Veren juoksu (kuukkautiset)? - Unikirja sannoo tämmöstä: omasta kehosta = ommaisuuven, rakkauven tai arvon hävviimistä tai muuta vastonkäymistä, toisen kehosta = ystäväs on petollinen.
((Henkisessä mielessä en ossoo sannoo, mitä kuukkautiset tarkottas.))
Lauantai 3.1.2015 Kesäpäivänä oli ulkoilmatapahtuma. Kun Kalevi hävisi sinne, itkin. Muutaman päivän jälkeen kysyin Hilkalta, joko tehdään katoamisilmoitus?
Raivasin laukkutehtaalla tavaroitani laatikkoon. Kun muut työntekijät olivat menneet, kysyin johtajalta jatkuuko työt. Hän antoi minulle paperin, jossa oli päivämäärä. Seuraavana päivänä, joku oli ottanut tavaroitani ja sanoin siitä kaikkien kuullen. Sain heti jotakin takaisin.
Sunnuntai 4.1.2015 Luhtapohjan pihassa kulki lehmä irrallaan. Silitin sitä.
Kuljin kaupassa, joka oli juuri laajentanut. Siellä myötiin kalkkia. - Kuukautiset
Maanantai 5.1.2015 Asuin exän luona. Hän oli tehnyt suurehkon, litteän, pehmeän paketin, minkä hän antoi syliini postiin vietäväksi. Siinä luki @.com ja vähän muuta.
Pyyhin pienen pojan kakkaista pyllyä. Kyselin vessapaperia toisten huoneista. Kiitin siivoojaa, jolta sain paperia. Hän ihmetteli, koska harvoin kiitetään.
Kuukautiset. - Pihateatterissa naurettiin.
Keskiviikko 7.1.2015 Kokosin laatikoihin tavaroita lähteäkseni jonnekkin. Laitoin kolme paperia ja kynää rintataskuun.
Harvalla laudoituksella tehdyt huoneet olivat kesäasuntoja. Nyt oven raossa ja kattopeltien liitoksissa oli lunta. Kysyin poliisilta, saako ne poistaa?
Näin poikani kahtena, mustavalkeana ja värillisenä. Joku oli parisängyssä sinisen peiton alla. Ulkona pöydän ääressä söi valkea poika.
Lauantai 10.1.2015 Istuin miehen kanssa autossa ja hän tupakoi. Ajattelin sanovani hänelle kohta, ettei tupakoisi autossa.
Yritin laittaa hellaan tulta. Ei syttynyt.
Uni? - Unikirja sannoo: uni = voittoo, saalista, jos et oo herreevinäs = vaikkeukssii, jos toinen nukkuu = tie kuten omatuntos käskköö.
((Henkisessä mielessähän se oli, kun ollaan Luojasta nyt erossa, niin myö ollaan tiällä muapallon unessa opiskelemassa.))
Sunnuntai 11.1.2015 Näin unta, että pelastin Seijan. Sitten isä ja Seija seisoivat rantakivikossa, pulskahtivat pinna alle ja minä juoksin apuun. Nostin ensin isää ja sitten Seijaa syvemmältä. Nostin hänet ison kiven päälle. Hetken päästä Seija sanoi, että pelastin hänen henkensä.
Etsin vessaa. Huoneessa oli paljon kapeita, korkeita kaappeja. Auoin niitä ja niissä oli paljon tavaraa. Yhdessä oli paljon radiokasetteja ja joku nainen sanoi minulle, että sanoisin tuntemalleni alakerran miehelle niistä. Tänään oli perjantai ja sanoin nähneeni hänet edellisellä viikolla. Sitten sinne tuli keski-iän ylittänyt mies (koomikko USA:n talentista) ja hän lauloi italiaksi. Sitten siihen tuli toinenkin mies laulamaan.
Maanantai 12.1.2015 Pitkän rakennuksen sisällä pulppusi lähde karkeasta, valkeasta hiekasta.
Tiistai 13.1.2015 Juttelin Seijan kanssa, että minun pitäisi käydä optikolla, vaikka kävin siellä vuosi sitten rikkuotuneiden lasien takia.
