ots

35

Vessa-asiat unessa? Alakuaikona mie näin paljokkii unia kakalle ja pissille mänöstä. Tein niitä mitä ihmmeellisimppiin paikkoihin. Joskus pönttö oli jo ennesttään täys. - Tulukihen nuo unet
silleen, että jätän taakse joittai asioita.


Keskiviikko 1.5.2013  Menin Enon keskustasta Karhunsalon suuntaan. Sillalla vesi oli niin korkealla, että kosketin sitä kulkiessani. Pyörätiellä oli paljon ihmisiä tummissa juhlavaatteissaan.
 Kun olin Vallisärkän tien risteyksessä, käännyin takaisin Enon keskustan suuntaan. Silloin allani oli jokin kulkuväline, jossa oli pyörät. Kulkiessani huusin: "Oikea reuna tyhjäksi!"

Vaaleanvihreää ja -sinistä.

Olin Karhunsalon autotallissa, aikoen tehdä tarpeeni johonkin sankkoon. Ovet olivat auki ja jännitin, toivottavasti isä ei tule vielä, mutta samassa hän ajoi harmaalla autollaan pihaan. Pihalla oli
iso kantikas astia, jossa oli öljyä polttamista varten.

Jossakin lautaseinäisessä nurkkauksessa oli WC. Minulla oli uunipelti, jossa oli halkaistuja, kuivattuja ahvenia kiinni ja laitoin sen lappeelleen pystyyn ja istuin sen reunalle tekemään tarpeeni.
Pyyhin sanomalehden sivun kokoisella paperilla.

Menin portaita ylös johonkin rakennukseen.

Ilmottauduin johonkin lääkärin vastaanottoon. Vähän myöhemmin joku kysyi, joko Tarja Riissanen on tullut? Samassa yksi hoitaja tuli pienen kännykän kanssa vierelleni, antaen sen minulle.
Pentti soitti. Hän sanoi hieman vihaisesti, että hänen sähköt on melkein kaikki kulutettu. Ajattelin Kalevin tietokoneen käyttöä. Pentti katkaisi puhelun. Sanoin jollekkin lähellä olleelle, että
poikien pitää vähentää tietokoneen käyttöä.


Torstai 2.5.2013  Ajelin sinisellä avolavalla Luhtapohjan pihaan päin. Ennen saunaa, tiessä oli uoma koko sen leveydeltä, josta ajoin eturenkaat yli, mutta sitten peruutin. Lyhytvartisella
lapiolla rupesin täyttämään uomaa. Sitten jatkoin matkaa moottoripyörällä ja takanani istuivat Seija ja Hilkka. Kurvin irtosorassa pyörä luisui hieman, mutta pääsimme kaatumatta perille.
 Joku mies seisoi pihalla.

Mies oli laskemassa kalaverkkoa altaaseen. Kiinnitin sitä veden alla laitojen koukkuihin. Pieni poika oli avustamassa. Jokin iso otus (krokotiili ?) vilahti. Avustin pojan pois altaasta.

Kaksi pientä koiranpentua kulki metsässä. Luulimme niitä karhunpennuiksi, mutta sitten niiden vanhemmat tulivat viereeni. Uros tuli minuun kiini ja silitin sitä.

Minulla oli munkkipussi kädessäni ja kurkistin lumiseinämän taakse. Siellä ei ollut mitään, mutta toisen kerran katsottuani, siellä oli iso karhu. Munkkipussini putosi sille. Lähdimme
 juoksemaan polkua pitkin, mutta karhu ei tullutkaan perässä.


Perjantai 3.5.2013  ((Kysyin Pyhältä Hengeltä: - "Mikä on miun suojelusenkelin nimi?"))
Pieniä lautahökkeleitä oli siellä täällä. Maa oli hiekkaista ja kivistä ja siellä kuljeskeli useita ihmisiä vaaleissa vaatteissaan, kuin kaivauksilla. - Sitten olinkin Karhunsalon
tuvassa. Siellä oli lisäkseni isä, Seija ja Hilkka. Kaivauksilla ollut tummahiuksinen mies tuli sisään ja esitteli itsensä. Kun tartuin hänen isoon käteensä, sanoin: "Riissanen. . . Katajisto. Ennen
Riissanen, nykyään Katajisto. - Taisi uni sekoittaa." Sitten katsoimme vaaleansinistä isoa paperia, jossa oli jokin kaavio tai pohjapiirros. Vedin siihen pitkiä poikittaisviivoja sinisellä
kuivamustekynällä. Yhdessä kohtaa luki himmeästi _ _ _ _ _ .

