Hedelmäpuu? - Kukostava = toivvees totteuttuu, siinä hedelmmii = jouvut naimissiin, usseita puita = hauskkoo elämmee.
Kaikkialla sattuu ja tapahtuu
Kotimatkalla Tauno vitsaili, että joko huomenna on muutto edessä.
- Tauno! Et kai sinä ole mustasukkainen, kun kysyit tuon sellaisella äänenpainolla, kuin olisit ajatellut minua itsellesi.
- Tottakai. Etkö huomannut, mies löi asian leikiksi.
- Ei, mutta ihan totta?
Tauno ei vastannut, mutta jokin hänen ilmeessään paljasti asian.
- Voi Tauno! Sanna huudahti. - Kyllähän sinäkin varmasti olisit ollut hyvä aviomies, jos tuosta Vesastakaan nyt tulee, mutta minulla on voimakkaammat tunteet häntä kohtaan. Aika näyttää miten käy. Hän tulee muuten huomenna käymään.
Sitten Sanna antoi Jyskylle vapaat ohjat ja se lähti kiitolaukkaan.
Sunnuntai-aamu alkoi auringonpaisteella. Sanna heräsi kohta seitsemän jälkeen ja ajatteli, oliko kaikki ollut vain unta. Hän nousi ylös ja seisoi tovin ikkunan edessä ulos katsellen. Sitten hän pukeutui ja meni tupaan kahville, jossa isäntä ja emäntä jo istuivat pöydän ääressä.
- Eikö nukuttanut tanssireissun jälkeen, kun näin aikaisin jo nousit, Veikko kyseli.
- Kyllä minä nukuin. Ainakin jonkin verran. Mutta kun oli kummituksia unessa. Se kummitus muuten lupasi tulla käymään täällä tänään.
- Vai uskot sinä unikuvien lupauksiin? Emäntä tiedusteli.
- Niin uskon. Sittempähän näette hänet elävän, kunhan hän tulee.
Enempiä selittelemättä Sanna lähti ulos auringonpaisteeseen.
Jysky heristi aitauksessa korviaan, kun kuuli pihamaalta emäntänsä iloisen viheltelyn ja vastasi tutulla hörähdyksellään. Se vaistosi jotenkin Sannan mielenlaadun ja tuli hieman rauhattomaksi.
- Lähdettäiskö pienelle aamuvarhaiselle lenkille?
Ja kohta pyrähti kaksikko lentävään vauhtiin. Jysky oli kuin ainaisessa virityksessä. Sen menohalut eivät tuntuneet koskaan edes vähentyvän, vaan päinvastoin, lisääntyvän. Nytkin se tuntui haluavan heti vapaat ohjat ja tällä kertaa Sanna täytti sen toivomuksen.
Parivaljakko kaahasi mutkat suoriksi tutulla tiellä ja kääntyvät uimarannan suunnalle. Siellä vesi roiskui kauaksi, kun Jysky laukkasi täydellä vauhdilla suoraan veteen ja molemmat tietysti kastuivat yltäpäätä. Sanna kahlautti hevosta rantaviivan suuntaisesti hetken aikaa, kunnes ohjasi sen taas kuivalle maalle. Sitten paluumatka alkoikin paljon rauhallisemmin.
Sannan ratsastettua Koivuniemen pihamaalle, oli Taunokin jo juonut kahvikupposensa ja istui tuvan rappusilla. Hän kiusoitteli tyttöä:
- Yllättikö sinut sadekuuro?
- No olihan se jonkinmoinen sadekuuro. Se tuli vain enimmäkseen alhaalta päin.
- Oliko sadevesi kylmää?
- Ei, vaan juuri sopivan raikasta.
Tauno seurasi katseellaan toisten menoa ja huokasi. Tuokion kuluttua, kun tyttö tuli takaisin, hän kysyi:
- Mitäs sinä meinaat tehdä Jyskylle, kun lähdet sen kummituksen mukaan?
Ensin Sanna ei ollut juonessa mukana, mutta sitten muisti aamuisen puheensa Taunon vanhempien kanssa.
- Sitä minä en ole ajatellut.
Sanna istuutui hänkin portaille, mutta melkein samassa Tauno nosti hänet ylös.
- Älä hyvä tyttö minuakin kastele! Mene vaihtamaan kuivempaa yllesi.
Jatkkuu....