Huoneessa oli iilimato. Vaalea vatsasta, kanelinvärinen selästä. Se kulki nopeasti paikasta toiseen. Osa huoneessaolijoista lähti ratsastamaan. Hevosten vähyyden vuoksi osa menisi myöhemmin. Olin hameessa ja pyysin joltakin pitkiä housuja lainaksi. Ratsastin sitten niin pienellä hevosella, että se melkein hävisi alleni.
Aivan kuin olisin nukkunut valot päällä ja havahduin hereille, kun tuli pimeää.
Keskiviikko 14.1.2015 Karhunsalolla oli vieraita. Istuin muutaman henkilön kanssa kammarin sohvalla. Sanoin jollekkin, että sammuttaisi valot, kun aurinko paistaa ikkunasta. Aivan kuin tuvan puolelle olisi paistanut toinen aurinko. Selasin kuvalehteä ja kuuntelin tuvan puolelta radiosta kuuluvaa laulua. Pöydän ääressä istuva mies yhtyi lauluun. Muistin vain sanan - paikoilleen. . . ((Herättyy muistin laulusta - sydämeni on niin surusta raskas.))
Torstai 15.1.2015 Olin Karhunsalon ulkosaunalla. Komperossa Soinisten navetan vessan reiällä istumassa. Martonvaarassa kulkemassa syksyisen viljapellon reunassa, jossa minua itketti niin kovasti, että kyykistyin.
Seijalla oli kaikenlaisia nippeleitä ja sain häneltä neppareita. Laitoin roskia pussiin. - Virkkasin.
Sunnuntai 13.5.2001
Viikonloppu häämötti taas edessä. Töitä olisi vielä kuukausi, ennenkuin pääsisin kesälomalle. Voi kun se tuntuikaan pitkältä.
Olin juuri laittanut työpaikkani oven takanani kiinni, kun kuulin työkaverini huutavan niemeäni, joten seisahduin portaille odottamaan. Kohta vierelleni porhalsi Hillevi. Hän kysyi, oliko minulla mitään suunnitelmia viikonlopulle. Minä en ollut vielä jaksanut ajatella niin pitkälle ja sanoinkin sen Hilleville. Hän suunnittelisi tekemisemme puolestani.
Mieleni oli allapäin, koska edellisenä viikonloppuna Kari oli lähtenyt omille teilleen. Me olimme kylläkin tavanneet vain kolme kertaa, mutta yhteistä säveltä ei ollut löytynyt. Ja nyt minulla oli sellainen "en kehtaa" olo. Oikein mikään ei tuntunut innostavan.
Kotimatkan tein kaupan kautta, ettei tarvitsisi enää seuraavana päivänä ajella kylälle. Vaikka hyväähän se tekisi polkupyörällä ajo viikonloppunakin.
Lauantai-aamu toi auringon mukanaan ja päivästä näytti tulevan lämmin. Radiosta olin kuunnellut, että nyt pitäisi tulla lämpimämpi poutainen jakso, melkeimpä hellelukemia mittariin.
Olin perinyt omakotitalon, vanhempieni kuoltua ja nautin nyt täysin siemauksin sen rauhasta. Niinpä herättyäni pukeuduin ja menin avojaloin ulos kiikkuun nauttimaan lintujen laulusta. Söin pikkupullan nautiskellen ja sitten aloittaisin siivoushomman. Parin viikon aikana siivoaminen oli jäänyt vähemmälle, joten ajattelin nyt tehdä perusteellisemman "kevätsiivouksen".
Kello oli jo kipittänyt iltapäivän puolelle, kun Hillevi ajoi autollaan pihaan. Sanoin hänelle tekeväni rästihommia, mutta voisi tässä välillä kahvitellakkin.
Nautimme kahvit ulkona ja ystävättäreni kertoi illan suunnitelmista. Me menisimme lavatansseihin. - Mitä! Huudahdin ja sanoin, ettei minua oikein kiinnosta. Mutta Hillevi ei kuunnellut vastaväitteitä, vaan sanoi, että nyt vain pitäisi päättää, mille lavalle suunnistettaisiin.
