"Rakkaus kylyvvää huomista varte. - Jos sinä ite et tie mittää asian etteen, on turha oottoo ihmmeitä."
Kaikkialla sattuu ja tapahtuu
Veikon ajatukset keskeytyivät Taunon tultua tyttö olkapäällään.
- Mitä on tapahtunut?
- Tyttö loukkasi polvensa, eikä suostunut lähtemään sovinnolla mukaan, poika selvitti asiaa kuin itsestään selvänä asiana, laskien taakkansa maahan. Samassa ori päästi iloisen hirnunnan ja ravasi aidan luo tytön kohdalle. Tämä silitti hevosen päätä puhellen sille hiljaa.
- Miten se on mahdollista, ettei hevonen kiukuttele sinulle? Veikko kysyi.
- No kun me ollaan tämän Jyskyn kanssa vanhoja tuttuja, aloitti tyttö arastellen.
- Tutustuin siihen noin puoli vuotta sitten, Pelto-Ahon maatilalla. Miehet yrittivät saada sen ojennukseen voimakeinoin, mutta jo ennen heitä sitä oli käsitelty kovin ottein. Iltaisin minä kävin juttelemassa sille ja hoidin piiskan tekemiä juomuja kyljistä, selästä ja päästä. Jo ensimmäisenä iltana se laski minut lähelleen, vaikka en minä uskonut että niin tapahtuisi.
- Meille sanottiin sen nimeksi Hepokatti?
- Sielläpä ne nimittelivät sitä vaikka miksi. Ei kukaan muistanut sen oikeaa nimeä.
- Miksi sinä olet lähtenyt Pelto-Ahosta ja mikä sinun nimesi muuten on?
- Olen Sanna Lehtonen. Huokaisten hän jatkoi.
- Olin niinsanotusti "piikana" Pelto-Ahossa. Täytyihän minun jostain saada rahaa, edes vähän, mutta he olivat tosi kitupiikkejä ja ylpeitä koko sakki. Toissapäivänä heidän kassastaan hävisi 5000 markkaa ja tietysti syyt laitettiin minun niskaani. Mutta en minä niin hullu ole, että rupeaisin varkaaksi. Sattumalta näin heidän renkinsä Kallen kävelevän rahatukko kourassa, mutta eihän minua uskottu, kun kerroin asiasta. Sitten te ostitte Jyskyn ja kun se oli minun ainoa ystävä koko talossa, lähdin etsimään sitä ja löysin myöhään eilen illalla.
- Nyt minä muistan missä olen kuullut nimesi. Sehän oli lehdessä suurin kirjaimin, silloin . . . eikös siitä olekkin melkein vuosi, siitä autokolarista . . . ja sinä olit ainut eloonjäänyt.
Sanna räpytteli silmiään ja käänsi päänsä miehistä poispäin. Miehet taas seisoivat vaivautuneina vähän aikaa hiljaa, kunnes Tauno katkaisi hiljaisuuden kysyen Sannalta:
- Missäs sinä nyt asut?
- Tuolla yhdessä ladossa, minkä vieressä kasvaa käkkyräinen mänty.
- Se on meidän maalla. - Mutta on meillä parempiakin kortteereita kuin lato. Onko sinulla mitään tavaroita siellä?
- On. Yksi suuri, vanha matkalaukku.
- Vieläkö haavasi muuten vuotaa? Veikko kysyi.
- Ei enää.
- Kärsitkö sinä kävellä, vai kannanko minä tuvalle? Täytyyhän sitä haavaa vielä puhdistaa, Tauno huomautti.
- Et kyllä kanna enää! Minä menen vaikka ryömimällä, jos en muuten pääse, tyttö huomautti kipakasti.
- No hyvä. Sitten minä käyn laukkusi sieltä "hotellista", Tauno sanoi hymyillen ja lähti kävelemään heistä poispäin.
Veikko ja Sanna lähtivät kulkemaan tuvan suuntaan. Sanna linkkasi hieman, mutta kulki kumminkin omia avuin.