((Siinä luki suojelusenkelini nimi :) ))


Lauantai 4.5.2013  Katselin kesällä lasioven läpi ulos. Sen alaosassa oli normaalit värit, mutta yläosassa vastavärit. Kaunista. Siinä oli sinistä, vihreää, punaista ja keltaista.

Kävin vessassa.

Jossakin sähköuunissa oli rusinaisia joulutorttuja.

Jäätä pihalla.


Sunnuntai 5.5.2013  Sytytin valkoisen kynttilän.
((Kynttilän sytyttäminen houkuttelloo enkeleitä.))

Kello oli jo 10 yli ja työt juuri alkaneet, mutta olin vielä kotona ja eväät tekemättä. Laitoin pienen pojan matkaan pyörällään. Valkoisessa pyöreässä purkissa oli vähän kaakaota ja kaadoin
siihen maissihiutaleita. Kävin toisessa huoneessa puhaltamassa neljä kynttilää sammuksiin. Huoneistossa liikui kaksi miestä rakennuspuuhissa, joista toisella oli siniset vaatteet ja silmälasit.
Lähdin pienellä polkupyörällä ajamaan kotipaikaltani poispäin. Kun tulin Karhunsalon tielle, siellä oli reunoilla lunta, mutta keskeltä sula. Tien varrella seisoi rekka, johon oli osaksi lastattu
mäntytukkeja.

Olin menossa johonkin rakennukseen, mutta jalkani olivat polveen asti lumessa, joten puhdistin huopikkaani harjalla.



ots
36

Mie en millonkkaa suanu kulumikkaita enklipalloja. Timo sai. Jos en ihan viärin muista, niin ne on opastavvii enkeliä. Hiän sai myös hahmon, jolla oli Pekka Puupiän hattu. Se oli hauska. -
Elikkä mie olin jo siinä vaihheessa pitemmällä henkisellä tiellä, kun hiän.


Maanantai 6.5.2013  Neljä vaaleanpunaista, erisävyistä, pientä korvaa. Neljät aivot. Neljä vaaleansinistä enkelipalloa.
((??? Mitä, mitä ja mitä? - Tämä laittaa vuonna 2022 miettimmään. - Oiskkoon meijät neljä kerttoo Luojasta laimennettu?))


Tiistai 7.5.2013  Karhunsalo.

Hieman sekaisessa huoneessa oli useampi henkilö. Laitoin laatikkoon ruokailuvälineitä ja kokosin peittoja pinoon muuttoa varten.

Tiskasin ruokailuvälineitä ja isoa teräslusikkaa vaaleanvihreällä tiskiharjalla. Vierelläni oli joku mies. Sitten minä istuin ja hän oli takanani ja laittoi kätensä oikean rintani päälle. Minulle tuli
onnellinen ja turvallinen olo.


Keskiviikko 8.5.2013  Kangaspuissa oli vaalean sinisävyinen matto, mikä oli hieman löysällä ja minun piti korjata sitä.

Tanssilavan reunalla oli ollut pieni näyttely, jossa oli pahvisia taloja. Nostelin niitä pois säilytyspenkkiin. "Tunsin", että naiset olivat minulle kateellisia.

Katselin TV:n teatterimainosta. Sanoin miehelleni, että tuo esitys kannattaa käydä katsomassa. Niinpä ajoimme autojonon ohi parkkipaikalle. Siellä oli useita punaisia autoja ja itse ajoimme
sinisellä. Esityksessä oli paljon punaruskeita viikinkilaivoja.

Etsin pienestä kanakopista munia ja löysin kaksi pientä, jotka otin käteeni. Siellä oli pari kanaa ja vaaleankeltainen pöllö. Muutamia isoja kananmunia pesissä oli rikki.

Puhelin soi kerran ja vastasin. Taustalta kuului espanjankielinen TV-ohjelma.


Torstai 9.5.2013  Pienehkössä huoneessa oli neljä sänkyä. Olin siellä Seija ja Kalevin kanssa ja sitten sinne tuli tummatukkainen mies. Tervehdin, mutta hän ei tuntunut tuntevan. Kädestä
pitäen esittelin itseni: "Tarja." Oletin hänen nimekseen Markun, mutta hän esitteli itsensä Reijoksi. Hän tuli luokkakokoukseen.

