Tuohikontti? - Kannat = kovvii aikoja, tuohivirsut = kehotus säästävväissyytteen.
Kaikkialla sattuu ja tapahtuu
Ukko ei uskaltanut nousta vaikka rinnan alla oleva lantakasa ei tuoksunut oikein hyvältä. Mies uikutti surkeasti apua ja huusi, ettei hän tahallaan sitä tehnyt.
Pian paikalle saapuivat Tauno ja Veikko, sekä Sanna, joka yritti tarttua ohjaksiin. Tytön rauhoittava ääni taltutti hieman hevosta ja hän sai ohjakset tiukasti käsiinsä. Samalla Tauno ja Veikko nostivat ukon pystyyn, joka nosti heti kätensä silmilleen ja huusi koko ajan, ettei hän sitä tahallaan tehnyt. Pari paikalle tullutta poliisia rupesi kyselemään, mitä täällä tapahtuu. Vanhempi konstaapeli, Hakkarainen, tunsi sitten Sannan samaksi tytöksi, joka reilut kaksi viikkoa aikaisemmin oli ollut vähällä joutua tulipalon uhriksi ja ihmetteli, tunsiko Sanna tuon puliukon.
- En minä ole tuota ennen nähnytkään, mutta Jysky varmaankin on, Sanna sanoi rauhoitellen isoa eläintä vierellään. Hakkarainen kääntyi vieläkin uikuttavan ukon puoleen kysyen, mitä pahaa hän oli tuolle hevoselle tehnyt, koska se vainosi häntä, mutta ukko väitti, ettei hän ollut liikuttanutkaan mokomaa elukkaa. Samassa Jysky kurkotteli puhujaa kohti ja ukolta hävisi
loppukin rohkeus. Samaan hengenvetoon mies selosti tapahtumat siltä päivältä, jona tulipalo tuhosi vanhan tuparakennuksen ja sen vintillä hirttosilmukassa killuneen miehen. Hän vannoi, ettei ollut hirttänyt miestä ja selosti miten oli löytänyt sen ja säikähtänyt yhtä paljon kuin tyttö. Hän oli tulllut taloon melkein kolme viikkoa ennen, kuin tyttö kävi siellä. Ja vasta viikon
oleskelun jälkeen hän oli löytänyt miehen, kun kierteli rakennukset, etsiessään kaikenlaista tavaraa näperrelläkseen. Silloin hän oli lähtenyt sieltä, mutta palannut pari päivää ennenkuin tyttö katseli paikkoja. Siitä hän hätääntyi niin, että kolautti tyttöä ja sytytti talon tuleen.
Hakkarainen kyseli tunsiko ukko, Taneli Lutikka, sitä hirtettyä miestä. Tanelia puistatti vieläkin näkemänsä ja hän sanoi, ettei hän kerinnyt sitä niin tarkkaan katsoa, mutta nyt yksi asia muistui mieleen. Sillä miehellä oli suu virneessä ja toinen etuhampaista oli kullasta ja sillä oli oudon muotoinen arpi oikean kulmakarvan yläpuolella. Taneli itsekkin ihmetteli, miten tuommoiset asiat ovat voineet jäädä mieleen niin lyhyestä silmäyksestä. Sitten Hakkarainen antoi Tanelin toisen konstaapelin huostaan ja kääntyi Sannan puoleen:
- Ikävä vielä vaivata sinua, mutta muistatko sinä nuo samat pienet asiat?
- Kyllä . . . kyllä minulle muistui mieleen hänen kertoman jälkeen, Sanna sanoi empien.
- No hyvä. Se auttaa sitten asiaa hieman eteenpäin. - Muistatko, minkä muotoinen se arpi oli?
- Zetan muotoinen . . . hieman vajaa zeta. Silloin minulla välähti mielessä Zorro, tyttö sanoi hieman ensin mietittyään ja hymyili lopuksi.
- Jos olet varma asiasta niin se auttaa jo melkoisesti.
- Hmm.
