä kouraani ja söin. Sitten lähdin
kävelemään ja nousin portaita rinteessä, mutta siellä olikin
yksityisasunto, joten menin pois. Myöhemmin kerroin Hilkalle, että olin
eksynyt. Ja tuo kaikki olikin ollut unta eksymisineen.
Kävelin Karhunsalolla Makkosen kohdalla. Heidän ulkosauna oli
lämpiämässä.
Torstai 17.10.2019 Kesäisellä
Karhunsalolla kuulin koiran haukkuvan ja menin ulos tuvan taakse.
Kurkistin sieltä Koposen suuntaan. Metsässä liikkui sininen traktori ja
useita miehiä koiran kanssa. Menin vinnille laittamaan vuoteita
nukkumakuntoon. Sitten kurkistin sieltä ulko-ovelta ja näin porukan
tuvan luona. Laitoin oven hiljaa kiinni.
Olin jossakin asuinalueella kylässä ja kyselin, että eikös täällä asu
sekin ja sekin. Sitten katsoimme karttaa alueesta ja huomasi että
täällä oli vain kerrostaloja, joita luulin omakotitaloiksi. Siellä
asuivat Sissosen Anni ja Liisa veljensä kanssa. Kaisa oli muualla.
Laulelin jotakin ja sain takaapäin olkapäälleni kuonon, jota luulin
koiraksi, mutta se olikin karhu. Heiluimme siinä laulun tahdissa.
Sitten nukuttelin pikkupoikaa puulaatikkoon. Hänen nukahdettua
siirryin, mutta poika heräsikin siihen. Hänelle riitti tosi lyhyet
päiväunet.
Lauantai 19.10.2019 Oikean ranteeni luu oli enemmän
koholla.
((Niinhän se jäi kevväällä 2022, murtuman jäläkkeen.))
Olin pienessä ompelutehtaassa laukkuja tekemässä. Siellä oli paljon
pölypalloja.
Katsoin ikkunasta ulos, kun naapuri peruutti autoaan tallista. Se
luisti sohjossa. Minulla oli tallissa siniset sukset.
Sunnuntai 20.10.2019 Itkin. - Kesällä olin
juuri tullut ulkosaunasta ja seisoin vielä pihalla, kun Markku ripusti
jotakin sinistä narulle. Hän oli lähdössä saunaan ja aioin mennä hänen
kanssaan, joten riisuin sukkiani.
Maanantai 21.10.2019 Olimme sisarusten kanssa lähdössä
koululle kisoihin. Menin vielä vessaan pissille, mutta tiukat vaatteet
hidastivat valkoiseen pottuun istahtamista. Toiset hoputtivat, mutta
sanoin, jos mennään autolla niin keritään hyvin. Lähdettiinkin
kävelemällä polkua pitkin, tultiin soratielle ja kysyin oikaiseeko
vasen tie? Käännyttiin oikealle. Pian meidät ohitti muutama varsa,
jotka yhtyivät laumaan hieman alempana. Sitten meitä vastaan tuli
miehiä. Laakson pohjalla niityllä oli iso ympyrä, mutten erottanut
kulkiko siellä hevosia vai ihmisiä. Sen
jälkeen olimmekin rakennuksessa kisassa ja tulokset ryhmästämme saimme
pienelle lapulle. Nimeni oli toisena tai kolmantena. Muusta tekstistä
en saanut selvää.
Kuljin vanhaa kynnöspellon laitaa. Vanha nainen käveli pellolla
kynnösten poikki ja kaatui kaksi kertaa mahalleen. Sitten tulimme
vanhalle pienelle talolle ja mentyämme sieltä ohi, siinä asuva
nuoripari oli tehnyt pellolle pienen kasvimaan itselleen ja kasvattivat
myös rypsiä tai rapsia. Heillä oli musta lehmä kiinnitettynä
pakettiauton romuun. Halusin silittää lehmää, mutta se perääntyi.
Sitten käänsin sille selkäni ja odotin. Se puski lempeästi selkääni ja
lähti kulkemaan vanhaa tietä autonromu perässään.
Tiistai 22.10.2019 Konttailin laudoista tehdyn lavan
päällä vasaroimassa. Markku vasaroi ympärillä seisten ja siihen tuli
myös hänen Matti-veljensä. Sitten tuli vielä pieni poika.
Ajelin autolla lumista maisemaa, kun polttoaine loppui. Hilkka neuvoi
tankkauspaikan ja jatkoin matkaa mutkaista ja mäkistä tietä Luhtapohjan
Latvalle.
Istuin syksyllä linja-autokyydissä Joensuusta Enon keskustaan päin.
Auto pysähtyi ennen siltaa ja peruutti juna-aseman risteykseen
kääntyäkseen. Sen jälkeen ajoimme pientä lastausramppia ylös, jossa
seisoi musta rekka. Sovimme juuri ja juuri ohittamaan, mutta rekan
keulaa kuski joutui hieman kääntämään. Sen jälkeen kyytiimme oli
noussut palolaitoksen
mies. Linja-auto ylitti kaksi kivikkoista, vähävetistä joenuomaa ja
toisen vastarannalla nousin muutaman henkilön kanssa kyydistä. Minulla
oli selässäni musta, raskas reppu. Ylitin pienen pöydän ja tulin
matkustajakodin kahvioon.