Sunnuntai 1.9.2019 Hedelmäpuita. - Leveissä portaikoissa oli paljon nuoria ja myös Tapani valkeassa paidassaan. Minä istuin Seijan kanssa pienen seinänvieruspöydän ääressä. Sitten minä lähdin kävelemään kaupungille, mutta kohta huomasin, että olin avojaloin ja olin unohtanut pöydän luo punaiset kumisaappaani ja vihreät villasukkani. Palasin Seijan luo.
Minulla ei ollut alushousuja, mutta monet pitkät housut. Rupesin laittamaan pikkuhousuja jossakin kadulla. Seija teki samoin lähistöllä.
Maanantai 2.9.2019 Kiertelin kesällä Timo Sallisen veljenpoikien rakentaman mökin ympärillä ja esittelin sitä jollekkin. Tuvan ylä-ikkunat puuttuivat. Tervehdin kulkiessani poikia. He olivat kaikki paikalla perheineen. Yksi nuori poika vei minut syrjään ja sanoi rakastuneensa. Sanoin meidän ikäerosta ja kysyin hänen ikäänsä, muttei hän sanonut. Arvioin reilut parikymppiseksi. Sitten joku pojista peruutti punaista traktoria pellolle, mutta se oli liian pehmyt, joten traktori kaatui. Sitten siellä olikin talvi ja kierrellessäni tein lumipalloja ja pöllytin lunta. Lähdin suunnistamaan Timon mökille.
Karhunsalon mäen päällä, Vahersalmen mummo haki lehden. Ronkaisen Hilkan kanssa olimme menossa kiropraktikolle ja tämä sanoi, ettei kahteen viikkoon pääse. Sanoin ettei se haittaa. Se olisi lauantai, ensimmäinen päivä.
Tiistai 3.9.2019 Minulla oli pitkä hylly täynnä pieniä laatikoita ja halusin päästä järjestelemään niitä.
Keskiviikko 4.9.2019 Moni kello oli pysähtynyt 10 vaille 10.
Olin muuttanut kerrostaloon ja napurissa asui isolapsinen perhe. Nuori tyttö oli ollut leikkauksessa reidestä. Heillä oli valkeat seinät huoneissaan ja portaat nousivat kolmanteen kerrokseen. Minun huoneistoni eteen oli tuotu hautakummun muotoinen multakasa ja ajattelin laittavani kasvamaan keltaisia ja violetteja krookuksia.
((Kuolemako lokakuun 10. ?)) ((Mutta mikä vuos? :) :) ))
Torstai 5.9.2019 Makoilin illalla Karhunsalon kammarin sängyssä ja Seija tuvan sängyssä telkkaria katsellen. Ohjelma oli juuri loppumassa kun äiti tuli sisälle. He olivat isän kanssa olleet jossakin.
Olin exän ja poikien kanssa valkeaksi kalkitussa huoneessa ja lyhyessä käytävässä, josta oli vasemmalle kaksi oviaukkoa. Muutaisimme sinne. Sitten olimme toisenlaisessa huoneessa ja exä oli sängyssä, pojat patjojen päällä lattialla ja minä mietin paikkaani edemmäksi exästä viltin kanssa. Sen jälkeen istuin pöydän ääressä ja siirsin valkeita, ohuita verhoja sivuun suurten ikkunoiden edestä. Rinteen alla kasvoi ruskaisia puita järven rannalla. Siitä lähti joki.
Perjantai 6.9.2019 Lehdessä oli ilmoitettu, että Kaski myy halkaisukoneensa 99 €:lla. Sottailin, että minunhan se pitäisi ostaa. Pojat, Seija, Pentti, minä ja Esko olimme kahden sirkkelin ääressä. Siellä katkaistiin poltettavaa tavaraa, toisessa pienittiin kankaita. Sitten Hilkka sanoi, että pitää mennä takaisin Kerimäelle, kun sinne unohtui tavaroita. Sen jälkeen Kalevi kiipesi tennispallon kanssa tikapuita ja yritti kävellä lankkupinoa pitkin, mutta putosi. Hän yritti vielä kaksi kertaa, mutta putosi.
((99 = oot suorittanu kaikki muanpiälliset oppiläksys.))
Sunnuntai 8.9.2019 ((Kysyin P. H:ltä: "- Mikä aihheuttaa tätä puristusta rinnassa?"))
Olin suuren talon edessä, mikä oli kuin pilvipitsiverholla peitetty taivas. Siinä oli ovi, mikä hävisi ja kun sitä yritti avata, olikin yhtäkkiä sisällä. Oliko tämä taivas, koska se oli samanlainen sisäpuolelta? Sitten olin korjaamassa poikien reppuja. Ne olivat tosi hajalliset ja mietin pystynkö korjaamaan.