- Muuten. Minä en oikein käsittänyt tuota Jyskyn käytöstä. Selitäppäs sinä.
- No en minä muuta keksi kuin sen, että Jysky näki kun tuo äijä kolautti minut. Koska Jysky ei anna kenenkään tehdä minulle pahaa.
Konstaapeli Hakkarainen nauroi, että kyllä Taneli varmaan säikähti pahan kerran, kun näki tuon orin täällä.
Jatkkuu....
Perjantai 1.9.2017 Kuljin kesällä vain pikkuhousut jalassani. Joku mainitsi siitä, joten menin etsimään toppia päälleni. Minulla oli vähän vaatteita hiekkamontussa ja vein niitä sisälle kaappiin. Sukissa oli punaisia, sinisiä ja vaaleita.
Tanssin Seijan kanssa valssia. Minun pitkä mekkoni oli vihreä ja Seijan viininpunainen. Sitten tanssin isoluisen miehen kanssa.
Lauantai 2.9.2017 Exän ulkorakennuksessa oli pieni ryhmä esiintyjiä, joilla oli virsut jaloissaan, tuohesta hattu ja muita koristeita ja he lauloivat ja tanssivat. Sitten exä otti vanhan haitarin ja olevinaan soitti sitä. Sanoin, lähdetään tiskaamaan. Liiterin ovella sanoin pienelle Kaleville, joka kulki isänsä isoissa kengissä, että hakisi minun hollannikkaani tuvan eteisestä. Olin sukkasillani.
Sunnuntai 3.9.2017 Kuljeskelin hullujenhuoneella. Siellä oli pitkä keltaoranssinen käytävä.
Kaksi alastonta, isovatsaista miestä oli menossa suihkuun.
Katselin hieman rikkinäistä kirjaa hääaiheista. Siellä oli samppanjan värisiä silkkikukkia paperista. Ajattelin, etten mene naimisiin, ellei minua kosita.
Tiistai 5.9.2017 Kasvoni olivat jo vanhuudenrypyissä, mutta kehoni oli vetreä kuin nuorella tytöllä.
Torstai 7.9.2017 Häiden jälkeen pieni mustalaismies meinasi ryöstää morsiamen. Sitten morsian olikin kutistettu niin pieneksi, että häntä piti katsoa suurennuslasilla.
Perjantai 8.9.2017 Minulla oli valkea henkilöauto, jonka meinasi varastaa kaksi nuortamiestä, mutta sain heidät kiinni. Sanoin jollekkin, että soittaisi poliisille.
Kuljin lumessa kevätjäällä. Kiipesin kiviröykkiölle, josta vieri pari kiveä veteen. Yhdessä lohkareessa oli punaista korukiveä. Jää oli ohuina lauttoina. Hyppäsin uimaliukuun ja pääsin toiselle rannalle.
Lauantai 9.9.2017 Seisoin rivitaloalueella yhden huoneiston edustalla varhaiskeväällä. Laitoin punapäisiä nuppineuloja punaiseen kankaaseen.
Vitsi: Pikku-Puavo oli kuullu, miten isäntä hoputti hevosta perunavakoja ajjaissaan. Isosiskon häissä Puavo joutu kannattelemmaan morsiamen luahusta ja tällön tuli pojan mielleen muisto kyntövaolta ja hiän alako hoputella onneensa läkähtyvvee isosiskkoosa:
- Tsoo, tsoo, minnekkä, minnekkä sinä, pois vaolta, pois vaolta, eikun liki vakkoo, liki, liki...
Sunnuntai 10.9.2017 Kesällä Karhunsalolla. Milja-täti juoksi alasti tietä myöten ison mäen päälle ja kääntyi takaisin kovassa tuulessa, laittaen sinisen mekon päällensä.
Isä ja Pentti laittoivat akkuun vettä. Minunkin pitäisi. Katsoimme kartasta, mistä pitäisi ajaa Heinäsen Hiljan kotiin. Pihan siivousta. Pyyhin valkealla liinalla nuorten tyttöjen puisia hyllyjä. Siellä oli paljon kultaista hilettä.