Tyttö jäi taloon monen selittelyn ja keskustelun jälkeen. Koivuniemen väki lupasi auttaa häntä, niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin ja olisivat halunneet ottaa Sannan omaksi tytöksi taloon, mutta siihen Sanna ei suostunut. Kuitenkin hän lupautui asumaan saman katon alla. Samoin setvittiin Jyskyn kohtalo monen rupattelu-tuokion päätteeksi ja tultiin siihen tulokseen, että siitä saataisiin mainio siitos-ori, kun ensin oli Sanna uskottu sen hoitajaksi, koska hevonen ei laskenut muita vielä lähelleen.
Kuukauden talossa olonsa jälkeen Sanna paneutui Jyskyn koulutukseen urakalla. Ensimmäiseksi piti keksiä keino päästä sen selkään, ilman että aina tarvitsisi kiivetä aidalle. Ja monen pohdinnan jälkeen hän pääti opettaa Jyskyn laskeutumaan polvilleen. Hitaasti mutta varmasti hevonen tajusi tytön tarkoituksen ja ahkeran viikon opetuksen jälkeen se sujui jo melko hyvin.
Jatkkuu....
Keskiviikko 1.3.2017 Isä oli rakentanut uuden autotallin. Sen vieressä kasvoi pieniä sireenin taimia, joita harvensin.
Torstai 2.3.2017 Halosen Hannu (ent. työkaveri) hoiti maatilaa siskonsa kanssa, jolla oli pieni tyttö. Istuin Hannun takana ja hän nojasi minuun ja tunsin, että hän olisi ollut minun mieheni, jos seurustelu olisi jatkunut. Illalla Hannu meni saunaan ja sanoin hänen siskolleen, että minä menen myös, olenhan ollut hänen kanssaan ennenkin. Siellä oli kaksi Hannun veljeä ja muutama lapsikin. Kaikilla oli housut jalassa, mutta minä olin alasti. Ei silti ujostuttanut. Sitten he olivatkin kadulla tekemässä ryöstöä naamioituneina ja minä lakaisin pikkukiviä kasaan.
Perjantai 3.3.2017 Karhunsalolla olimme menossa ulkosaunaan. Pojat olivat jo siellä ja Pertti-setä oli eteisessä alasti. Ajattelin, kylpekööt miehet ensin. Tuvalle kävellessä huomasin rakennusmiehiä Makkosen mailla. Yksi niistä sanoi Pertin olleen kivitöissä hänen kaverinaan. Sitten laskeuduin tikapuita alas ja Pertti kysyi olenko ollut käräjillä? En ollut ja sanoin että turha yrittää mitään minuun. Sen jälkeen olimme moottorikelkan kyydissä ja menimme lumista solaa pitkin hirsikämpille. Siellä oli samat rakennusmiehet.
Lauantai 4.3.2017 Kyläilin pariskunnan luona. Nainen meni kaupalle ja minä neuloin lapasta tumman viininpunaisesta ja keltaisesta. Mies istui sohvatuolissa, aukaisi housunsa ja esitteli penistään. Kun nainen tuli takaisin, sanoin harmissani miehen esittelystä ja etten minä halua seksiä.
Laukkutehtaan roskakori alkoi olla täysi ja meinasin lähteä tyhjentämään sitä, mutta Anja sanoi, että se on hänen hommansa.
Sunnuntai 5.3.2017 Minulla oli kuukautiset ja olin vaihtamassa tosi täynnä verta olevaa sidettä. Kesäinen niitty. Markku S. ajoi valkeaa autoa, jossa olin kyydissä. Hänelle tuli vessahätä ja siksi ajoi tien kovalle lumipenkalle, mutta kun lähelle ajoi toinen, harmaa auto, hän jatkoi matkaa. Sitten olimmekin Rauvanniementiellä kävelemässä ja Markku meni paljon edellä, jo kioskin kohdalla ja minä juoksin häntä kiinni.
Huoneessa oli pitkä pöytä, jolla oli paljon pois heitettävää tavaraa. Keräsin sieltä rikkinäisiä ja ehjiä kirjoja sekä helminauhoja askarteluun.
Istuin punaisella nahalla verhoillulla auton takapenkillä. Vierellä oli useampikin auto ja kaikki olivat pienehkön kerrostalon vieressä. Yläkerrasta kaadettiin paljon vettä kadulle ja siitä tuli hienoinen sade auton avonaisesta ovesta sisään.
