Huntu? = Teeskennelttyy yksinkertassuutta ja petosta.


Kaikkialla sattuu ja tapahtuu

Seinillä oli muutamia tauluja ja eniten niistä kiinnitti huomiota kauniin naisen muotokuva. Sanna seisoi sen edessä, kun kuuli Petterin äänen:
- Se on edesmenneen vaimoni, Sannan, muotokuva, mies sanoi hitaasti.
- Minun kaimani, Sanna sanoi hiljaa.
- Oletko sinäkin Sanna?
- Hmm.
Mies huokasi kuuluvasti ja istui sitten pyöreän pöydän ääreen.
- Kerroppas, miten satuit paikalle poikaani pelastamaan, Petteri kysyi hetken hiljaisuuden jälkeen.
 Ja jälleen Sanna kertoi iltapäivän tapahtumat.
- Minnekköhän minä olisin joutunut jos Jaakko olisi hukkunut, pojan isä niiskautti.  -  Kiitos sinulle, ja hevosellesi.
- Jyskyn ansiota kaikki. Sehän ensimmäiseksi kuuli huudot.
Tovin he istuivat hiljaa ja katsoivat sohvalla nukkuvaa poikaa. Sitten Petteri nousi, sanoi Sannalle että odottaisi pienen hetken ja hävisi viereiseen huoneeseen. Kohta hän saapui takaisin, istui tuolille ja kääntyi tyttöön päin.
- Sanna, minä en tiedä miten palkitsisin sinut, mutta olisin hyvin kiitollinen jos ottaisit vastaan nämä rahat. Samalla mies ojensi kolme seteliä tytölle. Sanna epäröi hetken, mutta otti viimein rahat vastaan ja kiitti. Kun hän katsoi tarkemmin rahoja, hänen suunsa loksahti auki, eikä meinannut saada sanaa suustaan.
- Mutta . . . nämähän ovat tuhatlappusia!?
- Niin ovat. Toivottavasti ne ovat tarpeeseen.
- O . . ovat tietysti . . . mutta.  -  Kiitos paljon, Sanna hyppäsi hämmästyneen miehen kaulaan.
 Istahdettuaan takaisin tuolille, Sanna sattui vilkaisemaan kelloa.
- Oho, joko kello on noin paljon. Minun pitää jo lähteä, muuten he lähtevät etsimään minua.
- Mitenniin etsimään?
- No . . . kun kaikki tuntuvat pitävän sinua vähän omituisena ja moni varmaan pelkääkin.
- Mitä pelättävää minussa on?
- Heti alkuun, kun näin sinut tuolla ulko-ovella, pelkäsin mnäkin. Koska olet niin iso ja . . . olit vihainen ja . . . miten sen nyt sanoisi, niin itsevaltainen.
- Minäkö?  -  No, olen minä ehkä vähän ollut luontaantyöntävä, mutta se johtui vaimoni kuolemasta. Hei, sinun pitäisi joskus tuoda ne, Koivumäen isäntä ja emäntä tänne. Vai mitä?
- Se saattaisi olla hyvä idea. Mutta nyt minun on tosiaan  lähdettävä.
- Tule vain käymään milloin haluat.
- Minä tulen ja tuon varmasti joskus Veikon emäntineen. Näkemiin.
- Näkemiin.
  Onnellisesti huokaillen Sanna käänsi Jyskyn kotiin päin.
  Perillä Koivuniemessä, ihmiset odottelivat hieman hermostuneina tytön paluuta.  Etenkin Tauno oli kuin tulisilla hiilillä. Ja kun lopulta tiellä näkyi hevonen rekineen ja ohjastajineen, hän huokasi helpotuksesta. Vielä hetken odotus, tytön viedessä hevonen talliin, sitten vihdoin ja viimein Sannan tullessa tupaan, hän rupesi kyselemään.Sanna ei alkuun sanonut mitään, kun kaikki kyselivät kilpaa, mutta lopulta hän vaimensi muut ja kertoi kaiken, paitsi lupaamastaan kyläilyretkestä.
  Tytön lopetettua, toiset ihmettelivät tuhatlappusia, jotka hän oli saanut. Se mies oli heille edelleen arvoitus. Hänestä ei tiennyt, mitä se milloinkin saisi päähänsä.

Jatkkuu....


