Villavaate? - Ihoa vasten = pitkällistä huolta.


Kaikkialla sattuu ja tapahtuu

  Kello näytti hämärässä jo kahtakymmentä yli yhdentoista, kun ulkoa kuului supatusta. Sanna tiukensi otettaan taskulampusta ja oli valmis sytyttämään sen ja suuntasi sen jo ikkunaa kohden. Hetken oli ihan hiljaista. Sitten ikkunaan ilmestyi kahdet kasvot ja toinen kuului kuiskaavan:
-Tuossa se on, kuin tarjottimella. Raota ikkunaa hieman enemmän, niin yletyn siihen ihan helposti.
Sannaa jännitti peiton alla ja hän oli valmis sytyttämään valon suoraan miesten kasvoihin. Hän hätääntyi hieman, kun ei tapahtunut mitään ikkunan auettua, mutta sitten alkoi kuulua soittoa ja samassa valokeila häikäisi miesten silmät ja toisen miehen ikkunan sisäpuolelle ojentautunut käsi hävisi nopeasti ulos. Hetkessä olivat tunkeutujat poistuneet ikkunaruudun takaa ja juoksivat nyt minkä kintuistaan pääsivät, suoraan naapurin maille.
  Nauruaan pidättelevä tyttö nousi sammuttamaan soittorasian ja sulkemaan ikkunan. Sitten hän tyytyväisin mielin pujahti takaisin sänkyyn ja nukahti tuotapikaa hymy huulillaan.

  Aamulla Sanna tarkasteli muita ja totesi, etteivät he olleet kuulleet yöllisistä tapahtumista. Hymyillen hän joi aamukahvin ja vikuili vähänväliä Taunon suuntaan.
- No mikä nyt on niin hauskaa? Tauno lopulta kysyi.
- No. Kun te ette eilen uskoneet, että joku . . tai jotkut jahtaavat minua. Nyt minulla on todiste.
- Mikä sitten?
- Jalanjäljet.
- Jalanjäljet? Mistä sinä semmoiset sait? Ja missä ne on?
- Tauno. Sinähän näit eilen, ettei minun huoneeni ikkunan alla ollut jälkiä? Nyt siellä taas on.
- Mistä sinä niin päättelet?
- Minä näin unta.  -  Haluaako Tauno-herra nähdä ne vai ei? Sanna kysyi veitikkamaisesti.
- No lähdetään katsomaan. Mutta auta armias jos narraat, Tauno sanoi näytellen vihastunutta.
Koko sakki lähti ulos Sannan johdolla.
- Kappas vaan! Siinä tosiaan on uudet jäljet.  -  Milloin? Miten?
- Yöllä kello . . 23.20 he tulivat supatellen ikkunani alle. Mutta sitä ennen . . . Ja sitten Sanna kertoi miten hän oli varannut taskulampun vierelleen ja saanut hyvän aatteen tehdä ansa. Hymyillen hän kertoi sitoneensa langan ikkunasta soittorasiaan ja miten hän oli hätääntynyt, kun soittorasia ei meinannut ruveta soimaan ja . . . Paras viimeksi. Hän oli tunnistanut toisen niistä miehistä valolampun valossa. Kummallista oli vain se, että he tavoittelivatkin soittorasiaa.

Jatkkuu....


Tiistai 2.1.2018  Jossakin tapahtumassa oli useita ihmisiä. Kysyin tutulta pieneltä pojalta, mitä hän oli viimeaikoina laulellut? Hän sanoi, että jotakin oopperasta, Figaron osaa ja hän rupesi laulamaan kauniilla äänellä.


Keskiviikko 3.1.2018  Pieneen huoneeseen oli laitettu uusi kolmen ison kaapin yhdistelmä ja olin laittanut niihin muutamia punavalkeita vaatteitani. Kun tulin huoneeseen uudestaan jonkun kanssa, kaikki kaappien ovet olivat auki. Laitoin hameen helmoja kaappiin ja oven kiinni. Kun tulin kolmannen kaapin kohdalle, sen päällyslevyyn ilmestyi musta, ison kämmenen
kuva ja koko kaapisto kaatui päälleni niin, että jäin sen sisään. En pelännyt. Kyykistyin sanoen: "Anna anteeksi Seija että otin...(en muistanut miehen nimeä). Anna anteeksi, anna anteeksi, anna anteeksi...
((Herättyy ajattelin, että antteeksantohan on ensimmäinen assii muanpiällä.))
((Kesällä 2022 laitettiin kolome issoo kuapisttoo kassaan  :)  ))

Kaadoin isoon mortteliin mausteiden siemeniä ja hienonsin.


