

Vessa-asiat
unessa? Alakuaikona mie näin paljokkii unia kakalle ja pissille
mänöstä. Tein niitä mitä ihmmeellisimppiin paikkoihin. Joskus pönttö
oli jo ennesttään täys. - Tulukihen nuo unet
silleen, että jätän taakse joittai asioita.
Keskiviikko 1.5.2013
Menin Enon keskustasta Karhunsalon suuntaan. Sillalla vesi oli niin
korkealla, että kosketin sitä kulkiessani. Pyörätiellä oli paljon
ihmisiä tummissa juhlavaatteissaan.
Kun olin Vallisärkän tien
risteyksessä, käännyin takaisin Enon keskustan suuntaan. Silloin allani
oli jokin kulkuväline, jossa oli pyörät. Kulkiessani huusin: "Oikea
reuna tyhjäksi!"
Vaaleanvihreää ja -sinistä.
Olin
Karhunsalon autotallissa, aikoen tehdä tarpeeni johonkin sankkoon. Ovet
olivat auki ja jännitin, toivottavasti isä ei tule vielä, mutta samassa
hän ajoi harmaalla autollaan pihaan. Pihalla oli
iso kantikas astia, jossa oli öljyä polttamista varten.
Jossakin
lautaseinäisessä nurkkauksessa oli WC. Minulla oli uunipelti, jossa oli
halkaistuja, kuivattuja ahvenia kiinni ja laitoin sen lappeelleen
pystyyn ja istuin sen reunalle tekemään tarpeeni.
Pyyhin sanomalehden sivun kokoisella paperilla.
Menin portaita ylös johonkin rakennukseen.
Ilmottauduin
johonkin lääkärin vastaanottoon. Vähän myöhemmin joku kysyi, joko Tarja
Riissanen on tullut? Samassa yksi hoitaja tuli pienen kännykän kanssa
vierelleni, antaen sen minulle.
Pentti soitti. Hän sanoi hieman
vihaisesti, että hänen sähköt on melkein kaikki kulutettu. Ajattelin
Kalevin tietokoneen käyttöä. Pentti katkaisi puhelun. Sanoin jollekkin
lähellä olleelle, että
poikien pitää vähentää tietokoneen käyttöä.
Torstai 2.5.2013 Ajelin
sinisellä avolavalla Luhtapohjan pihaan päin. Ennen saunaa, tiessä oli
uoma koko sen leveydeltä, josta ajoin eturenkaat yli, mutta sitten
peruutin. Lyhytvartisella
lapiolla rupesin täyttämään uomaa.
Sitten jatkoin matkaa moottoripyörällä ja takanani istuivat Seija ja
Hilkka. Kurvin irtosorassa pyörä luisui hieman, mutta pääsimme
kaatumatta perille.
Joku mies seisoi pihalla.
Mies
oli laskemassa kalaverkkoa altaaseen. Kiinnitin sitä veden alla
laitojen koukkuihin. Pieni poika oli avustamassa. Jokin iso otus
(krokotiili ?) vilahti. Avustin pojan pois altaasta.
Kaksi
pientä koiranpentua kulki metsässä. Luulimme niitä karhunpennuiksi,
mutta sitten niiden vanhemmat tulivat viereeni. Uros tuli minuun kiini
ja silitin sitä.
Minulla oli munkkipussi kädessäni ja kurkistin
lumiseinämän taakse. Siellä ei ollut mitään, mutta toisen kerran
katsottuani, siellä oli iso karhu. Munkkipussini putosi sille. Lähdimme
juoksemaan polkua pitkin, mutta karhu ei tullutkaan perässä.
Perjantai 3.5.2013 ((Kysyin Pyhältä Hengeltä: - "Mikä on miun suojelusenkelin nimi?"))