((Onkohan mulla jo ikävä rajan taakse?))
((Yöllä uus kysymys. - "- Mikä aihheuttaa "mahavaivat" (reput)?" ))
Olin päässyt Hilkan ja Eskon kyydissä kaupunkiin. Sitten eksyimme toisistamme ja kävelin kotiin. Kotoa kävelin naapuriin päin ja potkin tieltä rimoja pois. Makkosten puretusta tuvasta oli jäljellä vain muutamia valkeita lankkuja pystyssä. Vierelle oli aloitettu rakentaa pientä parakkia. Ulkosauna metsän reunassa ilman kattoa näkyi keltaisena. Pikkupoika kysyi: "- Miksi metsä on jätetty pölypaikaksi?"
Vitsi: Heinäväki kahtel suihkarin syöksähtellyy taivvaalla. Kalle arvel kaverilleen:
- Kestäsköhän siun piä tuota kyyttii?
- Jos jotennii yläpiä, mutta tuo arka alapiä suattas jo lähössä säikähttee.
Maanantai 9.9.2019 Minulla oli kultaisesta foliosta pitkä mekko päälläni. Oioin pöydällä foliota laahukseksi.
Tein kortin jollekkin. Seijalla oli rahankeräyslista, johon Esko oli laittanut 51 €. Minä kirjoitin 50 € ja kun otin setelin kukkarostani, se oli hieman isompi ja siihen oli kirjoitettu SEIJA RIISSANEN. Sanoin etten muista tilinumeroa ja olisin kotona vasta viikon päästä. Oli sunnuntai 8.9. ja voisin ehkä kotiutua maanantaina 9.9. Siellä oli muitakin lähisukulaisia.
Keskiviikko 11.9.2019 ((Kysyin P. H:ltä: "- Onko käyttämäni sinkki (25mg) liian vahvvoo?"))
Selailin kirjan sivuja. Tekstien välissä oli numeroita ja pääsin 99:ään.
((Oma arvio: ihan liian vahvvoo, tyttö hyvä.))
Valkeassa autossa istui kolme henkilöä peräkkäin ja heidän edessään oli punaiset, tyhjät kaukalot ja yksi oli auton katollakin. Laitoin niihin pesuainetta ja suihkutin ne puhtaaksi.
Lauantai 14.9.2019 Karhunsalon koulun kellarista hätistelin demoneita pois.
Jossakin työväen talolla tansseissa. Aukaisin kaulaltani hupparin nyörejä ja sitten tanssin valssin yksin. Tangoon minut haki tuhti mies, joka oli hieman humalassa. Kun hän rupesi hipelöimään, lähdin pois. Sitten saatoin tytön, pojan mustaan autoon. Istuin takapenkillä, kun auto lähti alamäkeen. Yritin puhaltamalla saada pölyt pois mustista johtokiepeistä. Ajattelin, että jään autosta pois alhaalla ja kävelen mäelle takaisin.
Maanantai 16.9.2019 Karhunsalolla naapurimme Makkosen pihamaalla. Siellä oli tuntemattomia miehiä. Kurkistin valkoisen tuvan ikkunasta sisälle. Siellä oli kaksi kissaa ja jänis. Ylös katsoessani, näin vain kattotuolit ja pärekaton ja ajattelin, ettei ne kauan kestä.
Joensuun kaupungilla. Tapasin siellä molemmat siskoni ja Eskon. Hilkka mainitsi jotain häistä ja kysyin tarkemmin. Ainin ja isän naapurin häät. Ylläni oli vaaleanvihreä mekko, pienillä punasävyisillä kukilla, remmikengät ja tummat sukat. Halusin ostaa nailonsukat häihin. Eräässä pienessä kaupassa oli monenlaisia, muttei oikeanlaisia. Menin Sokokselle, jossa
seikkailin monessa hämyisessä paikassa ja hämärissä portaissa. Eksyin. Kun lopulta tulin ulos, olin vähälumisessa maisemassa. Viereisessä joessa meni pieni laiva, mikä oli valkea ja jossa oli hieman vihreää. Kauempana oli muutamia vaaleansinisiä rakennuksia. Lähdin kävelemään joen rantaa. Laitoin suustani sitkeän purukumin taskustani löytyneeseen talouspaperiin.
Tiistai 17.9.2019 Exän huoneessa oli vain sänky.
Lainasin naapurin punaista hupparia ja kävin hölkkälenkillä. Se tuntui hyvältä. Toisen kerran lähdettyäni, maassa oli lunta muutama sentti.