Sunnuntai 2.9.2018  Istuin pienessä baarissa. Pari naista jutteli lähellä. Näin vesikannun muutaman askeleen päässä ja menin kysymään, että sitä saa varmaan ilmaiseksi. Rahoja ei ollut mukana. Nainen antoi minulle jääkaapista pienen soikion lasin, minkä vedessä oli muutama hile. Istuttuani paikalleni, jalkojeni juureen tuli valkea minikissa (5 cm). Silitin sitä. Sitten se hyppäsi yksin istuvan nuorehkon miehen syliin.


Perjantai 7.9.2018  Jossakin ulkomailla. Isoluinen nainen makaili peittojen alla. Sitten hän säikähti jotakin miestä ja pujahti nopeasti alastomana viereisen tumman verhon taakse, mutta melkein heti palasi peiton alle. Läheiselle penkille, kahden tummiin pukeutuneen naisen väliin istahti nainen, jolla oli vaaleansininen, nilkkoihin ulottuva, runsashelmainen tanssiaispuku. Hänellä oli silkinohut, saman värinen huntu päällään kuten minullakin.


Keskiviikko 12.9.2018  Minun piti olla töissä kahdeksalta ja kello oli jo viittä vaille. Tein nopeasti eväät.


Perjantai 14.9.2018  Lonkkiani kolotti kovasti. Istuin lattialla ja iskin nyrkeillä lonkkiani.


Sunnuntai 16.9.2018  Menin Markku S:n ja Seijan kanssa johonkin taloon vierailulle. Siellä oli kalju pieni nainen ja ajattelin, että varmaan syöpähoitojen takia pää on paljas. Verisuonet näkyivät sinisinä. Siihen tuli keski-ikäinen mies. Huomasin eteisessä vessan oven ja lähdin sinne, mutta takana olikin vanha navetta ilman lehmiä, vain muutamia rojuja siellä täällä. Ei pyttyä, joten palasin tupaan. Sitten sinne tuli kiharapäinen nuori nainen ja kohta nuori mies pienen tytön kanssa. Ajattelin että täällä asuu monta sukupolvea. Sitten ruokapöydän
ääressä istui Seija, pieni tyttö ja isäntä. Minäkin liityin seuraan ja sain matalan lautasen, jossa oli liemen seassa peruna ja lihanpala. Meinasin ottaa sen itselleni, mutta mies otti sen ja tyrkkäsi lautasta uudestaan suuntaani niin, että liemi läikkyi pöydälle. Se piti varmaan laittaa kiertämään seuraavalle. Laitoin kädet kasvoilleni ja itkin.


Tiistai 18.9.2018  Nukuin exän kanssa eri vuoteissa jonkun nuoren miehen luona. Kun hän tuli yölliseltä retkeltään takaisin, hänen vierellään oli kaksi miestä. Toinen piti mattoveistä hänen kaulallaan ja kuiskasi jotakin. Seuraavana päivänä tuli uutinen, että nuorimies oli köytetty jaloistaan riippumaan kuolleena. Illalla kävin jossakin baarissa ja hetken olin kasvotusten veitsen pitelijän kanssa. Myöhemmin sanoin exälle, että pitäisi ilmoittaa poliisille, mutta pelkäsin, että mies olisi tunnistanut minut. Satoi vettä ja sitten lunta. Lakaisin portaita ja
 pelkäsin, että mies ilmaantuisi.


Keskiviikko 19.9.2018  Olin virkannut valkeaa pitsiä viininpunaisen hameeni helmaan ja tein toista hieman ylemmäs.






Vitsi: Äiti laitto pikku-Villen nukkummaan, mutta Villee ei nukuttana ja hiän tul takasi äitin luo. Tämä kysy:
- No miks et makkoo?
- En uskalla nukkuu kun isä kuulu lukevan lehestä, että väkisin makkuusta sakotettaan.


Torstai 20.9.2018  Karhunsalolla naapurissa kylässä. Tuntematon mies piti kättään nilkallani ja lähti perääni, kun suunnistin kotiin. Tiellä oli hieman lunta jäisellä pohjalla ja liu´uin kengilläni, antaen käsilläni vauhtia. Kerkisin sisälle vähän ennen häntä ja menin piiloon. Isä istui kiikkutuolissa ja sanoi miehelle, ettei tätä ollut näkynyt pitkään aikaan. Kun mies etsi minua toisen oven kautta, ei löytänyt.