Pieniä
lautahökkeleitä oli siellä täällä. Maa oli hiekkaista ja kivistä ja
siellä kuljeskeli useita ihmisiä vaaleissa vaatteissaan, kuin
kaivauksilla. - Sitten olinkin Karhunsalon
tuvassa. Siellä oli
lisäkseni isä, Seija ja Hilkka. Kaivauksilla ollut tummahiuksinen mies
tuli sisään ja esitteli itsensä. Kun tartuin hänen isoon käteensä,
sanoin: "Riissanen. . . Katajisto. Ennen
Riissanen, nykyään
Katajisto. - Taisi uni sekoittaa." Sitten katsoimme vaaleansinistä isoa
paperia, jossa oli jokin kaavio tai pohjapiirros. Vedin siihen pitkiä
poikittaisviivoja sinisellä
kuivamustekynällä. Yhdessä kohtaa luki himmeästi _ _ _ _ _ .
((Siinä luki suojelusenkelini nimi :) ))
Lauantai 4.5.2013
Katselin kesällä lasioven läpi ulos. Sen alaosassa oli normaalit värit,
mutta yläosassa vastavärit. Kaunista. Siinä oli sinistä, vihreää,
punaista ja keltaista.
Kävin vessassa.
Jossakin sähköuunissa oli rusinaisia joulutorttuja.
Jäätä pihalla.
Sunnuntai 5.5.2013 Sytytin valkoisen kynttilän.
((Kynttilän sytyttäminen houkuttelloo enkeleitä.))
Kello
oli jo 10 yli ja työt juuri alkaneet, mutta olin vielä kotona ja eväät
tekemättä. Laitoin pienen pojan matkaan pyörällään. Valkoisessa
pyöreässä purkissa oli vähän kaakaota ja kaadoin
siihen
maissihiutaleita. Kävin toisessa huoneessa puhaltamassa neljä kynttilää
sammuksiin. Huoneistossa liikui kaksi miestä rakennuspuuhissa, joista
toisella oli siniset vaatteet ja silmälasit.
Lähdin pienellä
polkupyörällä ajamaan kotipaikaltani poispäin. Kun tulin Karhunsalon
tielle, siellä oli reunoilla lunta, mutta keskeltä sula. Tien varrella
seisoi rekka, johon oli osaksi lastattu
mäntytukkeja.
Olin menossa johonkin rakennukseen, mutta jalkani olivat polveen asti lumessa, joten puhdistin huopikkaani harjalla.


Mie en millonkkaa suanu kulumikkaita enklipalloja. Timo sai. Jos en ihan viärin muista, niin ne on opastavvii enkeliä. Hiän sai myös hahmon, jolla oli Pekka Puupiän hattu. Se oli hauska. -
Elikkä mie olin jo siinä vaihheessa pitemmällä henkisellä tiellä, kun hiän.
Maanantai 6.5.2013 Neljä vaaleanpunaista, erisävyistä, pientä korvaa. Neljät aivot. Neljä vaaleansinistä enkelipalloa.
((??? Mitä, mitä ja mitä? - Tämä laittaa vuonna 2022 miettimmään. - Oiskkoon meijät neljä kerttoo Luojasta laimennettu?))
Tiistai 7.5.2013 Karhunsalo.
Hieman
sekaisessa huoneessa oli useampi henkilö. Laitoin laatikkoon
ruokailuvälineitä ja kokosin peittoja pinoon muuttoa varten.
Tiskasin
ruokailuvälineitä ja isoa teräslusikkaa vaaleanvihreällä tiskiharjalla.
Vierelläni oli joku mies. Sitten minä istuin ja hän oli takanani ja
laittoi kätensä oikean rintani päälle. Minulle tuli
onnellinen ja turvallinen olo.
Keskiviikko 8.5.2013 Kangaspuissa oli vaalean sinisävyinen matto, mikä oli hieman löysällä ja minun piti korjata sitä.
Tanssilavan
reunalla oli ollut pieni näyttely, jossa oli pahvisia taloja. Nostelin
niitä pois säilytyspenkkiin. "Tunsin", että naiset olivat minulle
kateellisia.
Katselin TV:n teatterimainosta. Sanoin
miehelleni, että tuo esitys kannattaa käydä katsomassa. Niinpä ajoimme
autojonon ohi parkkipaikalle. Siellä oli useita punaisia autoja ja itse
ajoimme
sinisellä. Esityksessä oli paljon punaruskeita viikinkilaivoja.
