

"Rakkaus on mielentila. - Jos järki seurovvaa rakkauven polokkuu, ottaa
syvännii saman suunnan."
Kaikkialla sattuu ja tapahtuu
- Niin minäkin muistelen, isäntä sanoi.
Samassa esikoinen astui tupaan ja ihmetteli kun jokainen katseli häntä.
Kun sitten asia selvisi, hän puolusteli tekoaan:
- No kun minä tiesin että Sanna tulee tarvitsemaan sitä, hän sanoi
naurunpilke silmäkulmassa.
- Ja siinä sinä olit oikeassa, Sanna sanoi hypäten penkiltä
hämmästyneen miehen kaulaan kiittäen. Lopulta, kun asia oli loppuun
käsitelty, lähtivät Sanna ja miesväki hakemaan kiesejä pihaan.
Hikisen urakan jälkeen, kun puolen kilometrin matka oli
työnnetty ja vedetty 10 sentin paksuisessa lumessa, huokaistiin
helpotuksesta.
- Loppu-urakka saa jäädä sinulle, Lauri puhkui ja lähti tuvalle isänsä
kanssa. Tauno jäi vielä hetkeksi katselemaan, kun tyttö puhdisteli
pölyjä.
Puhdistuksen ja pesun jälkeen ei lopputulos ollut uuden
veroinen, mutta se sai ollakkin vanhan ja kuluneen näköinen. Sitten oli
edessä samat rituaalit kuin reen kanssa alkutalvesta, nimittäin hevosen
totuttaminen ajopeliin. Kiesit oli tehty suuremmalle hevoselle kuin
reki, joten aisat olivat sopivan pituiset ja niiden väli tarpeeksi
leveä. Kokeilun jälkeen Sanna päätti tarttua härkää sarvista. Hän käski
Jyskyn odottaa hetki ja juoksi hakemaan valjaat. Pian olivat soljet
kiinni ja aisat paikoillaan, sitten vain kokeilemaan kiesien
kestävyyttä tien päällä. Heti alkajaisiksi kumpikin huomasi pyörien
tarvitsevan rasvausta, mutta tällä hetkellä ne saivat vielä natista
mielensä mukaan.
Takaisin pihaan karautettuaan, Sanna vei ensin Jyskyn aitaukseen
ja sitten etsi näkemäänsä vaseliinipurkkia. Kun hän sen vihdoin ja
viimein löysi, kävi rasvaamassa pyörien akselit.
Vajassa oli vielä sopivasti tilaa kieseille ja niin nekin olivat
kohta työnnetty katon alle.
Lämpimät ilmat jatkuivat ja aurinko sulatteli lumet puroiksi,
jotka virtasivat lopulta jokeen, suurempiin kuohuihin. Talven nukkuvat
kukat tunsivat auringon paisteen lämpimyyden ja alkoivat nostaa
varsiaan mullasta kohti taivasta. Peipposet, kottaraiset, västäräkit,
rastaat ja monet monet muut muuttolinnut sirkuttivat toisilleen. Ne
etsivät nurmikolta sekä pelloilta syötävää ja ahkerimmat olivat jo
täyttäneet pesäpönttöjä tulevan varalle.
Nopeasti alkoivat paikat viheriöidä. Koivuihin ilmestyi
pienenpieniä vihreitä silmuja, jotka auringon lämmön vaikutuksesta
kasvoivat hiirenkorviksi ja paisuivat lopulta pieniksi lehdiksi. Luonto
tuoksui uudestisyntyneelle.
Kesäkuu oli jo puolessavälissä ja kohta olisi juhannus käsillä.
Kyläläiset keräsivät vanhoja tervaveneitä ja joutavia lautoja sekä
paljon muuta palavaa ainesta kokkoa varten. Se koottiin kirkonkylän
laitamaan, joesta kohoavalle kiviluodolle. Siellä se voisi
turvallisesti roihuta kyseisenä yönä.
Viimein koitti odotettu ilta ja saunomisen jälkeen lähdettiin
joukolla kirkonkylän rantaan. Edempää tultiin hevosilla ja autoilla,
polkupyörilläkin poljettiin, koska aurinko paistoi muuten pilvettömältä
taivaalta, lukuunottamatta muutamaa hajoavaa pilvenhattaraa.
Koivuniemen asukit laittautuivat matkaan hevoskyydein. Muut
ahtautuivat kärriin, kun Sanna taas halusi ratsastaa Jyskyllä.
Kokoontumispaikalle oli järjestetty kaikenlaisia pelejä ja
kilpailuja. Tietysti myös tanssimahdollisuus oli oltava ja olihan
siellä kivenheiton päässä rannasta vanha lava, jonne pieniä lapsia
nousi jo harjoittelemaan, vaikkei musiikki vielä soinutkaan.
Jatkkuu....