Niinpä sitten oltiin siinä vaiheessa, että siivoukset oli siivottu, tanssilava heitetty arvalla, saunottu ja lopuksi laitettu itsemme siihen kuntoon, että saatoimme lähteä matkaan. Minä olin vieläkin semmoisessa mielentilassa, että kaikki oli yhdentekevää, mutta Hillevi pursui tanssi-intoa.
Niinpä sitten saavuimme lavalle ensimmäisten joukossa. Muutama iäkkäämpi pariskunta pyörähteli lattialla humpan tahdissa. Minua jännitti, että osaanko enää tanssia, kun Karin kanssa emme käyneet kertaakaan ja edellisestä kerrasta on varmaankin vuosi aikaa. Toisaalta toivoin, ettei kukaan hakisi minua lattialle, mutta pieni ääni sisälläni hoki; tanssimaan, tanssimaan.
Kello lähenteli jo kymmentä ja minulle tuli pelko, ettenkö pääsisi ollenkaan tanssimaan, kun huomasin Hillevin juttelevan parin miehen kanssa. Juuri silloin hän osoitteli suuntaani ja sanoi jotakin pitemmälle miehelle. Harmistuin hieman Hillevin käytöstä, mutta toisaalta olin hyvilläni. Hieman myöhemmin pyörimme lattialla.
- Mitäs se Hillevi minusta juoruili? Kysyin Jussiksi esittäytyneeltä kavaljeeriltani.
-Eipä hän erikoista. Sanoi vain, että osaat tehdä herkullisia jauhelihapullia. Asut yksin. Olet naimaton. Haluaisit heilan. . .
- Mitä! Nyt on tainnut Hillevi panna palturia sekaan. Sanoin hieman hämmentyneenä, mutta hymyilin Jussille takaisin.
-Lähtisitkö kanssani Helsinkiin? Jussi kysyi yllättäen pienen tauon jälkeen.
-Minäkö? En! Olen maalainen päästä varpaisiin.
- Sepä harmittava takapakki! Mutta en minä itsekkään viihtyisi siellä, joten eikö lähdettäisi Rovaniemelle?
- Etkös sinä sitten asu Helsingissä? Kyselin hämmästyneenä lisää.
- En.
- Asutkos sinä sitten Rovaniemellä?
- En.
- No missäs sinä sitten asut?
- Noo. . . ainakin tähän asti olen asunut talossa, koskapa hyvin varustetut luolat taitavat olla aika vähissä.
- No, olet sinä aikamoinen vitsiniekka, sanoin nauraen ja minulle tuli tosi hyvä olo meidän keskinäisestä sanailusta. Jussi oli paljon humoristisempi kaveri, kuin mitä Kari oli ollut ja kaiken lisäksi tosi hyvä tanssija. Ei tarvinnut arvuutella, minne suuntaan milloinkin oltiin menossa.
Me viihdyimme koko loppuillan yhdessä. Ja ehkä minä sain totuuden siihenkin kysymykseen, mitä Hillevi oli minusta sanonut miehille. Hän oli kuulemma vain kehoittanut Jussia hakemaan minua tanssiin. Heillä oli ollut sellainen kiemura, että Hillevin kaveri, Timo, tunsi Jussin ja kun Hillevi oli kertonut minusta Timolle, niin Timo oli kertonut Jussista. Ja tietysti Hillevi oli ajatellut tehdä meistä paria. Siitä hyvästä annan ison plussan ystävättärelleni.
Tanssilavalta pois lähtiessä teimme Jussin kanssa treffit seuraavaksi päiväksi. Hän tulisi katsomaan, millaisessa "mummonmökissä" minä asustelen.
((Unessa oli: olin alottamassa kevätsiivvouksen ja ystävä tuli.))
(("Voi mikä harmittava takapakki." - Tuo jäi mielleen joskus tyttöpiänä tanssiloissa käyttyy, kun yks mies ois halunnu miut mukkaasa ja kun vastasin kieltävästi :) ))
Rakkaus on vanahenemista yhessä. - Kahesttaan matkkoominen on paras tapa elämän vuorkiippeilyssä. Yhessä jokkainen suavutus tuottaa kaksinkertasen ilon.