Etsin
pienestä kanakopista munia ja löysin kaksi pientä, jotka otin käteeni.
Siellä oli pari kanaa ja vaaleankeltainen pöllö. Muutamia isoja
kananmunia pesissä oli rikki.
Puhelin soi kerran ja vastasin. Taustalta kuului espanjankielinen TV-ohjelma.
Torstai 9.5.2013
Pienehkössä huoneessa oli neljä sänkyä. Olin siellä Seija ja Kalevin
kanssa ja sitten sinne tuli tummatukkainen mies. Tervehdin, mutta hän
ei tuntunut tuntevan. Kädestä
pitäen esittelin itseni: "Tarja."
Oletin hänen nimekseen Markun, mutta hän esitteli itsensä Reijoksi. Hän
tuli luokkakokoukseen.
Oli talvi. Seija oli ulkona kahden
karitsan kanssa, mustan ja valkoisen. Siellä kulki kaksi kissaa, musta
ja mustavalkoinen. Otin kummatkin karitsat vuorollaan syliini ja nostin
ne jonnekkin
ylemmäs.
Tulin ulos jostakin vanhasta,
punasävyisestä rakennuksesta. Kädessäni oli vanha puntari, jossa oli
olevinaan musta koira kiinni. Yläkerran jostakin aukosta ilmestyi Toini Rusasen pää ja hän
kysyi,
tulisinko kahville. Sanoin, etten vieläkään juo kahvia ja että tekisin
ensin vain pienen lenkin. Sitten Toini tuli vierelleni viininpunaisessa
takissaan, musta kösilaukku mukanaan.
Lähdimme vasemmalle. -
Sitten olinkin yksin ja lähdin oikealle. Kuljin lumista tietä pitkin,
jonka reunoilla oli kiviaidat. Itkin kovasti mutten tiennyt miksi.
Olin exäni huushollissa ja itkin, kun olin joutunut sieltä pois. Ihailin uunia.
Itkin exäni huoneistossa.
Olin
talvisaikaan Karhunsalon pihalla. Siinä oli exäni valkea auto, jota
puhdistin lumesta. Joku nainen ajoi valkeaa autoa, pieni poika
kyydissä, kellarin vihreälle katolle. Toinen etupyörä meni
katon reunan yli ja hän peruutti hieman takaisin.
Perjantai 10.5.2013
Minun vasemman käden keskisormessa oli noin viisi milliä leveä
kultasormus, jossa oli pienillä kohokirjaimilla jotakin tekstiä.
Oikeassa kädessäni oli kapea kultasormus,
minkä kohokuviointi oli melkein kokonaan kulunut sieläksi.
Olin jonkun miehen kanssa ullakolla. Hänellä oli sininen takki ja mustat housut. Äiti ja isäkin olivat siellä jossakin.
Työpaikalla
oli joulujuhla. Siellä oli Vieno Liimatta Gilmarin laukkutehtaalta,
sekä Karhunsalon koulun entisiä oppilaita, mm. Kaisa Sissonen ja Merja
Kiiskinen. Hengarissa oli vaaleanpunaisesta
ja vaaleansinisestä,
barokkityylinen kaunis silkkimekko, mutta Vieno sanoi, ettei tarvitse
olla niin juhlallinen. Etsin naulakosta lisää, mutten löytänyt omista
vaatteistani mieleistä mekkoa.
Hengareissa oli punaisia ja mustia talvitakkeja ja kaikkea muuta, mutta olisin halunnut keltasävyisen puvun.


Ajatukset? Niissä pittää olla varovainen tai suapi just sitä, mitä ei hallukkaa. Otettaanpa vaikka sana syöpä. Jos joku ajattelloo ussein: "En halluu syöppee." - Niin mualiman kaikkeus
kuulloo: ...syöppee...syöppee...syöppee. - Sairraukssii ei pie pyyttee. Pittää ajatella: "Oon nyt terve."