Kävin kesällä auttamassa yhtä naapuria ja sain pullon mustaviinimarjamehua. Olin auttanut toistakin naapuria ja menin nyt sinne pulloni kanssa. Kokoonnuimme ulkona harmaan pöydän ääreen.
Keskiviiko 18.9.2019 Ronkaisen tytöillä oli pieni, vihreä mummon mökki mäen päällä Rääkkylässä. Halusin ostaa sen. Lähellä tekivät metsähakkuita.
Kuljin ison niityn laitamilla ja katselin kolmea taivaalla liitävää valkeaa purjelentokonetta.
Torstai 19.9.2019 ((Kysyi P. H:ltä: "- Onko magnesiun-tabletit keholle tarpeellissii?"))
Menin kauppaan erilaisten kuittien ja lippujen kanssa. Sain niillä "turhakkeita": hiusten väriaineita, shampoota ym. , pieniä pulloja, hiusharjoja, huulipunia, kaikenlaisia "hilpetöörikoruja", ym. ym. Jossakin lapussa oli 88 € ja kassa kysyi, voisiko sen saada seitsemäänkympiin? Hetken mietittyäni vastasin kyllä. Jokin toinenkin summa pienennettiin. Esittelin nuorelleparille saamiani tuotteita ja he ottivat hiustuotteita. Sanoin jollekkin, että vien ne siskolleni Kontiolahteen ja annetaan työttömille.
((Oma kommentti: turhake mikä turhake. Ruuasta pitäs suaha tarppeeks.))
Kastemato? = Onnen epävakkaissuutta.
Perjantai 20.9.2019 Etsin kastematoja isolla sinisellä lapiolla. Ne olivat vaaleanpunaisia ja yksi meinasi mennä minulle housuun.
Lauantai 21.9.2019 Keltaisia pieniä esineitä ja yksi iso akseli.
Enon ylä-asteella oli luokkakokous ja kokoonnuimme yläkerran käsityöluokkaan. Tunsin ainoastaan Väänäsen Teijan. Pulpetit olivat paririvittäin. Lähdin etsimään vessaa, mutten löytänyt ja tulin takaisin villasukkasillani. Sitten oli tarkoitus lähteä kävelemään vähän matkan päähän koulusta. Laitoin päälleni vihreäsävyisen neuleliivin, mikä oli vielä vähän kesken ja
lähdin. Kun katsoin porrastasanteelta ulos, "oppilaita" seisoi siellä ryhmissä sateenvarjoineen. Mutta kun menin ulos, sade oli lakannut. Kävelin avojaloin. Liityin isoon jonoon ja siihen tuli Ronkaisen Lea. Edelläni mennyt jono oli hävinnyt useiden rakennusten taa ja siellä näkyi vain muutama muu ihminen.
Maanantai 23.9.2019 Joku nainen kulki häämekossa. Seija hoputti minua ja etsin sopivaa mekkoa. En laittaisi mustapohjaista, kukikasta kotelomekkoa. Etsin vihreäpohjaisen, pienikukallisen.
Kesällä Karhunsalolla tasasin pihamaata avojaloin navetan vastapäätä. Tupa oli kellarin paikalla ja siitä nousi uudet portaat vinnille. Äiti seisoi portailla. Siellä soitettiin vanhoja kappaleita ja lauloin muuatta laskeutuessani takaperin alas. Sukulaismiehiä istui pihalla penkillä ja isällä oli sateenvarjo kääntynyt taivasta kohti.
Tiistai 24.9.2019 Olin kivikkoisella rannalla ja keräsin kirkkaasta vedestä muutamia pieniä kiviä.
Karhunsalolla vanhemmat olivat juuri tulleet kotiin, kun olin lähdössä ulkovessaan. Koposen suunnasta näkyi useita pieniä valoja ja sitten pihaan tulivat sieltä Saimi ja Aune. Tervehdittiin kädestä pitäen. Aune muuttuikin nuoreksi pojaksi ja antoi minulle karamellin. He sanoivat että Pentti oli joutunut sairaalaan.
((Pentti Koponen kuoli vuosia sitten.))
Laitoin takkini taskuun sinipaperisia karamellejä.
Keskiviikko 25.9.2019 Olin pimeässä. 99. 66?
Kävelin merellä olevan ison aluksen kannella. Delfiineitä uiskenteli ympärillä. Sitten olin veden pinnan tasolla ja painoin pääni delfiinin päätä vasten ajatusten vaihtoon.