Perjantai 16.1.2015 Juhannuksena Karhunsalolla. Pertti-setä flirttaili kanssani. Muistin unen, jossa olin hänen edesmenneen Martti-veljensä kanssa naimisissa. Minulla oli kuukautiset. Olin saanut ison punavalkean huivin, jonka levitin harteilleni. Sain Pentiltä kyydin Joensuun musiikkitapahtumaan. Huivi jäi autoon. Jaloissani oli kumikengät, kun kuljin portaita ylös ja alas. Kävelin tapahtumasta toiseennurmikoita ja teitä pitkin. Jossakin nurmikolla oli kulotusta ja sanoin jollekkin, että vahtisivat pientä tulta. Hyppelin kalliosta irroitetuilla lohkareilla ja seurasin pikitietä. Kysyin yhdeltä mieheltä, missä ollaan? Hän näytti korkealta mäeltä alas Joensuuhun. Kohta tulin paikkaan, jossa olimme ammattikoulun aikaan lenkkeilleet ja sanoin tietäväni missä olin. Ajattelin, että vielä pitäisi jaksaa Enoon. Pihamaalla oli hopeanharmaa polkupyörä, jossa oli samanvärinen peltipönttö oikeassa ohjaustangossa ja vasemmalla, tarakan vieressä. Ajoin avarassa pihassa ja tulin mansikkapenkille. Siellä oli jo muutama iso kypsä. Otin yhden ja kaksi homeista viskasin pois.
Lauantai 17.1.2015 ((Kysyin P. H:ltä: - "Tekköökö tonnikala miulle rytmihäiriöitä?"))
Eläintarhan eläimet piti siirtää. Myös iso valas. - Karhunsalolla.
((Oma tulukinta = Kyllä tekköö. Pitäs varmmaan ruveta kasvissyöjäks.))
Sunnuntai 18.1.2015 Vaippaikäinen poika istui lattialla ja tikisteli kakkaa.
Maanantai 19.1.2015 Valmistauduimme jonkun häihin. Siellä oli pappi. Sain faksin, jossa oli jokin maininta asuista. Karhunsalolla oli ulkona valkea karitsa ja jokin samankokoinen musta eläin. Kutsuin karitsaa.
Tiistai 20.1.2015 Kuljin kesällä jonkun kanssa pitkin Suomea. Kaikki oli kuin puoliksi satua. Siellä oli harmaat kissa ja koira, joiden päät olivat vaihtuneet. Puolen metrin korkuisesta omenasta lohkaisin palan, mutta se ei maistunut juuri miltään. Kulkiessani keräsin puiden oksilta, valkoisen takkini taskuun, kirkkaasta lasista tehtyjä joulukoristeita. Kävimme useammassa vanhassa talossa. Eräässä oli ortodoksinen pappi, joka tervehti meitä.
Keskiviikko 21.1.2015 Kurssilla oli muutama mies ja nainen. He olivat saaneet tehtäväksi virkata siniharmaasta kuteesta pylväitä kaareen. Naistaiteilijalla oli paras.
Torstai 22.1.2015 Rakenteilla oleva talo. - Ruskeatukkaisia naisia.
Perjantai 23.1.2015 Lähdin Karhunsalolta nyytti kainalossa. Pikitiellä oli vetistä sohjoa nilkkoihin asti. Keskellä tietä oli jokin vaalea möykky, jota luulin lumeksi, mutta kun lähestyin sitä, siitä lähti vaaleansininen valokaari. Peloitti. Menin takaisin kotiin. Äiti käsitteli jouluvalosarjaa ja kysyin, mistä hän oli sen ottanut? Sitten katselin ison laatikon sisältöä. Siellä oli tummanvihreitä, muovisia raketteja. Laitoin laatikon kiinni.
Aivan kuin olisin ollut pienessä styroksista tehdyssä iglussa. Siellä oli mies, jolla oli vaaleansininen paita ja tummemmat housut. Hän oli kippurassa lattialla ja seinässä törröttävä naula painoi hänen niskaansa. Autoin hänet ylös.
Lauantai 24.1.2015 Kiipesin kapeaa, valkeaa hyllykköä ylös.
