ots
315

Juhallissuuksissa oleminen = surruu ja puutetta.


Kaikkialla sattuu ja tapahtuu

- Käskystä kapteeni! Sanna teki asennon ja poistui sisälle.
  Vaatteiden vaihdon jälkeen Sanna oikaisi hetkeksi vuoteelle pitkäkseen ja ajatteli Taunon heittämää kysymystä. Hän ei tosiaankaan ollut ajatellut asiaa, kun ei tiennyt mitä Vesa toisi tullessaan.
  Hieman myöhemmin talon väki istui ruokapöydässä, kun oveen koputettiin. Sisään astui Vesa vaaleassa komeudessaan. Hän esitteli itsensä ja Sanna lisäsi siihen:
- Tässä on se viimeöinen kummitus. Minä nimittäin näin unta sinusta viimeyönä. Selitän tarkemmin sitten joskus, Vesa.
Emäntä laittoi vieraalle kahvin kiehumaan ja kohta hänkin istui toisten seurassa. Vesa kertoi hieman itsestään. Hän oli kotoisin naapuriläänistä ja asuikin siellä tällä hetkellä. Hänen vanhemmillaan oli viljelytila ja Vesa, ainoana poikana, avusti heitä sen hoidossa.  -  Sitten Vesa kertoi, että kun hän oli nähnyt lehdessä kuvan Sannasta, se oli ollut rakkautta ensisilmäyksellä. Ja kun hän oli lukenut kirjoituksen onnettomuudesta, Vesa olisi halunnut olla lohduttamassa toista. Vähän tuon jälkeen hänen isälleen sattui vakava onnettomuus, mutta onneksi kaikki kävi lopulta hyvin. Ja kaiken aikaa oli kuitenkin ollut ajatuksissa taka-alalla eräs sinisilmäinen tyttö. Lopulta oli kaipuu tullut niin voimakkaaksi, että hän oli päättänyt lähteä etsimään Sannaa. Eilen tanssilavalla käynti oli ihan sattumankauppaa. Eikä hän ollut oikein uskoa silmiään, kun sitten näki Sannan siellä. Ja tässä sitä sitten ollaan, Vesa huokasi tyttöön katsoen. Ja kyseinen henkilö osasi punastua sopivasti mielihyvästä.
  Kahvin jälkeen nuoripari lähti ulos. Huomaamatta he kävelivät Jyskyn aitaukselle ja keskustelivat tulevaisuudesta ja välillä Sanna kertoi omat elämänsä koukeronsa.  -  Lopulta he tulivat siihen tulokseen, että Vesa menisi kotiinsa ja he kirjoittelisivat ja soittelisivat toisilleen. Antaisivat tulevaisuuden näyttää, tulisiko ikävä toisen luo. Jyskyn tulevaisuudesta päätettäisiin yhdessä Koivuniemen talonväen kanssa.
  Vesa viipyi vielä illallisen ajan, mutta sitten hän päätti lähteä, että kerkiäisi päivän viimeiseen junaan.