Maanantai 11.9.2017 Olin muuttamassa.
Minulla oli viisi kissaa. Pikin ja Miisun lisäksi yksi pentu ja kaksi nuorta mustaa, jotka karkasivat, enkä tiennyt tulisivatko takaisin.
Joku nuorimies taitteli paperipusseista jotakin. Annoin hänelle uuden, isomman. Seinällä oli kapea, pitkulainen taideteos, jossa oli oranssisista ja kullanvärisistä papereista erimuotoisia paloja liimattu soikioon muotoon. Allekirjoitus; Uhto. Sanoin: "Samat värit kuin minulla."
Joku nainen kysyi, olinko kutonut mattoja ja vastasin kutoneeni 50. Hän sanoi, että sopisin äitinsä luo. Sanoin, että ei haittaisi vaikka kutoisin mattoja.
Tiistai 12.9.2017 Enon keskustassa Markku osti toisen Hiacen. Kun ajoimme sillalle päin, vastaan tuli samanlainen, lunta tuulilasissa. Kerroin tämän unen Markulle, samalla kun olimme traktorin luona sähköjohtoa laittamassa.
Me vanhukset olimme menneet Enon ylä-asteelle kouluun. Tulin ylätasanteelta portaita alas.
Olimme jossakin partioleirillä. Minua pyydettiin katsomaan jotakin. Tytöllä oli kaksi pientä kiveä, joihin oli isketty nauloja. Vein pienen kiven koululle. Juoksin kaarevat portaat ylös, jätin kiven käytävän valvojan pöydälle ja juoksin takaisin valkeat portaat.
Keskiviikko 13.9.2017 Karhunsalolla isän luona minun piti leikata Koposen Veijon tukka. Laitoin hänen mustien vaateittensa päälle sinivalkean pyyhkeen. Mutta parturikonetta ei löytynyt. Sitten Veijo istui traktorissa ja sen avulla kiristettiin muttereita. Yksi pieni pultti oli maassa ja yritimme siihen saada rikkoja ja muttereita. Kaikki olivat ruostuneita.
Perjantai 15.9.2017 Kolmen nukkujan jäljiltä sängyt olivat petaamatta. Kaikissa oli vaaleanvihreät lakanat ja vaaleat peitot.
Lauantai 16.9.2017 Kävelin rautatien yli ja polkua pitkin. Rinnepelloilta oli heinä kaadettu.
Parkkeerasin autoni Joensuussa Laila-karaokeklubin eteen, punavalkean auton viereen. Juttelin Mirkun kanssa karaokepaikoista, Las Palmasista. Sitten ajoin punaisella polkupyörällä talvella pyörätietä myöten. Joku mies sanoi, että tuo kulkee aina hame päällä. Minulla oli kukallinen sinivihreä kesähame. Sitten kesäisellä kadulla oli paljon ihmisiä neulomassa kirjavia kintaita. Minä neuloin keltavihreitä. Malleina oli monen värisiä sormikkaitakin.
Lattialla oli alastomina mies ja kaksi naista, joista toisella oli sinisävyinen lakana peittona. He rupesivat seksileikkeihin.
Mänty? - Iso = jottai hyvvee, vaivvaiskasvuinen = jottai pahhoo.
Sunnuntai 17.9.2017 Olimme mäntykankaalle tehdyllä tiellä, jossa oli isot, kuivat ojat. Pahiksilla oli valkea "putken" pätkä, jonka me saimme lyhyen taistelun jälkeen. Puristelin putkea ja huomasimme sen siälle laitetun jotakin. Kaivoin sen vielä piiloon ojanpenkereeseen, kunnes kaikki on ohi.
Maanantai 18.9.2017 Makasin sängyssä peiton alla ja sen päällä oli sinipaitainen mies, joka kysyi laskenko hänet sisälle rakastellessa? Kielsin. Sitten mies nukahti. Hänen vaimonsa tuli sängyn toiselle puoliskolle ja sanoin miehensä nukahtaneen.