Kaivauksilta oli löytynyt 42 pitkulaista dinosauruksen munaa. Jostakin
oli kuoriutunut pieniä punaisia,alle sentin mittaisia, ravun kaltaisia
olioita. Sitten korkean hiekkaseinämän repeämästä niitä suihkusi,
hieman isompina, tuhansia.
"Rakkaus on alotteentekkoo. - Elä oota aina että hiän tekis alotteen,
yllätä tekemällä ite alote."
Keskiviikko 23.10.2019 Katsoin
ja olin usean hengen perhesuhdedraamassa. Joku nauroi kun katsoi
elokuvaa, projekrotiaukosta alas. Itkin.
Useita naisia elokuvamaisessa kohtauksessa. Nainen lauloi. Yritin
piilotella punertavan peiton alla. Ahdisti ja itkin.
Tietokoneelle piti laittaa sanat BIG ja BIC. Joku sanoi ne ja minä
kysyin oliko toinen C vai K. Tabletista hajosi osia ja kirjaimet olivat
irrallisissa osissa, joista oli hankala painaa ja aika oli loppumassa.
Lopulta löysin C:n. Jätin pöydälle askartelupussini, en tarvinnut sitä.
Itketti. Menin jonnekkin huoneen oven taa lattialle istumaan ja itkin,
huolimatta siellä olevasta naisesta.
Torstai 24.10.2019 ((Kysyin P. H:ltä: "- Kumpi ol
keskenmenossani, tyttö vai poika?"))
Mimulla oli paksu kirja, johon kirjoitin joitakin sanoja muutamille
sivuille. Aloitin takaapäin. Viimeisen sanan kirjoitin sivulle 96:
Suoja.
((Tiettoo ei anneta. Eikä sillä oo merkitystäkkää.))
Lauantai 26.10.2019 Sinisiä putkia, joissa virtasi vesi.
Sunnuntai 27.10.2019 Seisoin kahden pojan kanssa ison,
puisen vesisaavin ympärillä ja lähistöllä seisoi valkea hevonen puun
takana. Sitten siihen tuli iso karhu ja katsoi hevosta, mutta kun se
kääntyi, siinä olikin mies. Hän liikutti toista poikaa leuan alta.
Kuljin muutamien ihmisten kanssa rantajäällä, minkä päällä oli vähän
lunta. Siellä oli muutamissa paikoissa sulia kohtia, joita yritimme
kiertää, mutta upposimme polviamme myöten.
Maanantai 28.10.2019 Vein Karhunsalolla verstaaseen vähän
hunajaa, nurkan ylimmälle hyllylle karhun ulottumattomiin.
Katselin Karhunsalon koulun ikkunasta talonmiehen talolle päin ja
ihmettelin, milloin sinne oli muutanut asumaan Merja Harinen.
Minulla oli vanhassa rakennuksessa isot tilat, jonne oli tullut
taiteilijanainen. Hän oli ollut siellä jo jonkin aikaa ja tehnyt
rintavia patsaita ja teettänyt tytöillä joitakin alihankintahommia.
Rupesin kyselemään naiselta vuokraa, koska hän näytti asettuvan sinne
jatkossakin. 100 € kuussa...300 €. Kun tuntui etten osannut hoitaa
asiaa kunnolla, minua rupesi ahdistamaan. Menin ulos itkemään.
Tiistai 29.10.2019 Mies puukotti perheensä.
Seija ja minä olimme talossa, kun sinne tuli vieraisille kaksi
nuortamiestä. Heidän lähdettyä tuli kaksi muuta, hieman epämääräisen
näköistä miestä. He käyttäytyivät oudosti ja lopulta puukottivat
meidät. Tunsin kolme pistoa selässä. Sieluni tarkkaili meidän kahta
poikaa saunassa. He mainitsivat Antin ja kuulustelun.
Torstai 31.10.2019 Karhunsalolta olin lähdössä töihin
puoli tuntia myöhässsä. Isä sanoi vievänsä minut autolla. Taitoin
pyöräni pieneksi, jalkatilaan sopivaksi. Isä oli ajanut autonsa tallin
etuosaan ja joutui nyt siirtelemään kaikenlaisia tavaroita ja
rautakangella auton renkaita pois tieltä. Sitten olimme Karhunsalon
kylällä pienessä hallissa ja sain eteeni paperia ja
kynän. Minun piti suunnitella siitä hallista kirjasto kyläläisille sekä
kokoontumispaikka. Yhteen nurkkaukseen tulisi TV. Kirjoja koottaisiin
kyläläisiltä ja kirpputoreilta. Edesmennyt Marja-Kaisa Laitinen oli
siellä. Pois kävellessä huomasin viereisessä rakennuksessa
luokkahuoneen. Sanoin sieltä tulleelle naiselle, että viereen tulee
kirjasto.
Olin eskarilaisten luokkahuoneessa ja vahdin heidän ruokailua opettajan
poissaollessa. Eräs poika kaatoi lautaseltaan maidot Annin rinnuksille.
Toruin poikaa ja kuivailin tytön vaatteita. Isäkin syötti jotakin
pienempää. Sen päivän tuntien päätyttyä opettaja sanoi, että minulla
olisi vain kolme minuuttia töitä päivässä. Ihmettelin. Sitten kysyin
onko tänään torstai ja sanoin tehneeni jo huomisenkin työt.
Nähhään :)