Kilpikonna? - Ylleesä = vähitellen piäset tarkotustes perille, niät mualla = siulla on kadehtijoita, tappaminen = suat voiton vastustajistas.


Keskiviikko 3.11.2021  Suutelimme edesmenneen Pesosen Ension kanssa monta kertaa Karhunsalolla.

Miljalla ja Ensiolla oli kahdeksan lasta. Olin heillä kylässä ja oli ruoka-aika. Sekaisessa huushollissa sain itse etsiä ja käydä ruokani. Oli keitettyjä kaloja ja suuri toukka. Leipä oli juuri sulanut. Perheessä oli pieni poikavauva.

Hyvin luminen maisema.


Torstai 4.11.2021  Istuin linja-autossa. Pudotin avaimeni vahingossa ulos ja laskin montako korttelia kerkisimme mennä ennen pysäkkiä. Kävelin takaisin ja löysin avaimeni neljännestä korttelista.

Miehellä oli 100 pellillistä simpukoita. Ne näyttivät enemmänkin fossiileilta. Siellä oli muutaman sentin kokoisia kilpikonniakin. Epäilin niitä muovisiksi vaikka jalat liikkuivat. Pellit olivat pitkässä uunissa. Sitten huomasin kellon olevan puoli 11 ja hätäilin etten kerinnytkään laboratorioon verinäytettä antamaan. Löydettyäni kännykkäni, siinä oli jokin ohjelma menossa, enkä saanut sitä sammumaan. Toisetkaan eivät voineet auttaa.


Perjantai 5.11.2021  Oli rakennettu jättimäinen vaalea maapallo, minkä alaosasta ihmiset kiipesivät ja levisivät ylemmäs. Monet tippuivat alas. Pallo oli keskellä läpikuultavaa vesistöä ja joku oli sen rannalla veneessä ja katseli sitä.

Löysin paperinpalan, jossa oli ollut kaksi valokuvatarraa. Menin Katajiston Marja-Liisan luo ja pyysin nähdäkseni poikansa kouluvalokuvia. Tämä oli kuollut. Myöhemmin hänellä oli kaksi poikavauvaa ja kaksi kissaa.  Miisulla oli takapää vaaleanruskea, muuten se oli musta.

Luhtapohjan pihassa oli linja-auto, minkä huuruiseen ikkunaan oli piirretty hakaristi ja kirjoitettu kirosanoja. Siellä oli mustiin pukeutuneita poikia ja tyttöjä. Sitten heillä oli ulkona jonkinlainen kisa.


Sunnuntai 7.11.2021  Kännykkäni yläosasta puuttui pari senttiä. Joku oli soittanut ja kuulin naisäänen sanovan nimeni, Tarja Riissanen, ja sitten: "Kaikki on loppu."


Maanantai 8.11.2021  Punainen seinä.






Talo? - Rakentteilla = mänestystä, puhistettavana = kuolema siinä talossa, ostaminen = pahhoo tervveellee, sairraalle tervveyttä, myyminen = vahinkkoo, purkaminen = onnes kukosttaa, vanaha ja rappeutunu = sairrautta ja ikävvee aikkoo, palava = eripurassuutta ja katteutta, kukistuminen = sairrautta ja kuolemmoo, ostaminen = perinttöö.


Keskiviikko 10.11.2021  Olin pikkutyttönä kaverini kanssa kuokkimassa jonkun rikkaan puutarhajuhlissa.  Kaikilla oli yksiväriset puvut. Sitten turvamiehet tulivat hätistämään meidät pois. Kaverini oli ottanut merkkilangasta palan ja söi sitä; makaroonia. Sen jälkeen olinkin sisällä naisten vierellä ja heitin pois kenkäni ja harmaat, haisevat sukkani oven pieleen. Naiset
lähtivät jonossa autoilla mäkistä hiekkatietä ja minä taapersin perässä. Sain heidät kuitenkin kiinni. Yhtäkkiä olinkin vanhan, korkean kivirakennuksen katolla ja katsoin alas kivikkoiseen kirkkaaseen veteen. Kun hyppäsin alas, talo heilahti kuin olisi ollut hyytelöä.


Torstai 11.11.2021  Menin työhalliin, jossa oli tuttu ruskea karhu, Otto... Othello... tai jotakin. Se oli suurimmaksi osaksi valkoisen pölyn peitossa. Sitten tanssin pituiseni tummatukkaisen miehen kanssa, joka sanoi: "Viimeinkin. Rakas." Hän oli siviilipukuinen poliisi vaaleassa paidassa.


Tiistai 16.11.2021  Olin moottoriveneen kyydissä, jota soudettiin pois rantakivikosta ja -kaislikosta.

Heinäpellolla oli suuri paali, jonka sisään piti laittaa lakanoita ja tyynyn päällisiä vietäväksi Venäjälle pesuun salaisesti. Maalasimme kankaalle intialaisia kuvioita.


Torstai 18.11.2021  Talvi. Etsin jostakin huoneistosta jotakin. Sattumoisin aukaisin poikien huoneen oven ja siellä oli ainakin kaksi alasti. Menin nopeasti pois. Joku tyttö kysyi jotakin, johon vastasin että ensimmäistä kertaa. Hän ei tahtonut millään uskoa. Minulla oli pitkä, melkein kokovalkoinen takki ja hattu. Rupesin jostakin syystä itkemään ja halusin ulos kävelylle.