Torstai 1.11.2018 Karhunsalolla
Koposen Veijo oli meillä auraamassa keskitalvella. Pieni Kalevi
juoksenteli punaisessa toppahaalarissaan ja vaihdoin hänelle kuivat
punaiset rukkaset. Pentti-veli otti harteilleen täyden sinisen
traktorin kauhan ja kaatoi sen lähelleni. Veijon puoliso oli kuollut ja
hän vikitteli minua.
Lauantai 3.11.2018 Olin lähdössä jonnekkin iltaa
istumaan, mutten löytänyt etsimääni pukua.
Isä oli saanut tielle hiekkakasan sen korjausta varten. Tuvassa äiti
oli maalannut osan ruskeasta lautalattiasta.
Maanantai 5.11.2018 Sanoin jollekulle, että rupean
juomaan ruusunmarjateetä kahdesti päivässä polvien kolotusten takia.
Tiistai 6.11.2018 Ylä-asteen aikainen rinnakkaisluokan
poika oli rakastunut minuun. Hän laittoi valkean langan isän sormen
ympärille viisi kertaa kosiakseen minua, mutta sanoin isälle, että
juttelisin ensin pojan kanssa asiasta. Kävelimme kesällä ulkona ja
kysyin rakastaako hän todella minua ja miten paljon hän polttaa
tupakkaa. Voisiko hän luopua tupakasta?
Pimeän aikaan jossakin aukealla useiden ihmisten kanssa. Meillä oli iso
valonheitin. Hieman edempänä oli valoton auto, johon tähtäsimme ja
sanoimme, että he sammuttaisivat valot. Siellä oli ainakin kaksi
henkilöä.
1. Kuljin monen vanhan rappeutuneen hirsitalon läpi. Siellä oli nuoria
poikia.
Keskiviikko 7.11.2018 Menin Seijan kanssa hissillä
ylöspäin. Toimiston aulassa oli paljon lasiovia ja siksi heijastuksia.
Lopulta löysimme oikean oven ja Seija varasi itselleen tyhjän pöydän.
Hän kiusasi minua ja teki paperisilppua. Minua itketti kovasti. Ulkona
oli talvinen korkea rinne.
Luhtapohjassa. Minulla oli vessahätä, mutta Pentti istui pytyllä. Menin
navetalle päin ja näin edesmenneen Martti-sedän lämmittävän saunaa.
Navetan vessa ei ollut käytössä. Siellä oli vasikka ja lantaa oven
edessä ja navetan puolella oli enemmän lehmiä kuin muistin. Edesmennyt
Koposen Pentti ahdisteli minua vähän. Menin tupaan.
Perjantai 9.11.2018 Pentti oli laittanut tiskialtaan
päälle hunajaa. Kun pesin käsiäni, sieltä tuli maitoa. Joku
silmälasipäinen mies tervehti minua kädestä pitäen. Puristin lujasti,
eikä hän meinannut päästää irti.
Sunnuntai 11.11.2018 Jättiläiskrokotiilien kasvatus.


Työnteko? - Raskas = suat hyöttyy ahkeroinnillas, heleppo =
hyövyttömmii harrastukssii.
Tiistai 13.11.2018 Joku
sanoi, että tämä on minun viimeinen työviikko.
Lunta oli jo muutama sentti maassa ja sanoin jollekulle, että jos nämä
lumet pysyvät maassa, en saa puolukoita. Lähdin potkurilla. Tien
laidassa oli punainen potkuri kyljellään.
Torstai 15.11.2018 Jonkun
miehen kanssa katselin isoa, vanhaa, vaaleansinistä puurakennusta,
jossa oli useita pylväitä kuistilla. Sen toiseen päätyyn aiottiin
rakentaa iso kuisti, johon oli jo tehty lippa ja lautalattia. Maalasin
miehen kanssa vähän punaisella, kun huomasin, ettei minulla ollut
silmälaseja. Näin kuitenkin hyvin ja sitten maalasimme valkealla
isomman alueen. Toiseen kohtaan oli laitettu tummia, sileäpintaisia
laattoja. Perhe oli iso. Suutelin miehen kanssa ja se tuntui hyvältä,
mutta ajattelin, että taivas tuntuu paremmalta. Sitten kävelin
nuorten kanssa usean karja-aitauksen halki. Jossakin oli iso lantakasa,
johon nuori tyttö istahti vaaleanruskea untuvatakki päällään. Lantaa
oli niskaan asti. Sanoin siihen jotakin.
Perjantai 16.11.2018 Kuljin jonkun kanssa
metsätietä. Tulimme risteykseen, jossa seisoi vaaleansininen
pakettiauto työmiehineen. Käännyimme vasemmalle rantatielle, jossa
paikoin oli vettä tielläkin.
Istuin parin tytön kanssa kahviossa. Mies laittoi makeita syötäviä
pussiin ja hyllyn päälle ja pyysi sitten takahuoneeseen. Kaksi tyttöä
halusi rakastella hänen kanssaan, minä en. Lähdin ulos ja kuljin jonkun
kanssa vähälumisessa metsässä jyrkkää rinnettä ylös ja alas ja tulimme
järven rantaan, jossa jäällä oli enemmän lunta.