Seuraavien lähipäivien aikana Sanna kirjoitteli jo useampiakin kirjeitä ja lähetti ne sitä mukaa, kun sai mieleisiä asioita paperille. Hän kertoi tarkemmin tulevaisuudentoiveistaan, ettei myöhemmin tulisi epäselvyyksiä. Hän kirjoitti peloistaan ja unelmistaan. Vesalla oli myös samansuuntaisia kirjoituksia. Hän sanoi kaipaavansa kehdenkeskeisiä keskusteluja.
  Ensimmäisen viikon aikana Vesa soitti kerran. Toisella viikolla molemmat pirauttivat kerran. Kolmannen viikon aikana he päätyivät siihen tulokseen, että Sanna matkustaisi Jyskyn kanssa junalla Vesan luo. Jos hyvin kävisi, Tauno saisi kolme Jyskyn jälkipolvea seuraavana kesänä itselleen. Sanna sanoi leikkisästi Taunolle, että se olisi muisto hänestä. Veikko-isäntä oli luvannut Sannalle mukaan kunnostamansa reen sekä kiesit, jotka oli löytänyt peräladosta.
  Lähtöhetkellä miehet olivat vaivautuneita, mutta emäntä vuodatti kyyneleitä ja sanoi, että Sannasta oli vuosien kuluessa tullut heille kuin oma tytär ja Veikko yhtyi vaimonsa sanoihin täysin. He sanoivat ikävöivänsä Sannaa jo nyt. Tauno hieman pahoitteli, ettei heistä tullut paria, mutta toivotti kuitenkin onnea Sannan tulevaisuuteen ja pyysi joskus käymään. Tyttökin nieleskeli kyyneleitä ja lupasi tulla vierailulle usein.  -  Sitten, junan lähtiessä naiset vilkuttivat niin kauan, ennenkuin toinen hävisi näkyvistä.

THE END


Tiistai 1.10.2019  Luhtapohjassa navetan ovesta mennessä, oikealta puolelta oli usean seinän läpi sahattu aukkoja.


Keskiviikko 2.10.2019  Kuljin nopeasti jossakin huoneessa ja irroitin valkeapokaisen tuuletusikkunan ja hyppäsin ulos. Perässäni tullut poika ei kerinnyt. Toisen kerran kulkiessani huomasin, että verho oli laitettu pokien väliin. Sanoin takanani, minua vahtimassa olevalle naiselle, että tuo oli liian korkea. Sitten olin jossakin juhlissa, joissa oli paljon ihmisiä. He olivat tutunoloisia.


Perjantai 4.10.2019  Olin juuttunut sohvaan keskikohdastani.

Vastaani tuli musta koira. -  Kaksi sinisiin pukeutunutta ihmistä oli sängyssä pitkällään.

Hilkan ja Eskon hään olivat kohta. Minun piti käydä hopeisia suklaakolikoita. Kuljin joen rantaa, jossa oli parruja. Vierin veteen niiden kanssa ja uin niiden päällä.

Talvi. Ajoin autolla Rääkkylään päin. Tiellä oli auto penkassa ja pari miestä. Jarrutin punavalkean auton viereen ja menin apuun. Mutta he saivat auton juuri liikkumaan ja se putosi tien toiselle puolelle keula edellä syvälle. Totesin, etten pysty auttamaan ja lähdin autolleni. Se oli varastettu. Olin epähuomiossa jättänyt avaimet paikalleen. Lähdin kävelemään ja soitin
poliisille. Tulin kesäiseen päiväkotiin. Se oli uusi, sokkeloinen ja monikerroksinen. Paljon melua. Tuttu Eeva tuli vastaan ja pyysin että opastaisi minut ulos. Siellä oli myös koulu ja oppilaita ulkona. Rinteillä oli paksulti sammalta ja hankala kulkea. Juttelin huonolla linjalla välillä naisen ja välillä miehen kanssa. Sanoin rekkarini ZIK-916.


Lauantai 5.10.2019  Olin jonkun kanssa pilvien korkeudessa, tyvenessä vedessä ja tulimme putoukseen. Liitelimme kesäiseen maahan.

Katselin ikkunasta, kun mies lapioi hiekkarinnettä nurmikon päälle.  -  Söin kelloani.

Pöydällä oli sekaista. Siinä oli riisipiirakoita, rautainen paistinpannu ja paljon muuta. Etsin sopivaa lautasta sekaisesta tiskikaapista lämmittääkseni ison riisipiirakan.  -  Selasin Valitut Palat-lehteä.


Sunnuntai 6.10.2019  Minulla oli päälläni pienikukallinen mekko punaisena, sinisenä, violettina, keltaisena ja vihreänä.