Kärpänen? = Vastonkäymistä ja vaivoja, joskus tulipalloo, tappaminen = voittoo vastustajistas.
Maanantai 6.3.2017 Luuttusin käsin vaaleata lattiaa naisen kanssa. Käsiini tarttui paljon kuolleita kärpäsiä seitissä sekä muutama elävä.
Ajelimme autolla Markku S:n kanssa Luhtapohjaan. Viimeisessä notkossa oli lampi, jossa Petri oli päälaellaan niin, että vain jalat olivat kokonaan näkyvissä. Sitten hän kääntyi ja käveli rantaan päin, päällään vain valkea kangas kiedottuna housuiksi. Sanoin Markulle, että aikaisemmin metsässä oli lehmiä.
Opastin ihmisryhmää hakemaan parhaita perunoita. Menin suorinta tietä, pensaiden läpi, matalien esteiden yli ja pujottelemalla puiden välistä. Tulimme pellon laitaan, jossa kasvoi juurikkaita ja muita kasveja. Siinä oli ala, jossa oli kerros perunoita vierivieressä. Ihmiset kävivät rakennuksesta perunoita kasseihinsa. Petri soitti sisällä musiikkia ja joku nainen ulkona, joten
sanoin, että soitetaan vain yhdessä paikassa, niinpä nainen sulki omansa. Petriltä valui räkää. Sitten menimme odottamaan linja-autoamme tien laitaan. Siitä ajoi ohi traktori, minkä peräkärrissä oli pitkiä puita. Automme oli jo tulossa.
Tiistai 7.3.2017 Osallistuin lasten piirustuskilpailuun. Ensin siinä oli hevosen pää, josta kuitenkin väritin joutsenen pään. Sitten paperilla olikin juna mutkassa. Siitä oli irronnut sininen vaunu. Muut olivat punainen, vihreä ja keltainen. Taivas oli sininen.
Menin Joensuuhun Terveystaloon ((Tämä toteutui marraskuussa 2022.)). Nousin yläkertaan, vaikken ollut menossa lääkäriin. Pikkutyttö juoksenteli käytävällä ja äiti perässä. Mies, jolla oli nenä lytyssä, kertoi yhden istuvan papparaisen olleen sodassa kettingissä kiinni. Lähtiessään hän sanoi kaikille, tuntemattomillekkin, että tulkaa käymään. Minä ja muuan mies olimme lähteneet kertojan mukaan. Vanhan talon maalattialla oli joitakin vanhoja lattiahirsiä ja melkein vieressä valokuvia. Mustavalkeita sekä värillisiä.
Keskiviikko 8.3.2017 Perjantai-ilta. Pojilla oli paljon kavereita käymässä. Raivasin sekasotkuista ruokapöytää. Vihreitä viinirypäleitä ja pilaantunutta maitoa. Pähkinänrusketukkainen tyttö etsi poikia. Soinisen Eerik (ensim. serkku) tuli kylään. Nuoret kaksospojat menivät yläkertaan.
Hämärässä lapioin lunta Karhunsalon tien laidasta.
Torstai 9.3.2017 Istuin talon isännän kanssa kahdenistuttavassa kiikutuolissa ja hän yritti hipelöidä minua. Tupa oli täynnä ihmisiä. Siirsin hänen kätensä pois sylistäni. Kysyin oliko täällä aina näin kuuma ja heitin sinivihreän villatakin pois. Isäntä selitti siihen jotakin. Sitten minulla oli sylissäni ruokailuvälinelokerikko aterimineen ja siihen laskettiin kylmää vettä. Samoin lattialla olevaan lokerikkoon. Sanoin isännälle, että rupeaa jakamaan aterimia.
Perjantai 10.3.2017 Etsin autoni avaimia. Löysin rihkaman seasta useita avaimia ja lopulta sen oikean.
Luokassa oli useita oppilaita lisäkseni. Mm. Markku puuseppälinjalta.