Perjantai 19.11.2021  Paksuluminen talvi. Olin edesmenneen Helmi-tätini luona yökylässä. Hänellä oli uusi pieni mökki. Nousin sängystä ja etsin omaa CD:täni, jossa oli kuvia ja musiikkia, mutten löytänyt kaiken tavarapaljouden keskeltä. Helmillä oli paljon lapsia. Sitten kotelo löytyi ilman levyä. Olin lähdössä pois ja miehen kanssa menimme hyvin lantaiseen navettaan, jossa makasi pikkuvasikoita yltäpäätä lannassa. Mies veti yhden vasikan lähemmäksi, mutta en minä sillä ollut tullut.


Sunnuntai 21.11.2021  Pieni punainen tuparakennus, jonka lisäsiivessä oli uusi, hatara sauna. Olin siellä sängyssä miehen kanssa, kun seinän raosta kurkisti Ronkaisen Lea sanoen: "Sinähän se olitkin." Sitten olinkin siellä yksin alasti ja minua pissitti paljon. Kauhasta viskasin pissiä ovesta ulos ja vielä pissin seinän vieressä olevaan lattiakaivoonkin.

Kävelin vähässä sohjossa. Pojat olivat ulkotapahtumassa ja olin kävelemässä poispäin, mutta käännyinkin. Paljaan koivun vieressä oli nainen pienen lapsen kanssa. Puun kylkeä pitkin valui vettä kuin hanasta. Otin kulauksen.






"Rakkaus on halukas oottammaan. - Olokkee kärsivällissii toiistennu suhtteen. Ja muistakkee - unelmat ovat oottamisen arvonen assii."


Keskiviikko 24.11.2021  Lähdin Karhunsalolta korkean heinäkuorman päällä. Matkalla kylätielle, siellä oli miehiä tikapuiden kanssa jotakin tekemässä. Katsoi ettemme ajaisi tikapuihin. Pysähdyttyämme katselin upouutta, vanhanmallista autoa, mikä muistutti Mummo-Ankan autoa. Sitten kuljimme takaisin pihaan.

Olin leipomassa pullaa. En meinannut saada korvapuusteja onnistumaan ja sitten vielä exä tiputti sen päälle kananmunan valkuaista. Menin itkien pois.


Perjantai 26.11.2021  Kesällä olin muutamien ihmisten kanssa loivassa rinteessä. Siinä oli jokin rakennus ja pieni kasvimaa. Sitten keskeltä kasvimaata rupesi suihkuamaan vaaleaa savua pienestä reiästä. Tulivuori. Kun käännyin katsomaan vastakkaiselle kukkulalle, Kolille, sen hotellin katolta tuprusi paljon mustaa savua. Sielläkin oli tulivuori. Etsin kenkiäni.
((Venäjän ja Ukrainan sota alkoi 24.2.2022.))


Lauantai 27.11.2021  Kävelin Enon keskustassa punaiset kumikengät jalassa. Auto meinasi ajaa ison rapakon yli, mutta peruutti sitten. Menin rapakon poikki. Sen jälkeen kävelin Enon sillalle, mutta siltaa ei ollut, vain laho kaide rannassa, josta osa putosi veteen. Ajattelin uinko yli, mutten mennyt.


Sunnuntai 28.11.2021  Enon keskustan rinteessä oli päiväkodin uusi piha-alue. Kesällä istuin ulkona pieni lapsi sylissäni, kun nainen kiitti minua vapaaehtoistyöstä. Sitten kuljin kentän yli ja harppasin matalan aidan yli jyrkänteen reunalle. Aita kaatui ja läheinen puu putosi alas. Aidassa oli tosi lyhyet tolpat ja puu oli tolppaan istutettuja männyn oksia. Kun siihen
tuli kaksi miestä, sanoin heille siitä ja he sanoivat niiden olevan rakennusvastaisia. Sitten kävelin siistityn Enon keskustan läpi Karhunsalolle. Tuvassa oli hämärää. Isä makasi sängyssä ja äiti oli itäisen ikkunan luona, mikä oli peitetty valkealla paperilla. Siellä oli kaksi vierasta ja pöydällä maljakossa ruusuja, kolme isoa keltaista ja yksi pienempi punainen. Pöydällä oli
myös muutama ruukkukukka.


Maanantai 29.11.2021  Sanoin jollekkin että nyt minulla on mies joka vie. Kunhan työt loppuu helmikuussa, niin muutan sinne.
((Alotin muuton helemikuussa 2022.))


Tiistai 30.11.2021  Pentin kanssa ajettiin lumista maisemaa pitkään alamäkeen. Hän kertoi että Seija oli yhtäkkiä kuollut.
((Juhanin sisko kuoli yllättäin helemikuussa 2022.))

Suuressa salissa oli lisäkseni useita tyttöjä. Tanssimme. Sitten meille tarjoiltiin kypsytettyjä kalanpyrstöjä, joissa oli vähän lihaakin.

Nähhään :)