Kuljin valkean sairaalan sokkeloisia käytäviä. Pakoilin kahta miestä. Lopulta tulin katolle, jossa oli vähän lunta. Alhaalla oli mies lumikolan kanssa. Hyppäsin ja laskeuduin hidastettuna jaloilleni. Sitten olin taas sisällä huoneessa, jossa oli vanha nainen vuoteessa. Menin läpikuultavan, keltaisen verhon taakse. Sen jälkeen olin Hilkan kanssa huoneessa, jossa oli muutama nuori poika. Siellä kuului musiikkia.

Kuorin hampaillani perunaa Karhunsalon naapurissa, Leppäsessä. Minna kuori veitsellä mutta lopetti, joten minä jatkoin. Jorma oli ulkona ja esitteli kehittelemäänsä perunalajiketta.

Huoneen lattian peittona oli valkea muovi, kun olin pienen maalin edessä vahtina. Tyttö pelasi lätkää ja seinustoilla istui useita poikia.


Maanantai 7.10.2019  Kävelin kesällä Karhunsalon koululta kotiin päin Seijan kanssa. Ylemmän Pussisien talon pihalla käveli tumma mies, mustassa puvussa. Postilaatikkomme oli hajoamassa. Siinä oli sanomalehtien sivuja rutistettuna ja takaseinä puuttui.

Yritin päiväkodissa syöttää pientä poikaa. Hän oli kuin ikiliikkuja, eikä muutkaan saaneet häntä pysymään paikoillaan.

Leikkasin kynsiäni.  -  Olin vanhassa, vaaleassa talossa useiden ihmisten kanssa.



ots
316

Kynnet? - Pitkät = tuloja ja voittoja, leikkoominen = häppeetä, pureksiminen = turhamaissuutta, leikatut = epäonnistaumista yrityksissäs, rumat = nöyrryytystä, kaunniit = kunnianosotusta.


Tiistai 8.10.2019  Luhtapohjassa selailin SEURA-lehteä ja huomasin kahden lehden välissä postimerkkiarkit. Kysyin Vienolta jos saisin ostaa kaksi. Hän antoi valkeat neliömäiset, joiden yhdessä kulmassa oli numero 39. Hän pyysi niistä 10 € ja etsin kukkarostani 12 €. Sitten kylään tuli tuntematon pariskunta. Sen jälkeen olin Pentin kanssa yläkerran tasanteella ja kurkistelin hämärään nurkkaan, oliko siellä se Pertti-sedän sotakypärä. Kello oli neljä aamulla ja sanoin Pentille, että koettaisi vielä nukkua.


Keskiviikko 9.10.2019  Äiti kysyi olenko tyytyväinen viikonloppuihin?

Istahdin junassa vaunuosaston nurkkaan. Siellä ei ollut muita, mutta penkillä oli kasattu vanha, musta nahkatakki ja naulakossa riippui tummansininen ja musta paksu talvitakki ja musta puvun takki. Sitten siihen tuli mies matkalaukun kanssa ja kysyin oliko hän varannut paikan. Sen jälkeen sinne tuli toinen mies, joka istui vanhaan nojatuoliin. Sitten tuli pari muutakin istumaan ja viimeisenä tullut nainen istui kiikkutuoliin, jossa oli vihreä raanu.

Kävelin kesäisessä maisemassa. Joku oli kaatanut kuivuneita, kuusen nuoria runkoja. Siellä oli muitakin ihmisiä. Nousin vanhan hiekkakuopan laelle istumaan männyn varjoon ja katselin alas, kun vehmaalla niitylllä polkua pitkin kulki ihmisiä ja hieman etäämpänä oli armeijan poikia. Oli tosi kaunista ja rauhallista.