Oli talvi. Seija oli ulkona kahden karitsan kanssa, mustan ja valkoisen. Siellä kulki kaksi kissaa, musta ja mustavalkoinen. Otin kummatkin karitsat vuorollaan syliini ja nostin ne jonnekkin
ylemmäs.

Tulin ulos jostakin vanhasta, punasävyisestä rakennuksesta. Kädessäni oli vanha puntari, jossa oli olevinaan musta koira kiinni. Yläkerran jostakin aukosta ilmestyi Toini Rusasen pää ja hän
kysyi, tulisinko kahville. Sanoin, etten vieläkään juo kahvia ja että tekisin ensin vain pienen lenkin. Sitten Toini tuli vierelleni viininpunaisessa takissaan, musta kösilaukku mukanaan.
Lähdimme vasemmalle. - Sitten olinkin yksin ja lähdin oikealle. Kuljin lumista tietä pitkin, jonka reunoilla oli kiviaidat. Itkin kovasti mutten tiennyt miksi.

Olin exäni huushollissa ja itkin, kun olin joutunut sieltä pois. Ihailin uunia.

Itkin exäni huoneistossa.

Olin talvisaikaan Karhunsalon pihalla. Siinä oli exäni valkea auto, jota puhdistin lumesta. Joku nainen ajoi valkeaa autoa, pieni poika kyydissä, kellarin vihreälle katolle. Toinen etupyörä meni
katon reunan yli ja hän peruutti hieman takaisin.


Perjantai 10.5.2013  Minun vasemman käden keskisormessa oli noin viisi milliä leveä kultasormus, jossa oli pienillä kohokirjaimilla jotakin tekstiä. Oikeassa kädessäni oli kapea kultasormus,
minkä kohokuviointi oli melkein kokonaan kulunut sieläksi.

Olin jonkun miehen kanssa ullakolla. Hänellä oli sininen takki ja mustat housut. Äiti ja isäkin olivat siellä jossakin.

Työpaikalla oli joulujuhla. Siellä oli Vieno Liimatta Gilmarin laukkutehtaalta, sekä Karhunsalon koulun entisiä oppilaita, mm. Kaisa Sissonen ja Merja Kiiskinen. Hengarissa oli vaaleanpunaisesta
ja vaaleansinisestä, barokkityylinen kaunis silkkimekko, mutta Vieno sanoi, ettei tarvitse olla niin juhlallinen. Etsin naulakosta lisää, mutten löytänyt omista vaatteistani mieleistä mekkoa.
Hengareissa oli punaisia ja mustia talvitakkeja ja kaikkea muuta, mutta olisin halunnut keltasävyisen puvun.



ots
37

Ajatukset? Niissä pittää olla varovainen tai suapi just sitä, mitä ei hallukkaa. Otettaanpa vaikka sana syöpä. Jos joku ajattelloo ussein: "En halluu syöppee." - Niin mualiman kaikkeus
 kuulloo: ...syöppee...syöppee...syöppee. - Sairraukssii ei pie pyyttee. Pittää ajatella: "Oon nyt terve."
Tai jos joku pelekevvää autolla ajjaissa hirviä ja ajattelloo:"Ei hirviä." - Niin mitäs suat? No tietysti niitä hirviä. - Yhelle tuttavalle on käyny niin ja on rutannu muutaman auton (kuuleman
mukkaan).
Mie kuvittelen joskus, että hirvet juokssoo tieltä pois päin. Etemppee oon muutaman kerran hirviä nähny.


Lauantai 11.5.2013
((Heräsin yöllä. Ajattelin:"Uamulla herättyy muistan unet. Ei painajaissii." - Ja mitäs sain?))
Sain lyhyen mustan painajaisen, jossa minua peloitti.
((Siitä herättyy ajattelin: "Kaunniita unnii, kiitos."))