Tai
jos joku pelekevvää autolla ajjaissa hirviä ja ajattelloo:"Ei hirviä."
- Niin mitäs suat? No tietysti niitä hirviä. - Yhelle tuttavalle on
käyny niin ja on rutannu muutaman auton (kuuleman
mukkaan).
Mie kuvittelen joskus, että hirvet juokssoo tieltä pois päin. Etemppee oon muutaman kerran hirviä nähny.
Lauantai 11.5.2013
((Heräsin yöllä. Ajattelin:"Uamulla herättyy muistan unet. Ei painajaissii." - Ja mitäs sain?))
Sain lyhyen mustan painajaisen, jossa minua peloitti.
((Siitä herättyy ajattelin: "Kaunniita unnii, kiitos."))
Istuimme
Hilkan kanssa suuressa hallissa. Meillä molemmilla oli vanha
paperikassi, mikä oli sisältä valkea ja päältä punainen. Hilkalla taisi
olla roskia. Minulla oli joitakin tavaroita ja koivun
oksia, joita
otin sieltä pois. Sitten siinä olikin parin metrin pituisia, ohuehkoja
rukoja oksineen ja lehtineen, joita otin muutaman ja viskasin avonaisen
ikkunan suuntaan Pentille. Sinitaivas
näkyi. Sitten kassistani
nousi hämähäkki ja se putosi kirjavalle matolle. Joku nainen kulki ohi
ja polkaisi vahingossa sen kuoliaaksi. Sen jälkeen huomasin ruskeassa
käsineessäni, vasemmassa
etusormessani noin sentin kokoisen, melko pyöreän, mutta litteän mustan kuoriaisen. Pudotin sen Hilkan kassiin.
Sunnuntai 12.5.2013 Kudoin mattoa kolmella värillä; beige, vaaleanpunainen ja ?
Maanantai 13.5.2013
Jostakin rakennuksesta oli osa betonista kattorakennelmaa pudonnut
pienen räjähdyksen jälkeen. Katsoin sitä kahden muun ihmisen kanssa,
kun sieltä kuului koputusta.
Sen jälkeen katsoin aivan kuin
elokuvaa. Joku nainen oli lähdössä huoneesta pois. Sitten näytettiin
punakeltaista lattiaa, jossa oli kapeilla, isoilla tikkukirjaimilla
valkeina I J. Sen jälkeen
näytettiin naista uudelleen hetki ja
sitten taas kirjaimia, jotka alkoivat tikittää. Nainen kerkisi poistua
ennekuin räjähti, mutta hän oli tumman pölyn peitossa. Aikaisemmankin
räjähdyksen
paikalla oli ollut samat nimikirjaimet.
Kuljeskelin jossakin rannalla. Siellä oli myös kaksi pientä poikaa. Vesi oli tummahkoa.
Olin Karhunsalon naapurissa, Koposessa.
Tiistai 14.5.2013
((Edellisiltana luin Julistuksen kirjasta: "Ihanat enkelit", Diana Cooper.))
Istuin
vessan pytyllä ja kohdustani valui pitkä, paksu, kirkas lima. - Jotkut
mies ja nainen riisuutuivat. - Hammaslääkärin vastaanotolla oli sininen
tuoli.
Olin vessassa, jossa oli lasiseinät. Yhden seinän takana
oli naulakko, jossa oli pienten lasten punaisia, sinisiä ja keltaisia
ulkoiluvaatteita. Pyyhin takapuoleni paksulla, keltaisella
puhelinluettelolla. Takaani, ulko-ovesta tuli nainen pienen pojan kanssa, jolla oli sininen sadetakki.
Torstai 16.5.2013
Punaisella langalla oli ommeltu pitkäpistoin kaksi kukkaa, joissa oli
keltainen keskusta. Hyvin vaaleanruskealla oli ommeltu jotakin
laajemmalti.