Torstai 4.1.2018  Ajoin talvella valkealla autolla ja Petri ja pojat mustalla. Pysäköimme ne tienhaaraan. Menimme taloon, jossa oli poikien kaksi kaveria, vanhemmat ja musta koira. Lehmät oli laskettu märälle alalaitumelle. Ylhäällä oli hyvin hoidettu mäntymetsä. He olivat laitattamassa hiehoa lihaksi. Taivaanrannassa näkyi nopeita, tummia myrskypilviä. Isäntä sanoi, että meidän pitäisi lähteä nyt, ennenkuin myrskyää. Laitoimme heidän pienenpienille pojille kirjavat villapaidat päälle ja menimme autoihin. Laitoin kourallisen pikkulusikoita kojelaudalle.


Perjantai 5.1.2018  Vaaleansininen, avara, uusi huone. Siinä oli WC-pönttö korkeaa ikkunaa vastapäätä ja ikkuna oli oven vieressä. Kerroin tuosta unesta Seijalle.

Lakaisin kuusen neulasia useasta eri paikasta.

Otin esille useita kasattuja palapelejä ja aloin purkaa niitä. Pieni poika avusti minua. Etsin muovipusseja paloille.

Keltainen vanha talo oli myytävänä ja uudempi sen vieressä. Ajattelin, jos ostan sen, niin Seija ja Hilkka voivat vuokralta muuttaa asumaan sinne kanssani.


Lauantai 6.1.2018  Markulla oli siniset vaatteet päällään ja hän seisoi selin minuun. Minä istuin tuolilla. Hän pelleili ja etsi taskujaan. Sitten häneltä lensi kultainen kihlasormus viereeni lattialle. Olimme autotallissa.
((Seurraavana päivänä hiän löys rikan taskusttaan ja viskas pöyväle.)) ((Sama uni entteili meiän erroo, syksylä 2021.))


Maanantai 7.1.2018  Söin vohvelikeksiä ja jäätelöä.


Keskiviikko 9.1.2018  Jossakin työpaikalla kasasin sinne viemiäni tavaroitani pois vietäväksi. Kun hain lisää, tavarapino oli melkein tyhjä. Itkin, minne ne oli viety? Petri ja Tapani olivat vieneet ne tien varteen ja peittäneet lakanalla. Petrillä oli kirkkaanpunainen auto, mikä muistutti enemmän avaruusalusta. Hän aukaisi takareunoilta tavaratilat.






Peili? - Sen näkeminen = et sua vastarakkautta, katot ihttees = petosta ja turhhii toivveita, rikkinäinen = jottai pahhoo.


Perjantai 11.1.2018  Sinivihreä enkelipallo.
((Arkkienkeli Kumeka.))


Maanantai 15.1.2018  Meillä oli kaksi isoa, vanhaa taloa. Toisen piisistä näytti nousevan tummaa savua, mikä levisi laajalle alueelle. Menin jonkun kanssa toisen talon luo. Sen kuistin lasiin oli viskattu jotakin, koska siinä oli särö. Sitten se hajosi osittain ja sen alla oli peili. Kaverini seisoi vieressäni ja näki itsensä muotoonsa särkyneestä peilistä.


Keskiviikko 17.1.2018  Petri pysäköi autonsa tien vasemmalle puolelle, mutta minä sanoin, ettei tähän saa. Sitten hän ajoi kaupan pihan jyrkälle mäelle. Iso rekka tuli viereen. Milja-täti oli perustanut pieneen taloon rautakaupan. Siellä oli paljon nuoria sukulaisia Riissasten suvusta. Tuula Viinikainen, Maire-tädin vanhin tytär ja hänen lapsiaan oli useita. Huoneen väliseinän yläosa oli auki ja näin toisella puolella kellon. Siellä oli varmaankin asuinhuone.