Torstai 10.10.2019  Kävelin Karhunsalolta Enoon päin Vallisärkän kohdalla. Kun olin ylittänyt tien, siellä oli kaksi miestä, joista toisella oli kuparinvärinen parta ja kalju päälaki. Hän ihmetteli, kun Vallisärkän rinteeltä oli kaatunut puita. Ne oli nyt lumen alla. Pyörätielle paksuun lumeen oli aurattu vain lumikolan leveys.

Herätessäni, käteni oli Seijan alla. Kello oli jo 10 yli ja 15 yli pitäisi lähteä töihin ja eväät oli vielä tekemättä. Etsin pienen teräspannun vettä keittääkseni. Sitten olinkin ulkona ja kulkenut jäätyneen joen yli. Kun käännyin takaisin paksussa lumessa, joella oli kulkenut laiva ja nyt siellä ajelehti jäälauttoja. Kiersin vanhojen peltojen yli ja kuulin keväisen solinan hangen
alla. Lumi upotti, joten etenin hitaasti. Tulin lopulta ulkokatoksen luo ja kahlasin sen seinänviertä sen sisälle. Pieni ajokkini sanoi, että sitä oli lyöty. Seijan mielestä lyöjä pitäisi etsiä, mutta töihinkin pitäisi keritä.


Lauantai 12.10.2019  Vinnillä oli kaikenlaista tavaraa. Seija istui kangaspuiden äärellä ja minä tein virkkuukoukulla yhdistämistä, kuteista tehdystä "astiasta". Sitten olin oviaukon luona, kun kaksi poikavauvaa oli herännyt päiväuniltaan ja konttasivat oviaukkoa kohti. Toisella oli punainen potkupuku.


Istuin vanhassa sohvatuolissa ja syliini oli nukahtanut poikavauva sinivihreässä puvussa. Siirryin alta pois ja hänen aukaistessa silmänsä sanoin, että nukkuisi vain, kun on väsynyt.

Karhunsalon kammarissa pöydän ääressä istui valkoisiin puettu poikavauva. Hänen päälaellaan oli hailakasta oranssista virkattu kruunu. Sanoin Hilkalle, että meillä on kuningas. Kruunu oli pudonnut lattialle.
((Sain tännään luettavaks kirjan: Kuningasmetsuri, Jaakko Pessisen elämä. Siinä vasta teräsmies.))


Sunnuntai 13.10.2019  Katselin ikkunasta ulos talvimaisemaan ja olin hyvin iloinen. Sain melkein onnenkyyneleet silmiini, kun olin löytänyt Luojani.

Olin isossa rakennuksessa useiden ihmisten kanssa. Katsoin pienempään huoneeseen, kun sen ovi meni itsestään kiinni. Olin puristuksissa ja ainoastaan käsillä pystyin koputtamaan apua. Huoneessa ollut demoni muuttui vanhan naisen kaksoisolennoksi Siellä oli myös miehen kasvot seinällä. Sen jälkeen olin Karhunsalolla talvella. Pihalla oli jäisiä
liukumäkiä, joita hakkasin koukkupäisellä, rautaisella seipäällä. Mitä useammin hakkasin, sitä enemmän siihen ilmestyi koukkuja ja lopulta se muistutti suurta linnun jalkaa. En pelännyt.


Tiistai 15.10.2019  Kuljin Heinäveden suunnasta vettä pitkin Karvion kosken ohi ja nousin tielle ennen ison sillan mäkeä. Sitten nousinkin kärryjä työntäen portaita ylös ja koski jäi vasemmalle betoniuomaan. Siellä oli paljon ihmisiä. Kun tapasin Helmi-tädin, hän sanoi, että aina kun tavataan sattumalta, se pitäisi merkitä kalenteriin.  Sitten siellä oli Seijakin istumassa penkillä. Kiipesin ylemmäs. Siellä tasanteella exä otti minut lähelleen takaapäin ja tanssimme muutamia askelia tehden poikittaisen soikion useampaan kertaan. Ajattelin, etteihän hän tanssi. Katselin sieltä alaspäin kuohuavaa koskea.
((Exä ei todellakkaa ollu tanssi-ihmissii.  :)  ))



ots
317

Pelto? - Kukostava = varallissuutta ja rakkautta, autio = vahinkkoo ja köyhhyyttä, viljeleminen = perhheellistä illoo.


