ots
390

Ruhtinas? - Niihen näkeminen tai kanssa puhuminen = vaihtelevvoo onnee ja epäluotettavvii aikoja, myös että siulla on kadehtijoita.


Sunnuntai 5.9.2021  Pikkutyttö sanoi lohduta minua. Sitten hän olikin pyöreä kivi, minkä otin tiukkaan syleilyyn ja itkin.

Kävin Karhunsalon navetassa kakilla luoriin. Pyyhin usealla pienellä paperilla.

Muutama pari pölyisiä lapikkaita.


Maanantai 6.9.2021  Lehmiä laitumella.


Tiistai 7.9.2021  Kuljin kesällä huonoa tietä ja kanssani oli mies, joka oli minun pari.

Luhtapohjassa oli juhlat. Minun pari oli kokopunaisiin pukeutunut ruhtinas. Arvovaltaisin oli joku nainen. Nypin valkoisesta lakanasta siskoni pitkiä hiuksia pois.


Torstai 16.9.2021  Minulla oli postilokero, mutta siinä oli jonkun naisen postia. Kun katsoin uudestaan avaimella, siellä olikin kolme pussillista Englannin lakritsia.


Tiistai 21.9.2021  Karhunsalon koulua maalattiin oranssinkeltaiseksi, samoin myös jotakin toista taloa.


Tiistai 28.9.2021  Mustavalkea kuva vanhasta työmaasta, jossa ei ollut ihmisiä.

Karhunsalolla talvella. Henkilöauton penkillä oli usean sentin paksulti jäätä, jonka otin pois. Myös ikkunoissa oli parin sentin jää. Koululle oli kiire. Pieni ylämäki oli ohutluminen, joten auto nousi pienellä vaihteella. Katsoin pihatien mäelle, jonne oli tullut valkea pakettiauto ison etuauran kanssa ja teki tietä vajaan metriiseen lumipenkkaan.


Torstai 30.9.2021  Menin Karhunsalon koululle. Sinne oli aurattu leveä tie polun kohtaan, mikä kulki ulkorakennuksen edestä. Pihalla oli useita lapsia ja nuoria aikuisia.

Astiassa oli useita isoja fileitä ja perattu pieni ahven. Otin kaksi filettä. Sitten kuljinkin kissana polkua pitkin. Ääni sanoi: "Kohta sinä kuolet." Totesin siihen että minullahan on vain tämä elämä.

Nähhään :)

blogin alkuvalintaan