Torstai 18.1.2018  Ajoin autolla kesällä hakkuualueella, pysähdyin ja katselin mistä kohdasta pääsisin metsätielle. Siellä kuljeskeli useita ihmisiä.

Karhunsalolta olimme lähdössä siniharmaalla autolla. Aini ajoi, isä istui hänen takanaan ja toinen mies siirtyi takaa etuistuimelle. Sitten muistin käsilaukkuni. Sängylläni oli violettinen levyn pala ja kaapissa vihreä ja keltainen. Otin jotakin mukaani. Sen jälkeen olinkin tiellä ja pienen metsäkaitaleen takana oli toinen tie, jonne menin ja kävelin kylälle päin odottaen, että kohta Aini tulisi. Kylälläpäin näin tummia pilvipatsaita ja kun tulin risteykseen, minkä toisella puolella oli rautatie ja vesistön takana tehdas, yhden ison veneen takana kulki punertava valo. Sitten toisen, tornadomaisen pilven takaa kulki kirkas "tornado" vasemmalle.


Perjantai 19.1.2018  Savesta oli tehty vanhan miehen pää. Joku oli sanonut, että pitäisi katsoa sitä silmiin. Ne olivat kiinni, mutta viistosta vasemmalta katsottuna niistä tuli luku 86. Yhden naisen ja kolmen miehen kanssa istuin sitten kahvipöydässä ja laitoin sokeria kahvimaidon sekaan. Sitä meni teevadillekkin, joten nainen sanoi, että kaataisin sen hänen kuppiinsa. Ennen kahvitusta vaalea mies laittoi siimaa virveliin. Autoin häntä.


Lauantai 20.1.2018  Tein töitä niin ahkerasti, etten muistanut syödä ja kello oli jo 10:tä vaille yksi. Joku nuorimies oli siistinyt kellariportaikon seiniä ja minä pensselöin sinne vaaleansinistä vesieristettä.

Hieroin Ronkaisen Hilkan hartioita Hän aristeli.

Pienellä talolla oli vähän maita, joten ojan penkereetkin kasvoivat viljaa.


Sunnuntai 21.1.2018  Olimme tuttavan kanssa kaupungilla ostamassa omenoita. Ne piti maksaa kolmannessa kerroksessa, mutta hissi ei noussut sinne asti. Katsoin kelloa vaille 12 ja sanoin kaverilleni, moneenkohan ensimmäinen koulupäivä oli, että myöhästytäänkö, kun lähdimme kävelemään ylämäkeen.


Maanantai 22.1.2018  Kiipesin Seijan kanssa jyrkkää rinnettä suksilla. Meillä oli kolmet sauvat. Siniset ja kahdet valkeat. Mäen laella laitoin taskuun lyhyemmänt valkeat sekä valkean muovipussin.

Ryhmä ihmisiä harjoitteli hidasta tanssiesitystä. Tummatukkainen nainen laittoi kasvojeni eteen sinisen pitsipalan narulla. Pieni poikakin olisi laittanut. Rupesimme Seijan kanssa myös tanssiesitykseen. Jollakin oli vihreä pusero. Pöytä oli liian lähellä.


Tiistai 23.1.2018  Kävelin talvella Rauvanniemellä rantaan. Tiellä oli paljon minisuksien jälkiä ja jotkin menivät metsään. Jäällä oli paljon sohjoa ja Hevossalosta oli tulossa useampi auto rantaan. Joku tervehti. En lähtenytkään jäälle vaan käännyin takaisin. Sitten olinkin sulan maan aikaan metsäpolulla ja ajattelin, että reitti pitäisi merkitä rantaan mennessä, koska näin päin kulkiessa saattoi eksyä haaroittuvissa poluissa. Se kiemurteli asutuksen liepeillä.






Sukset? - Hiihät = onnellista seurrausta yrityksissäs, toiset hiihttää = vastusta yrityksissäs.