Lilja? - Lemmenkukka, valakkee = joku rakasttaa sinnuu tietämättäs, sen taittaminen = rakkaussuhttees menesttyy, naimisissa oleville = eripurasuutta, keltanen = luottamustas käytettään viärin, liljat huonneessa = oo varovainen rakkausasioissas.
Lauantai 11.3.2017 Minulla oli punasävyinen moottoripyörä ja Markulla musta. Katsoimme kartasta, mitä vihreää reittiä menisimme seuraavaksi.
Olin katsastuttanut autoni. Eräälle miehelle se maksoi 300 € ja minulle 310 €. Katsastusmies allekirjoitti paperit.
Sunnuntai 12.3.2017 Enon keskustassa ajoin perävaunullista rekkaa pyörätielle. Olin jossakin rakennustyömaalla, jossa oli paljon puisia tukirakenteita. Muuan mies kulki perässäni ja yritin leikilläni eksyttää hänet. Olin tosi iloinen. Ajattelin, että teetpä mitä tahansa, ole iloinen. Sitten se mies kulki valkoisten liljojen kanssa.
Laukkutehtaalla siivosin kankaita ja pieniä legoja.
Maanantai 13.3.2017 Minun kuukautissiteessä oli vähän verta, mutta muuten täynnä harmahtavaa nestettä.
Menin noin 10-vuotiaiden poikieni kanssa Hilkan luo. Mika oli vaippaikäinen, jo kävelevä.
Keskiviikko 15.3.2017 Myyntipöydällä oli venäläisen naisen valkeita kahvikuppeja, joiden kyljessä oli timanteista pieni kukka.
Perjantai 17.3.2017 Olimme katsoneet TV:stä jotakin ohjelmaa ja sen loputtua katsoin kelloa. Se oli puoli kaksi yöllä ja harmittelin, että pojan olisi pitänyt olla jo nukkumassa. Noin parin vuoden ikäinen poika käveli unissaan ja yritin saada hänet sänkyyn. Maalarinteipillä yritin saada puhtaan kuukautissiteen pysymään paikoillaan.
Olin luokkahuoneessa jonkun tytön ja Väänäsen Pekan kanssa. Odottelimme tauon alkavan kello kolme.
Lauantai 18.3.2017 Kävin jonkun miehen kanssa syömässä seisovasta pöydästä. Sipulia.
Sunnuntai 19.3.2017 Pesin pienen kakkapyllyn. Vaippaikäinen oli kävellyt maitoisilla jaloillaan ympäri lattiaa ja se näytti kirjavalta kuin kirahvi. Etsin siivousvälineitä, mutta Pertti-setä kerkisi luututa. Sitten poika nukahti. Pertti sanoi, että laittaisin radion kiinni, mutta minä vakuutin, ettei vauvaa kannata totuttaa hiljaisuuteen.
Maanantai 20.3.2017 Olin jotenkin ollut yhteydessä miesjulkkikseen. Sitten olin isossa tallissa, jossa oli muutama auto ja moottoripyörä. Nostin verkko-oven sisäpuolelta ylös ja samassa samainen julkkis tuli sisälle parin nuoren pojan kanssa. He menivät punaisen auton takapenkille ja kun tulivat kohdalleni, avasivat oven ja mies tervehti minua. Juteltiin vähän jostakin ja sitten he lähtivät.
((Tapasin 30.10.2022 Juha Jatkolan, nuoren maalivahin, MM-hoppee-juhlissa synnyinkylällään.))
Tiistai 21.3.2017 Olin jonkun miehen kanssa Karhunsalon kellarin alapuolella pitkällään ruohikolla ja peittona meillä oli iso pressu. Olimme väsyneitä ja hän veti minut kylkeensä. Sitten olimme pimeän aikaan sisällä ja tuvassa oli valot. Siellä oli minun perhe, vanhemmat ja sisarukset sekä Pertti-setä. He olivat tulleet jostakin yöllisestä tietovisasta ja näytttivät vastauslappunsa. Minun piti kutsua Pentti sisälle, mutta hän istui autossa puhelin korvalla. Minä rupesin siivoamaan laitteella, jossa oli pitkä varsi ja alapäässä rulla, mikä keräsi roskat. Työntelin sitä pitkin lattiaa ja äiti lakaisi harjalla intialaista punaista mattoa. Nuori mies heitti eteisessä päällysvaatteitaan hikisenä. Toivotin hänelle hyvää huomenta, vaikka oli yö.