Tiistai 20.11.2018 Kalevin
vasemmassa korvassa oli kuin sormi, mikä oli toisesta päästään kiinni
nenässä. Sillä toisella päällä oli lyhyt kaula ja se oli aneemisen
näköinen ja punakka.
Keskiviikko 21.11.2018 Minun
piti kirjoittaa ylös neljän pojan nimet, että muistaisin ne paremmin.
Heidän äiti oli Mammu ja poikien nimet raamatusta.
Joku ajoi hevosella ja pienellä kärrillä kynnetyn pellon laitaa. He
putosivat ojaan, mutta nousivat kohta risteävälle tielle.


Vitsi: Kaapro tul uuvelle
työmualle, jollon joku joukosta huommautti:
- Nyt on porukkaan ilimestyny uus nuama.
- En tiijä niin uuskkaa. Lopulleen kuuskymmentä vuotta tuota oon mukana
kulettana.
Torstai 22.11.2018 Kaksi
pientä kissanpentua, joiden numerot olivat 303 ja 346.
Olin laittanut pöydälle Marianne-karamelleja. Pojat olivat ottaneet
osan ja minä sain viimeisen.
Perjantai 23.11.2018 Olin tavannut aikaisemmin
tuttavaperheen ja mennyt sitten johonkin matkailupaikkaan. Kun he
sapuivat sinne, kysyin olivatko he seuranneet minua. Se oli kuulemma
sattumaa. Osallistuin siellä johonkin kisaan. Sain listan, jossa oli
muutama numerorivi ja monta kertaa numero 11. Laitoin nimeni paperiin.
Sunnuntai 25.11.2018 Työkaverini
Merja Harinen leipoi Karhunsalolla kaksi leipää, eikä ne olleet paiston
jälkeen täysin kypsiä, kun hän laittoi ne muovipussiin. Ne olisi
pitänyt laittaa paperiin. Lopun taikinan hän laittoi seinälle, josta se
valui alas.
Asuin exän kanssa kerrostalossa. Katselin ikkunasta, kun hän piti
puhetta ulkona.
Karhunsalon tuvan laipiossa oli paljon hämähäkin seittejä. Emohämähäkki
oli musta ja jalat punaiset. Rupesin siivoamaan vanhalla
mattopiiskalla. Tapani halusi myös, muttei ylettynyt tummaan laipioon.
Kävelin Karhunsalolla, soratiellä Koposten lähellä. Sitten tulin
pikitien laitaan ja lähdin kävelemään sitä pitkin. Takaani tuli sininen
pakettiauto ja edestä punainen. Pysähdyin laitaan, koska he ohittivat
kohdallani. Sitten ne olivatkin valkeita, vanhoja matalia autoja, jotka
kolhaisivat vähän toisiaan, mutta jatkoivat kuitenkin matkaa. Käännyin
vanhalle, ruohottuneelle tielle ja tulin pihapiiriin. Kuljin
hiekoitettua karjapolkua pitkin. Tuvassa istuin talon pojan viereen
siten, että kasvomme olivat vastakkaisiin suuntiin ja hän piteli
vyötäröstäni. Hän sanoi
jotakin, josta en saanut kaikista selvää, mutta kuulin: ". . . ennen
kuin muna pyöräytetään." Hänen äitinsä sanoi, ettei hänellä ole mitään
sitä vastaan. Näin isännän toisessa huoneessa istuvan märällä lattialla
lehmän pää sylissään. Hän pesi sitä.
Maanantai 26.11.2018 Menin kirkon etupenkkiin.
Saarnastuoliin nousi Rääkkylän kunnanjohtaja Tuula Luukkonen, jonka
vaaleanruskeissa korkokengissä ei ollut pohjanahkoja. Sitten joku
sanoi, että kohta sataa, kosteutta on ilmassa. Kunnajohtaja meni ulos
ja istuutui maahan. Rappukiveyksellä kyykki mies. Näin toisesta
ikkunasta sateen. Mies sanoi että sataa, kun muutama pisara putosi
kivelle. Siinä oli sateen raja.
Torstai 29.11.2018 Olin nuori, kaunis arabityttö, jolla
oli punatut huulet. Kuljin valkeilla kujilla ja lopulta menin
majataloon, jossa oli katottomia, pieniä huoneita vaaleine mattoineen.
Minua rupesi siellä ahdistamaan, joten menin ulos. Joku mies olisi
halunnut rakastella kanssani, mutten minä halunnut ja sanoin, ettei
sillä enää ole minulle mitään merkitystä. Sitten
seisoimme muutaman metrin päässä rannasta, takorautaisen aidan takana.
Mies heitti aidan raosta ison valkean huivin kostuttaakseen sen kulman,
mutta se putosi puoleen väliin. Hän meni sinne ja varoi herättämästä
ihmisiä, jotka nukkuivat valkeiden lakanoiden alla. Hiekkaranta oli
vaalea ja taivas oli yöksi tummumassa.
Nähhään :)