Perjantai 17.5.2013
Olin Karhunsalolla muutaman vuoden ikäisen pojan kanssa talon
ulkopuolella olevilla vinnin portaiden ylätasanteella. Sitten yht`äkkiä
siellä oli konttausikäinen vauva
roikkumassa sormiensa varassa
reunalla ja vanhempi poika meni avuksi. Hän "oli ilmassa" ja otti
vauvaa takaa kiinni, mutta he putosivatkin alas. Liu`uin portaita,
mitkä olivat vaaleansiniset ja
kuluneet, jalat sivupuilla alas. Tunnustelin varovasti poikaa. . .
Talo
oli rakennettu pyöreistä riu`uista, noin kahdeksan senttiä
halkaisijaltaan. Ne oli laitettu hieman lomittain, mutta kuitenkin
jätetty muutaman millin ilmarako. Oli kuulema lämpimämpi.
Suuret
juhlat olivat meneillään. Kansaa oli syömässä useammassa pitkässä
pöydässä. Useita miehiä istui tai seisoi seinän vieressä ja yksi haki
minua tanssiin. Hän oli jonkin verran humalassa,
joten sanoin
pian: -"Taidat olla sen verran tuiterissa, että jätän sinut lattialle."
Ja lähdin pois. Sanoin kuuluvasti: "Täällä on varmaan suurin osa
humalaisia." - Joku sanoi, ettei tuollaisia pitäisi
puhua. Sitten menin hakemaan ruokaa. Otin lihasuikaleita ja jotakin muuta. Ruokapöydässä istui myös edesmennyt Pesosen Ensio.


Mies unessa? Onhan nuita urroita tullu vasttaan melekkeen joka unessa. Unikirjan mukkaan tarkottas; sosiaalinen luonne tai ura. Jos on semmonen työ tai harrastus, jossa jouttuu paljo
ihmisten
kansa tekemissiin, niin eihän siinä erakko pärjjee. Mie olin nuorena
tosi ujo ja arka ja taijampa olla vähä vieläkkii, vaikka on tullu
rohkkeutta lissee elämän myötä. Enpä ois uskonu
muutama vuos sitten, että tien unistani julukissii (siis uus "ura").
Raskkaus ja synnytys viittois sammaan tyylliin: uus idea. Muutaman kerran oon ollu unissakki paksuna.
Raskkauspahoinvointi
tarkottaa elävässä elämässä sitä, että tuleva laps on henkisesti
korkkeemmalla kun ite. Miulla ei ollu kerttookkaa pahoinvointtii. :)
Lauantai 18.5.2013
Hilkka oli joissakin juhlissa jakamassa kahta täytekakkua. Niissä oli
valkoista, vaaleankeltaista ja -punaista. Kun tulin hakemaan itselleni,
Hilkka sanoi, että loput oli jo
varattu. Hieman pahoillani lähdin pois.
Pöydän
ympärillä oli isä, Hilkka ja pienehkö nainen, joka katsoi kieroon.
Pöydällä oli vaaleanvihreitä kävelykeppejä. Minulla oli yksi, minkä
kädensija oli metallia ja jota pystyi taivuttamaan.
Kopautin sen
pöydälle ja se taipui hieman. Isä otti sen ja taivutti takaisin. Nainen
vihreässä takissaan katsoi minua pahansuovasti, koska se oli hänen
keppinsä. Sitten laitoin kepin pöydälle
hänen eteensä sanoen:
-"Tuhannesti anteeksi." Itkien juoksin pois. Matkalla ulos otin
jostakin vesiastiasta mustat verkkarit ja vaaleanpunaisen yömekkoni ja
puristelin niistä vesiä rappusilla
kyykistellessäni. Siellä satoi vettä. Itkin niin rajusti, että meinasin pakahtua. Joku tuli vierelleni.
Olimme
menossa johonkin rakennukseen. Hilkka ja Esko (hänen miehensä) olivat
myös siellä. Työkaverini mies, Matti, oli myös paikalla sinisissä
vatteissaan ja sanoi, ettei hänellä nyt ollut sitä
satasta mukana. Sanoin, että kerkiää sen maksaa ensiviikolla.