Keskiviikko 16.10.2019  Terveyskeskukseen oli tuotu nuori nainen, joka oli ollut kolarissa. Hänen vaalea tyttöystävänsä sanoi jotakin: "... ennen sinua." Joten sanoin siihen, että sinäkinkö olet ollut kolarissa. Sitten lähdin ulos. Yhdellä suunnalla näin kukkulalla vanhan, kivistä ja puusta rakennetun linnamaisen kirkon. Vasemmalla oli hieman kypsynyt viljapelto. Siitä vasemmalla
näin etäämpänä kaupungin kerrostaloja. Terveyskeskuksen kulmalla oli ulkona pöytä ja penkit, jonne istuin. Siihen tuli pari tyttöä ja nuorimies, jolla oli lautasella kuivattuja
luumuja ja rusinoita. Otin niitä kouraani ja söin. Sitten lähdin kävelemään ja nousin portaita rinteessä, mutta siellä olikin yksityisasunto, joten menin pois. Myöhemmin kerroin Hilkalle, että olin eksynyt. Ja tuo kaikki olikin ollut unta eksymisineen.

Kävelin Karhunsalolla Makkosen kohdalla. Heidän ulkosauna oli lämpiämässä.


Torstai 17.10.2019  Kesäisellä Karhunsalolla kuulin koiran haukkuvan ja menin ulos tuvan taakse. Kurkistin sieltä Koposen suuntaan. Metsässä liikkui sininen traktori ja useita miehiä koiran kanssa. Menin vinnille laittamaan vuoteita nukkumakuntoon. Sitten kurkistin sieltä ulko-ovelta ja näin porukan tuvan luona. Laitoin oven hiljaa kiinni.

Olin jossakin asuinalueella kylässä ja kyselin, että eikös täällä asu sekin ja sekin. Sitten katsoimme karttaa alueesta ja huomasi että täällä oli vain kerrostaloja, joita luulin omakotitaloiksi. Siellä asuivat Sissosen Anni ja Liisa veljensä kanssa. Kaisa oli muualla. Laulelin jotakin ja sain takaapäin olkapäälleni kuonon, jota luulin koiraksi, mutta se olikin karhu. Heiluimme siinä laulun tahdissa. Sitten nukuttelin pikkupoikaa puulaatikkoon. Hänen nukahdettua siirryin, mutta poika heräsikin siihen. Hänelle riitti tosi lyhyet päiväunet.


Lauantai 19.10.2019  Oikean ranteeni luu oli enemmän koholla.
((Niinhän se jäi kevväällä 2022, murtuman jäläkkeen.))

Olin pienessä ompelutehtaassa laukkuja tekemässä. Siellä oli paljon pölypalloja.

Katsoin ikkunasta ulos, kun naapuri peruutti autoaan tallista. Se luisti sohjossa. Minulla oli tallissa siniset sukset.


Sunnuntai 20.10.2019  Itkin.  -  Kesällä olin juuri tullut ulkosaunasta ja seisoin vielä pihalla, kun Markku ripusti jotakin sinistä narulle. Hän oli lähdössä saunaan ja aioin mennä hänen kanssaan, joten riisuin sukkiani.