Menin talvella Luhtapohjan tupaan. Ketään ei ollut paikalla ja katselin ikkunasta auringonpaisteeseen. Lumella oli kelkan jälkiä Laakkoseen päin. Siirsin seinällä valkean kellon paikkaa ja laitoin edesmenneitten vanhempieni hääkuvan sen tilalle. Sitten Hilkka ja Vieno tulivat ja vaihdoin taulua seinälle. Hilkka sanoi, että minun pitäisi olla kuollut, koska syön pihlajanmarjoja. Niissä on K...
Torstai 26.9.2019 Ompelin vihreisiin reppuihin nauhoja. Miehille mustia, naisille punaisia. Päät solmin yhteen.
Hampaat? - Niihen näkeminen = tervveyttä ja huvvii, lähteminen suusta = perhheen jäsenen kuolemmoo, niihen suaminen = toivvees täyttyy, välilliset hamppaat = pahhoo, keinotekoset = sinnuu pilikattaan, puhistaminen = vahinkkoo.
Perjantai 27.9.2019 Monta kertaa maalattu pöydän pinta lohkeili. Olin maalannut punaisella hevosen, jota vielä korjailin. Sitten vuolin hevosen puusta.
Joku tuttu oli kirjoittanut muutaman kirjan, jotka olin jo lukenut. Hänen uusin oli juuri julkaistu ja halusin lukea sen. Se oli lainassa, joten joutuisin odottamaan.
((Joskus vuonna 2020 tai 2021 luin ensimmäisen ilmestynneen osan CHRISTINA-sarjasta ja toista jouvuin oottammaan joulukuuhun 2022, kun se vasta ilimesty suomeks. Tytöllä on paranormmaaleja kykyjä ja hänen äitisä on kirjottanu kirjat. Suosittelen kaikille kiinnostunneille.))
Olimme jonkin porukan kanssa lähdössä ratsastaen mummon mökille. Satoi kuuroja, eikä minulla ollut sadetakkia. Ostin läpikuultavan. Ulkona oli nopeasti liikkuvia sumupilviä.
Nuorimies oli veistänyt kaksi pientä pojan päätä hieman läpikuultavasta kumista. Hän leikkasi toisesta palan saksilla ja nirhaisi sormeaan. Sitten hän leikkasi laastaria ja antoi minulle sakset ja kumin palaset.
Lauantai 28.9.2019 Olin sängyssä pitkälläni vaatteet päällä hoikan miehen kanssa, jolla oli lyhyt, musta, hieman kihartuva tukka. Hän sanoi ihastuneensa minuun heti kun näki minut. Lähekkäin oli hyvä olla.
Minulta irtosi muutamia hampaanpaloja.
((25.10.2019 sain tietää edesmenneen Lilja-tätini miehen, Jorma Routakankaan kuolemasta.))
Istuin jonkinlaisessa avoautossa apukuskin paikalla. Joku mies ajoi ja takapenkillä oli henkilöitä. Sillalta kurvasimme ulos ja putosimme veteen ja uimme rantaan. Siellä oli useita ulkoilijoita. Yhdellä naisella oli hihnassa kokoisensa, jonkin antiloopin ja härän risteytys. Hieman villi. Sen kaaduttua, jäin osaksi alle. Sitten hihnaan tarttui mieskin ja he lähtivät toiseen suuntaan. Satoi vettä.
Karhunsalolla etsin vaatteitani pyykkikoneeseen, mikä oli aitassa. Laitoin pulveria hieman liikaa ja käynnistin.
Sunnuntai 29.9.2019 Joku esitteli keltaista pythonia. Sitten siitä oli leikattu paloja päästä ja hännästä ja keskiosasta tehty pitkiä suikaleita, jotka liikkuivat lattialla. Python oli ensin ollut tytön kanssa samassa matalassa puulaatikossa. Nyt hän söi yhden pienen palan ja tajusi sitten syöneensä osan itseään.
Ajoin siniharmaata autoa ja olin tulossa risteykseen loivassa alamäessä. Jarrut olivat huonot, mutta sain pysähtymään. Sitten käännyin oikealle ylämäkeen. Portaat tuli vastaan.
Kirjaston ovet olivat kiinni. Joku ryhmä tuli palauttamaan kirjoja ja yksi tytöistä sanoi, onneksi on luukku.
Maanantai 30.9.2019 Olin exän ja poikien kanssa siivoamassa. Jokapaikassa tuntui olevan tavaroita. Jokin kone hurisi taustalla. Lattialla oli iso ja pieni joulukuusi, kun yritin saada sängyn päältä istuinpatjaa puhtaaksi neulasista. Ahdisti niin, että että meinasi henki loppua.
Nähhään :)