Olin syksyllä päiväkotilaisten kanssa ulkona. Yksi isompi tyttö sinipunaisissa kuravaatteissaan kiipesi verkkoaidan ja kolmen piikkilangan yli ja kierähti maahan. Pieni poika sinisissä vaatteissaan pyöritteli kiveä suussaan. Sanoin, sylkäise.
Tiistai 19.9.2017 Jonkin lehden välissä oli liitteenä iso kartta. Annoin sen jollekkin ja itse katselin lehden pienempää karttaa.
Hain ruokaa ja lisukkeeksi kurkkua eri muodoissa.
Mieskuoro lauloi kauniisti. Paikalla oli myös naisia. Etsin vessaa, mutta kaikki tuntuivat olevan varattuja ja kun lopulta aukaisin tyhjän vessan oven, joku punapukuinen nainen meni sinne. Hän pyysi anteeksi. Peräydyin ja itkin. Kaikkialla oli punaista verhoilua ja vaatteita.
Keskiviikko 20.9.2017 Markun naapurit, Leena ja Kimmo tulivat sinisellä traktorillaan Markun rappusten eteen. Aukaisin oven ja sanoin, että hän meni viemään puukuormaa johonkin naapuriin. Tupa oli täynnä tavaraa.
Radio? = Suat hyvvii uutissii pitkän matkan takkoo.
Torstai 21.9.2017 Kuljin poikieni kanssa vanhan, romahtaneen hirsirakennuksen keskellä. Sitten tulimme kunnossa olevien vanhojen rakennusten luo, joita laajennettiin. Toiseen oli tulossa kolme ovea. Meillä oli kioskin luona paikka, josta sai vuokrata tuoleja. Lähdimme sieltä 15 minuuttia liian aikaisin. Sitten minulla olikin lista, jossa oli nimiä ja vuokrattuja tavaroita päivämäärineen. Niitä oli liian paljon.
Sunnuntai 24.9.2017 Ajoin kesällä hyvin rapaista soratietä jonkun miehen kanssa. Auto hyytyi ja sitten peruutin. Jokin auto tuli edestä päin. Pysähdyin ja laitoin vilkun päälle.
((Auto hyyty elokuussa 2021.))
Keskiviikko 27.9.2017 Yritin laittaa keltaisen, muovisen radion kiinni punaisesta nappulasta. En saanut. Vaikka otin valkean johdon seinästä, se soi silti.
Kävelin Seijan kanssa Karhunsalon tietä kotiin päin, kun näimme Vahersalmen pihassa viisi kyyttö-lehmää makuulla. Sitten olimmekin isommalla pihalla, jossa oli tikanheittoa isolle kuvaseinälle, johon heijastettiin eläviä kuvia ihmisistä. Sinne tuli useita alle kolmekymppisiä ja muuan mies, jolla oli käsissään ammuntaväline, jossa oli metallinen ympyrä ja sen keskellä nuoli, kuin uuden ajan jousinuoli. Hän tuli viereeni niin, että lantiomme olivat kiinni toisissaan. Siirryin hieman, mutta hänkin myös. Kutittelin miestä kyljestä. Sitten
olin kutittavinani molemmista kyljistä ja sanoin, ammu nyt. Hän ottikin minua vasemmalla kädellään vyötäröltä kiinni ja lähdimme kävelemään. Ajattelin, minkä takia hän minunikäiseni kanssa kulkee.
Torstai 28.9.2017 Puusta oli tehty pieni, uusi rakennelma, jonka suojiin meni kaksi pientä, tappavanmyrkyllistä käärmettä. Toinen oli mustavalkean kirjava ja toinen vaalea. Sitten tummempi tuli pois ja sain tapettua sen.
Ulkona kulkiessa rupesi satamaan lunta. Karhunsalon tiellä kolasin lunta tien keskellä olevasta aurauskinoksesta tien raunaan.
Nähhään :)