Torstai 23.3.2017 Kuljin avojaloin kesällä kaupungin omakotialueella. Nautin kävelystä. Näin kauempana vaaleanruskeita kerrostaloja ja valkeita tehtaita. Eräällä asuinalueella rakennuksia oli entisöity. Uusittu ikkunoita ja rakennettu katettu kuisti talon kahdelle sivulle. Yhden ikkunan ulkopuolella oli suojaluukut.
Huonekalut? - Kaunniit itellä = mukavvoo elämmee, myyminen tahi ostaminen = perhheellissii riitoja.
Perjantai 24.3.2017 Siivousta. Pieni huone oli melko täynnä huonekaluja ja niiden päällä oli kaikenlaista roskaa ja kasoittain tummuneita auringonkukan siemeniä.
Sunnuntai 26.3.2017 Rakennukseen oli rakennettu uusi pieni siipi ja sen laipiosta tippui vettä. ((Totteutu toukokuu 2022.)) Pienet pojat olivat kaataneet vettä keskeneräiselle katolle. Huoneet olivat täynnä ihmisiä. Sinne tuli nuoripari. Tytöllä oli silmälasit ja porkkanan värinen tukka. Mies oli nimeltään Heimo ja Seija halasi kuin hän olisi ollut vanha tuttu. Sitten mies halasi minua, otti toisella kädellään minua ja toisella tyttöään hartioista ja kuljetti meitä peremmälle.
Maanantai 27.3.2017 Karhunsalon koulun liikuntasalissa hevoselle oli laitettu selän puolelle kaareva seiväs, minkä takia se kulki koko ajan hieman vasemmalle pää vinossa. ((Marraskuussa 2022 netin uutisissa oli lampaista, jotka kulkivat ympyrää.)) Sitä katsomassa olivat Koposen Pentti, Saimi ja Aune sekä vanha Elli-mummo.
Kerrostalon ikkunasta katsoin rankkaa vesikuuroa. Sitten olin jouluna istumassa kahden pariskunnan kanssa. Toinen nainen kysyi minulta jotakin, mutten kuullut, kun toinen rapisteli sanomalehteä. Sanoin, etten ole Joensuusta vaan Rääkkylästä. Sitten lähdimme meille. Avain oli kiinni maalarinteipillä toisessa ja sitä irrottaessa noin 10-vuotias Petri avasi oven. Naiset lähtivät pois, mutta talonmies tuli sisälle. Hän huomasi nurkassa pienen lämpöpatterin, mikä oli rikki ja vettä lattialla. Heitin paperia lätäkköön.
Tiistai 28.3.2017 Talvi Karhunsalolla. Kuljin kylätiellä, minua pitemmillä sukisauvoilla hyppyjä tehden. Kun tulin kotitien risteykseen, isä tuli vastaan vaaleassa alusasussaan avojaloin. Hän sanoi aha, kun tulin kohdalle hämärässä. Hän oli menossa hakemaan sanomalehteä.
Minun kaima päiväkodilta oli muuttanut asumaan meille ja hänellä oli tosi paljon vaatteita, jotka oli ripustettu seinän vierelle pitkään tankoon. ((Tuo uni totteutu kevväällä 2022, kun muutin, eikä ollu paikkoo vuatteille muu, kun rekkitanko.)) Ne olivat värikkäitä. Siivosin huonetta, enkä kerinnyt syödä. Itketti.
Torstai 30.3.2017 Miehet harrastivat seksiä keskenään.
Seija ajoi huonoa metsätietä Karhunsalolla. Sanoin, että mene vaan, kun isä ajoi eilen.
Perjantai 31.3.2017 Jotkin juhlat. Laakkosen Tarmo, Eila-tädin mies, meinasi kujeillessaan istua syliini, mutta istuikin vierelleni tummansinisessä puvussaan.
Joku oli tärvellyt tekemiäni kortteja. Itkin.
Nähhään :)