Maanantai 20.5.2013
Katselin mustavalkoista elokuvaa. Mies oli kävelemässä huopahattu ja
puvun takki päällä kuivahtanutta joen uomaa, jossa oli vain
yliharpattavia puroja jäljellä. Sitten
hän olikin isomman joen rannalla ja katseli sen rantakivikolta etäämmäksi.
Keskiviikko 22.5.2013
Meitä naisia oli useita samassa huoneessa nukkumaan menossa. Osa oli jo
sängyssä, kun huoneen ovi avattiin. Sen takana oli John Travolta
miesporukan kanssa. He
lähtivät pois, kun huomasivat että huone
oli varattu. - Myöhemmin miehiä istui rivissä ja minun piti arvata,
kuka oli ollut oven takana. Numero 2.
Istuin auton kyydissä
takapenkillä. Joku mies ajoi ja hän lauloi rakkauslaulua espanjaksi,
minkä kuitenkin ymmärsin täysin. Hän lauloi: -"Miten minä saisin
sinut?" - Kuljimme isojen kivien
välissä ja ihmettelin miten se on
mahdollista. Yksi korkea kivipaasi kaatui, kun ajoimme liian läheltä.
Sitten minulla olikin paksu sininen patja, jota vetelin kivikossa ja
mies oli hävinnyt
jonnekkin. Satoi vettä. Patja oli muutunut
ohueksi. Mies oli kerrostalon portaikossa lasiseinän takana, toisessa
kerroksessa ja lauloi yhä samaa kappaletta. Hän katsoi minua ja alkoi
laskeutua,
tullen lopulta ulko-ovesta. Seisoin vesisateessa patja
suorien käsivarsieni varassa yläpuolellani. Mies vihreässä
villapaidassaan lauloi yhä. Sitten hän tuli ja otti minusta
"karhunhalauksen" ja
nosti ilmaan.
Työkaverini Esko,
käveli kanssani ulkona. Hän kysyi: -"Mitä minun pitäisi tehdä, että en
tuntisi itseäni niin yksinäiseksi?" Vastasin: -"Ole iloinen, kiitä
jokaisesta asiasta."
((Töissä oli ulukkoilupäivä ja uni toistu.))
Lauantai 25.5.2013
Kuljin Hilkan kanssa Karhunsalon tiellä. - Sitten olimmekin avaralla
pihalla, minkä keskellä seisoi pappi. Hilkka sanoi: -"Täällähän sinä
oletkin, Matti." Minä kättelin
topakasti hänen kanssaan. Lähdimme
kulkemaan sisälle päin ja pappi kulki ihan vierelläni. Tuntui
ihastuneen minuun, koska laittoi kätensä ristiselälleni. Minulle tuli
vaivautunut olo.
Kuljin jossakin puusepän verstaalla, jossa
oli useita miehiä. Yksi silmälasipäinen, sinisessä kokohaalarissaan,
oli höyläpenkin ääressä ja veteli viivoja paperille viivoittimen
avulla. Sanoin siihen
jotakin vitsikästä. Hän hymähti. Kohta
Hilkkakin tuli siihen ja sanoi jonkin kommentin. Mies siirtyi penkin
äärestä hieman harmistuneena. Sanoin hänelle, nytpä tiedät mistä minun
huumorini
on tullut.
Olin Seijan kanssa kangaspuiden
äärellä. Hän pyöritti jotakin kampea ja kangaspuissa liikkui toinen
pääty ylös ja alas. Joku mies, pomo, sanoi että minun pitäisi käydä
ostamassa mattoa.
Lähdin noin 5-vuotiaan pojan kanssa valkoisella
autolla. Oli talvi. Ostin jonkin ruskeaoranssisen kankaan. Takaisin
tultua sanoin Seijalle, ettei tuo tainnutkaan olla mattoa. Katsoin
jostakin
rullalta kapeaa mustaa mattoa.