Maanantai 21.10.2019  Olimme sisarusten kanssa lähdössä koululle kisoihin. Menin vielä vessaan pissille, mutta tiukat vaatteet hidastivat valkoiseen pottuun istahtamista. Toiset hoputtivat, mutta sanoin, jos mennään autolla niin keritään hyvin. Lähdettiinkin kävelemällä polkua pitkin, tultiin soratielle ja kysyin oikaiseeko vasen tie? Käännyttiin oikealle. Pian meidät ohitti muutama varsa, jotka yhtyivät laumaan hieman alempana. Sitten meitä vastaan tuli miehiä. Laakson pohjalla niityllä oli iso ympyrä, mutten erottanut kulkiko siellä hevosia vai ihmisiä. Sen
jälkeen olimmekin rakennuksessa kisassa ja tulokset ryhmästämme saimme pienelle lapulle. Nimeni oli toisena tai kolmantena. Muusta tekstistä en saanut selvää.

Kuljin vanhaa kynnöspellon laitaa. Vanha nainen käveli pellolla kynnösten poikki ja kaatui kaksi kertaa mahalleen. Sitten tulimme vanhalle pienelle talolle ja mentyämme sieltä ohi, siinä asuva nuoripari oli tehnyt pellolle pienen kasvimaan itselleen ja kasvattivat myös rypsiä tai rapsia. Heillä oli musta lehmä kiinnitettynä pakettiauton romuun. Halusin silittää lehmää, mutta se perääntyi. Sitten käänsin sille selkäni ja odotin. Se puski lempeästi selkääni ja lähti kulkemaan vanhaa tietä autonromu perässään.


Tiistai 22.10.2019  Konttailin laudoista tehdyn lavan päällä vasaroimassa. Markku vasaroi ympärillä seisten ja siihen tuli myös hänen Matti-veljensä. Sitten tuli vielä pieni poika.

Ajelin autolla lumista maisemaa, kun polttoaine loppui. Hilkka neuvoi tankkauspaikan ja jatkoin matkaa mutkaista ja mäkistä tietä Luhtapohjan Latvalle.

Istuin syksyllä linja-autokyydissä Joensuusta Enon keskustaan päin. Auto pysähtyi ennen siltaa ja peruutti juna-aseman risteykseen kääntyäkseen. Sen jälkeen ajoimme pientä lastausramppia ylös, jossa seisoi musta rekka. Sovimme juuri ja juuri ohittamaan, mutta rekan keulaa kuski joutui hieman kääntämään. Sen jälkeen kyytiimme oli noussut palolaitoksen
mies. Linja-auto ylitti kaksi kivikkoista, vähävetistä joenuomaa ja toisen vastarannalla nousin muutaman henkilön kanssa kyydistä. Minulla oli selässäni musta, raskas reppu. Ylitin pienen pöydän ja tulin matkustajakodin kahvioon.

Kaivauksilta oli löytynyt 42 pitkulaista dinosauruksen munaa. Jostakin oli kuoriutunut pieniä punaisia,alle sentin mittaisia, ravun kaltaisia olioita. Sitten korkean hiekkaseinämän repeämästä niitä suihkusi, hieman isompina, tuhansia.



ots
318

"Rakkaus on alotteentekkoo. - Elä oota aina että hiän tekis alotteen, yllätä tekemällä ite alote."


Keskiviikko 23.10.2019  Katsoin ja olin usean hengen perhesuhdedraamassa. Joku nauroi kun katsoi elokuvaa, projekrotiaukosta alas. Itkin.

Useita naisia elokuvamaisessa kohtauksessa. Nainen lauloi. Yritin piilotella punertavan peiton alla. Ahdisti ja itkin.

Tietokoneelle piti laittaa sanat BIG ja BIC. Joku sanoi ne ja minä kysyin oliko toinen C vai K. Tabletista hajosi osia ja kirjaimet olivat irrallisissa osissa, joista oli hankala painaa ja aika oli loppumassa. Lopulta löysin C:n. Jätin pöydälle askartelupussini, en tarvinnut sitä. Itketti. Menin jonnekkin huoneen oven taa lattialle istumaan ja itkin, huolimatta siellä olevasta naisesta.