Keskiviikko 24.1.2018 Hiihdin ylämäkeen. Jouduin nousemaan sivuttain ja sitten vastaan laski useita pieniä lapsia suksilla. Yksi putosi pulkkansa kyydistä ja äiti nosti jalattoman lapsen takaisin ja laittoi hihnoilla kiinni.

Exä halusi rakastella, mutta olin toivottoman väsynyt ja menin pois. Ulkona ollessa huomasin ison kuusen syttyneen tuleen kovassa helteessä. Menin lasten kanssa edemmäs. Siellä olikin jo paloautoja. Joku toi minulle tavaroita, joiden joukossa oli korttipakka kasvokuvista.


Torstai 25.1.2018  Yritin keritä kaupungille linja-autoon. Kello oli 10:tä vaille neljä, joten menisin myöhemmällä autolla. Tietyömaan reunamilla mies kulki lemmikkikärppänsä kanssa. Silitin sitä. Sitten laitoin kärppäturkin päälleni, mutta se oli liian pieni.

Heräsin ja ihmettelin mikä painoi takaraivoa. Kypärämyssyn alla oli riisiä, joten heitin sen pois. Menin lasiovesta tuulikaappiin, minkä lattialla oli nuori poika selällään oranssisessa paidassaan. Kysyin, oletko kynnysmattona ja kutitin häntä. Sitten menin ulos.


Perjantai 26.1.2018  Minä, Tuukan Risto ja joku muu olimme alasti sängyssä. Puettuani, olin ulkona, kukkivan voiletin sireenipensaan vierellä Karhunsalolla. Sitten olin taas sisällä, tekemässä eväitä ja Risto halusi kanssani naimisiin. Kävelin vihellellen. Kello oli puoli kuusi, kun isä kysyi, lähdenkö hänen kyydissään, mutta minun työni alkaisivat vasta seitsemältä tai kahdeksalta.

Matalaan ojakaivantoon laitettiin kaapelia ja minä suoristin sinne harmaan langan saven sekaan. Exä halasi minua takaa päin. Hän halusi jatkaa minun kanssani ja minä ajattelin, että minähän tulen nyt kaikkien kanssa toimeen.


Sunnuntai 28.1.2018  Kaksi poliisia pysäytti meidät ja tutki onko meillä pinkkiä, jotakin jauhetta. Ruukussa oli hieman nokkosta muistuttava kasvi. Toisella poliisilla oli päällään valkea neulepusero, jossa oli reikä selässä.


Maanantai 29.1.2018  Istuin kahden naisen kanssa pienen pöydän ääressä. Minä katsoin saksalaista videota pienestä näytöstä ja kaukosäätimenä toimi oikean peukalon toinen nivel. Sitten toinen nainen lähti ja otti maljakosta keltaisen kukkakimppunsa. Minä sammutin videon ja lähdin myös.


Tiistai 30.1.2018  Keräsin jyrkältä rinteeltä isoja puolukoita ja punaisia huoparuusuja.

Minulla oli rinnat paljaana ja oikeassa oli verinaarmu ja se oli isompi ja painavampi. Sanoin, että huomenna pitää mennä lääkäriin.

Kysyin Hilkalta, miten hänen pyykkikoneensa käynnistetään, kun siellä on kirjopyykkiä.

Autoni katolla oli lunta ja jäätä. Puhdistin sen sekä lumet takapenkiltä ja keräsin roskia poikien jäljiltä. Siellä oli kääremuovia, tyhjiä tölkkejä sekä kaksi sormusrasiaa tyhjinä. Pentti tökki minua ja sanoin itkien, että lopeta tai tämä jää siivoamatta. Sitten Tapani oli autossa kaverinani.


Keskiviikko 31.1.2018  Tulin ulos rakennuksesta poikieni kanssa. Yritin saada paikatun oven kiinni. Petri kiipesi punaisen moottorisahan kanssa koivun latvaan ja sahasi sieltä paksumman oksan. Sitten he Tapanin kanssa kankesivat ovea oksillaan, mutteivät saaneet sitä kiini. Paikalle tuli sinisessä villapaidassaan siviilipukuinen poliisi sanoen, ettei sen laittaminen kuuluu meille, pikemminkin poliisille.

Nähhään :)