Sunnuntai 26.5.2013
Siirsin kapean ja korkean hyllykön, mikä oli tavaraa täynnä,
oviaukkoon, minkä karmit olivat valkoiset. Ensin irrotin siitä kymmeniä
joulukortteja, joista monet olivat
sinisävyisiä. Oven toisella
puolella oli äidin ja isän vaaleanvihreä sänky. Lähellä oviaukkoa oli
sohvatuoli, jolta Tapani aikoi heilauttaa itsensä karmiin riippumaan.
Olin
navetassa. Joku mies laittoi hieman ylemmällä tasanteella lypsykonetta
friisiläislehmän utareille. Seinät olivat valkoisiksi kalkitut. Lähellä
oli pariovet, joissa molemmissa oli pieni ikkuna.
Kurkistin navetan puolelle. Siellä oli lehmä, kaksi vasikkaa ja hevonen, jolla oli valjaat päällä ja reki perässä.
Katsoin
Karhunsalolla kellariin. Siinä oli valettu ränni, jota myöten perunoita
voi valuttaa sisälle. Kurkistin sen alapäästä sisälle. Vasemmalla
seinustalla oli ovi, mikä oli valkoinen, kuten koko
tyhjä kellari.


Jossakkii
vaihheessa aloin tehä nukkummaan männessä kysymykssii Pyhälle Hengelle.
Monenlaissii unia sain vasttaukseks ja usseita oli sen verran
selekkeitä, että ne ymmärs heti. Jos en
ymmärtäny heti, tein kysymyksen seurraavana iltana uuvesttaan. Kokkeilkkeehan minkälaissii unnii suatta. Ihan huvin vuoks.
Maanantai 27.5.2013
Katselin uutisia, joissa kerrottiin, että lapsenryöstäjä oli
keskeytetty puuhissaan ja hänen jälkeensä oli jäänyt musta, muutaman
metrin pituinen johto. Näytettiin kuva
kaupungilta jostakin
räystäältä, mistä tekijä oli tullut pihaan. - Minulla oli käsissä
valkea johdon pätkä, minkä viskasin rakennusten väliseen kujaan. -
Kuljeskelin kaupungilla loskakelin aikaan.
Jokin auto roiskautti
loskaa hameeni helmoille. Aura-auton kärjessä keikkui mies, kun se
kaarsi risteyksessä. Minulla oli kädessä valkea vesisankko, josta
kaadoin vedet jalkakäytävälle.
Keskiviikko 29.5.2013 Käsissäni oli valkoinen, virkattu pitsiliina, jossa oli osaksi tummaa violettia.
Joku
vanha nainen oli kuollut ja hän oli jättänyt minulle pienen paketin.
Siinä oli sinisävyinen silkkihuivi ja hopeisia korvakoruja sekä
lintuaiheinen riipus.
Laitoin päälleni valkean viitan.
Lajittelin
pattereita toisinpäin pystyyn pahvilaatikossa, eräässä hieman
sekaisessa kaupassa. Joku nainen tuli kysymään jotakin ja samassa
siihen tuli myyjä, jolla oli pitkä tumma tukka ja suuri
punavalkea kukka hiuksissaan.
Hilkka ajoi autoa ja minä olin kyydissä. Tien vieressä oli suuria kiviä. Yhden päällä oli laatikollinen pattereita.
Torstai 30.5.2013
Ajoin autoa jyrkkää rinnettä ylös, mutta en päässyt ihan laelle asti,
joten peruutin alas ja kiersin kukkulan. Edelläni meni kaksi
farmariautoa. Ensimmäinen oli valkea ja
toinentummanharmaa, jota ajoi Tomi, Tapanin koulukaveri. Kaikki autot olivat täysiä.
Perjantai 31.5.2013
Menin Laitisen Ulla-Maijan luo. Hänellä oli käsissään rippikuva minusta
ja kuolleesta siskostaan Marja-Kaisasta. Se oli värikuva, mutta muut,
joita katselimme, olivat
mustavalkoisia. Niissä oli hänen siskonsa pienenä.
((Ulla-Maija tuli samale työpaikale viikolla. Hänen siskosa kuol verisyöppään rippikoulun käytyään.))
Nähhään :)