Torstai 24.10.2019  ((Kysyin P. H:ltä: "- Kumpi ol keskenmenossani, tyttö vai poika?"))
Mimulla oli paksu kirja, johon kirjoitin joitakin sanoja muutamille sivuille. Aloitin takaapäin. Viimeisen sanan kirjoitin sivulle 96: Suoja.
((Tiettoo ei anneta. Eikä sillä oo merkitystäkkää.))


Lauantai 26.10.2019  Sinisiä putkia, joissa virtasi vesi.


Sunnuntai 27.10.2019  Seisoin kahden pojan kanssa ison, puisen vesisaavin ympärillä ja lähistöllä seisoi valkea hevonen puun takana. Sitten siihen tuli iso karhu ja katsoi hevosta, mutta kun se kääntyi, siinä olikin mies. Hän liikutti toista poikaa leuan alta.

Kuljin muutamien ihmisten kanssa rantajäällä, minkä päällä oli vähän lunta. Siellä oli muutamissa paikoissa sulia kohtia, joita yritimme kiertää, mutta upposimme polviamme myöten.


Maanantai 28.10.2019  Vein Karhunsalolla verstaaseen vähän hunajaa, nurkan ylimmälle hyllylle karhun ulottumattomiin.

Katselin Karhunsalon koulun ikkunasta talonmiehen talolle päin ja ihmettelin, milloin sinne oli muutanut asumaan Merja Harinen.

Minulla oli vanhassa rakennuksessa isot tilat, jonne oli tullut taiteilijanainen. Hän oli ollut siellä jo jonkin aikaa ja tehnyt rintavia patsaita ja teettänyt tytöillä joitakin alihankintahommia. Rupesin kyselemään naiselta vuokraa, koska hän näytti asettuvan sinne jatkossakin. 100 € kuussa...300 €. Kun tuntui etten osannut hoitaa asiaa kunnolla, minua rupesi ahdistamaan. Menin ulos itkemään.


Tiistai 29.10.2019  Mies puukotti perheensä.

Seija ja minä olimme talossa, kun sinne tuli vieraisille kaksi nuortamiestä. Heidän lähdettyä tuli kaksi muuta, hieman epämääräisen näköistä miestä. He käyttäytyivät oudosti ja lopulta puukottivat meidät. Tunsin kolme pistoa selässä. Sieluni tarkkaili meidän kahta poikaa saunassa. He mainitsivat Antin ja kuulustelun.


Torstai 31.10.2019  Karhunsalolta olin lähdössä töihin puoli tuntia myöhässsä. Isä sanoi vievänsä minut autolla. Taitoin pyöräni pieneksi, jalkatilaan sopivaksi. Isä oli ajanut autonsa tallin etuosaan ja joutui nyt siirtelemään kaikenlaisia tavaroita ja rautakangella auton renkaita pois tieltä. Sitten olimme Karhunsalon kylällä pienessä hallissa ja sain eteeni paperia ja
kynän. Minun piti suunnitella siitä hallista kirjasto kyläläisille sekä kokoontumispaikka. Yhteen nurkkaukseen tulisi TV. Kirjoja koottaisiin kyläläisiltä ja kirpputoreilta. Edesmennyt Marja-Kaisa Laitinen oli siellä. Pois kävellessä huomasin viereisessä rakennuksessa luokkahuoneen. Sanoin sieltä tulleelle naiselle, että viereen tulee kirjasto.

Olin eskarilaisten luokkahuoneessa ja vahdin heidän ruokailua opettajan poissaollessa. Eräs poika kaatoi lautaseltaan maidot Annin rinnuksille. Toruin poikaa ja kuivailin tytön vaatteita. Isäkin syötti jotakin pienempää. Sen päivän tuntien päätyttyä opettaja sanoi, että minulla olisi vain kolme minuuttia töitä päivässä. Ihmettelin. Sitten kysyin onko tänään torstai ja sanoin tehneeni jo huomisenkin työt.

Nähhään :)



blogin alkuvalintaan