Hilkka oli lähettänyt kirjeen Nallelle ja minun piti viedä se postilaatikkoon.
Kuljin pikkutietä ylöspäin. Mäeltä näin suurehkon alan kalliota, jolta oli puhdistettu kaikki kasvillisuus pois. Se oli punasävyinen.
Leikkikalut? - Unikirja tarjovvaa = turhhoo huvvii ja illoo. Henkisessä mielessä uskosin sen tarkottavan jottai positiivista, kun Luoja haluvvaa meiän olevan ilossii.
Sunnuntai 25.1.2015 Istuin sinisen auton kyydissä. Kadulle oli jätetty musta avolava. Jossakin oli samanlainen sininen.
Kuljin vanhassa, puisessa, isossa rakennuksessa. Sen ympärille juntattiin mustia paaluja ja laitettiin pressuja. Talo aiottiin maalata.
Kävelin koulussa, jossa oli paljon lasiseiniä ja pitkiä käytäviä. En löytänyt omaa luokkaani, joten kysyin eräältä naiselta. Luokka 7.
Kuljin metsässä huonoa tietä, mutta sitten pääsin sinisen auton kyytiin.
Edessäni oli 4-5 litran astia, jossa oli sulaa kultaa ja jota hämmensin. Lisäsin siihen vihreää, mutta tuli punasävyistä.
Maanantai 26.1.2015 Kerroin jollekkin uneni: "Karhunsalon kammarissa oli lyhyt musta käärme, minkä päälaella oli iso punainen ympyrä. Sanoin sen olevan A. . . Se oli hyvin myrkyllinen. Sitten se meni tuvan puolelle ja minä otin sahan, jolla yritin saada pään poikki. Sitten se muuttui harmaaksi kissaksi. Kolautin sitä 2-3 kertaa päähän ja se vaipui selälleen."
Tiistai 27.1.2015 Istuimme pöydän ympärillä jossakin rakennuksessa, minkä lattia oli betonista ja likainen. Joku laittoi ruskeasävyisen maton jalkojeni ja pöydän alle. Sitten siihen laitettiinkin keltainen.
Makasin mahallani jonkin matalan rakennuksen katolla punaisissa bikineissä. Seijalla oli käsissään sinisävyiset, jotka minun piti mennä vaihtamaan.
Istuin penkkirivillä ja sylissäni oli monen kokoisia harmaita ja sinisiä villalankakeriä. Lajittelin roskiin kaikki pienet kerät ja neulotut palat. Siinä oli pieniä, suklaamunista saatuja muovieläimiä ja muutakin.
Keskiviikko 28.1.2015 Kalenterissa oli vihreä maaliskuu. 4.3.
Karhunsalolla. - Uin kristallinkirkkaassa vedessä. Syvyyksiin sukelsi musta merirosvolaiva.
Torstai 29.1.2015 Vuolukivestä oli rakennettu kapea torni. Sen alaosassa oli uuni ja vähän ylempänä jääkaappi, jonka ovena oli valkea liina. Naisella oli sylissään vauva, kun hän tuli siihen ja huudahti miehelleen: - "Enkö ole sanonut, että jääkaapin ovi pidetään kiinni!" Ja hän veti verhon suoraksi. Sen yläpuolelta alkoi nousta sininen verho ylöspäin. Vähän peloitti, mitä paljastuu, mutta se vain hävisi ylös.
Olimme sakilla tilanneet koruja; punasävyinen rannerengas, hopeinen sormus, sekä kultainen sormus, jossa oli useita timantteja. Laitoin ne ohueen paperiin, kuten muutkin ja solmin punaisella nauhalla. Ne maksoi 30 €. Otin yhden setelin salkun pinkasta, jossa oli sinisiä, uusia 20 € seteleitä ja punaisen 10 € setelin otin kukkarostani.
Perjantai 30.1.2015 Kala ui vesiränniä ylös. Sisiliskon sukulaisia juoksi maassa. Norsu puhalsi taivaalle harmaat numerot: 2, 1, 0. Jokin kissaeläin sekä kirahvi, joka kasvoi suuremmaksi.
Nähhään :)