Olin jonkun kanssa rannan tuntumassa, ohuelle lumelle rakennetun majan luona. Mies oli lähtenyt uimaan, mutta tuli takaisin, kun joku ampui. Rantavedestä hänen kätensä osui tupakkatoppa. Sitten ranteesta hihansuusta törrötti lasinpalasia. Hän istui piirtämässä isoon pahviin jotakin, kun merivartioston miehet tulivat pidättämään. Toinen heistä käänsi pahvin toisinpäin ja siellä oli mustalla piirretty kartta. Alareunassa oli matala, metallinen kupu laivana. Siinä oli S-kirjaimella alkava nimi ja siitä alkava reitti näytti matkan määränpään.


Lauantai 22.9.2018  Karhunsalon koululle oli kokoontunut opiskelijoita alle kouluikäisestä eläkeläisiin. Siellä oli murrosikäiset kaksospojat vaalensinisissä paidoissaan. Eläkeläisnainen lauloi tosi kauniisti.


Sunnuntai 23.9.2018  Lensin rannikon tuntumassa lumisten kalliosaarten yli. Vesillä oli purjelaiva, jonka purjeet oli sidottu. Liikutin mastoa lentäessäni ja kohta saavuin toiselle laivalle. Sanoin, että virkavalta on tulossa ja tyttö täytyisi piilottaa. Mutta he löysivät hänet silti. Tytöllä oli pitkä, valkea mekko ja vaaleilla hiuksillaan pieni valkea tiara.

Karhunsalolla edesmennyt Makkosen Saimi oli viskannut lumisilta rappusilta oranssisen, paksun, kumimaisen maton ja kutsui minua auttamaan toisen pään laittamisessa. Sitten hän tuli luokseni ja viskasi mattoa uudestaan ja minun piti vetää se koristellun kuusen luo. Hän liikutti runkoa.

Keräilin maasta roskia joltakin leirintäalueelta. Eräs mies ruttasi viiden markan setelin roskien joukkoon minulle palkaksi. Kiitin ja laitoin sen taskuuni. Joku kirjoitti ylös tulevilta autoilta merkin ja rekisteritunnuksen. Viininpunaisesta maasturista ei saanut kirjoittaa merkkiä.

Olin syönyt mustikoita ja sen jälkeen luin pientä tekstiä ilman laseja. Sanoin Hilkalle, että pitäisi ruveta syömään mustikoita joka aamu, niin kohta en enää tarvitsisi silmälaseja.

Kysyin nuorelta naiselta, onko hän kiinnostunut yliluonnollisista tai henkisistä asioista. Kirjoitin sitten hänelle paperille Gary R. Renard. Olin tosi onnellinen. Nainen sanoi jotakin seksistä ja sanoin jo päässeeni siitä eroon ja kun tulet tähän tietoisuuteen kuten minä, se ei enää kiinnosta.


Tiistai 25.9.2018  Karhunsalolla kevättalvella. Veivasin ulkosaunan kaivosta vettä sankolla. Kävin kellarista vaalean saavin, minkä pinta oli epätasainen. Laitoin siihen ison lehtivarren, missä oli hajanainen, lila kukkalehvä, mutta saavissa oli reikä. Sitten laitoin vaalenkellertävään sankkoon kaksi punaista neilikkaa ja muita kukkia ja vihreitä lehtiä, mutta se oli liian laaja vähille kukille.


Keskiviikko 26.9.2018  Minulla oli Seijan vihreä auto puhdistettavana. Huoltamon pihalla oli kaksi poliisipakettiautoa menossa korjaamoon. Monta autoa odotti pääsevänsä ohi. Soitin Seijalle, että toinen auto on menossa puhdistukseen.


Torstai 27.9.2018  Luin pientä tekstiä ilman silmälaseja.


Perjantai 28.9.2018  Karhunsalon koulun liikuntasalin keskellä oli yhden hengen sänky, jossa olin exän kanssa kyljellään. Ympärillä häärivät keittiöhenkilökunta jouluisissa askareissaan. Vedin verhoja ikkunoiden eteen, että saisin nukutuksi. Olin tosi väsynyt ja itkin.

Nähhään :)