Istuimme Hilkan kanssa suuressa hallissa. Meillä molemmilla oli vanha paperikassi, mikä oli sisältä valkea ja päältä punainen. Hilkalla taisi olla roskia. Minulla oli joitakin tavaroita ja koivun
oksia, joita otin sieltä pois. Sitten siinä olikin parin metrin pituisia, ohuehkoja rukoja oksineen ja lehtineen, joita otin muutaman ja viskasin avonaisen ikkunan suuntaan Pentille. Sinitaivas
näkyi. Sitten kassistani nousi hämähäkki ja se putosi kirjavalle matolle. Joku nainen kulki ohi ja polkaisi vahingossa sen kuoliaaksi. Sen jälkeen huomasin ruskeassa käsineessäni, vasemmassa
etusormessani noin sentin kokoisen, melko pyöreän, mutta litteän mustan kuoriaisen. Pudotin sen Hilkan kassiin.


Sunnuntai 12.5.2013  Kudoin mattoa kolmella värillä; beige, vaaleanpunainen ja ?


Maanantai 13.5.2013  Jostakin rakennuksesta oli osa betonista kattorakennelmaa pudonnut pienen räjähdyksen jälkeen. Katsoin sitä kahden muun ihmisen kanssa, kun sieltä kuului koputusta.
Sen jälkeen katsoin aivan kuin elokuvaa. Joku nainen oli lähdössä huoneesta pois. Sitten näytettiin punakeltaista lattiaa, jossa oli kapeilla, isoilla tikkukirjaimilla valkeina I J. Sen jälkeen
 näytettiin naista uudelleen hetki ja sitten taas kirjaimia, jotka alkoivat tikittää. Nainen kerkisi poistua ennekuin räjähti, mutta hän oli tumman pölyn peitossa. Aikaisemmankin räjähdyksen
 paikalla oli ollut samat nimikirjaimet.

Kuljeskelin jossakin rannalla. Siellä oli myös kaksi pientä poikaa. Vesi oli tummahkoa.

Olin Karhunsalon naapurissa, Koposessa.


Tiistai 14.5.2013
((Edellisiltana luin Julistuksen kirjasta: "Ihanat enkelit", Diana Cooper.))
Istuin vessan pytyllä ja kohdustani valui pitkä, paksu, kirkas lima. - Jotkut mies ja nainen riisuutuivat. - Hammaslääkärin vastaanotolla oli sininen tuoli.

Olin vessassa, jossa oli lasiseinät. Yhden seinän takana oli naulakko, jossa oli pienten lasten punaisia, sinisiä ja keltaisia ulkoiluvaatteita. Pyyhin takapuoleni paksulla, keltaisella
puhelinluettelolla. Takaani, ulko-ovesta tuli nainen pienen pojan kanssa, jolla oli sininen sadetakki.


Torstai 16.5.2013  Punaisella langalla oli ommeltu pitkäpistoin kaksi kukkaa, joissa oli keltainen keskusta. Hyvin vaaleanruskealla oli ommeltu jotakin laajemmalti.


Perjantai 17.5.2013  Olin Karhunsalolla muutaman vuoden ikäisen pojan kanssa talon ulkopuolella olevilla vinnin portaiden ylätasanteella. Sitten yht`äkkiä siellä oli konttausikäinen vauva
roikkumassa sormiensa varassa reunalla ja vanhempi poika meni avuksi. Hän "oli ilmassa" ja otti vauvaa takaa kiinni, mutta he putosivatkin alas. Liu`uin portaita, mitkä olivat vaaleansiniset ja
kuluneet, jalat sivupuilla alas. Tunnustelin varovasti poikaa. . .

Talo oli rakennettu pyöreistä riu`uista, noin kahdeksan senttiä halkaisijaltaan. Ne oli laitettu hieman lomittain, mutta kuitenkin jätetty muutaman millin ilmarako. Oli kuulema lämpimämpi.

Suuret juhlat olivat meneillään. Kansaa oli syömässä useammassa pitkässä pöydässä. Useita miehiä istui tai seisoi seinän vieressä ja yksi haki minua tanssiin. Hän oli jonkin verran humalassa,
joten sanoin pian: -"Taidat olla sen verran tuiterissa, että jätän sinut lattialle." Ja lähdin pois. Sanoin kuuluvasti: "Täällä on varmaan suurin osa humalaisia." - Joku sanoi, ettei tuollaisia pitäisi
puhua. Sitten menin hakemaan ruokaa. Otin lihasuikaleita ja jotakin muuta. Ruokapöydässä istui myös edesmennyt Pesosen Ensio.



ots
38

Mies unessa? Onhan nuita urroita tullu vasttaan melekkeen joka unessa. Unikirjan mukkaan tarkottas; sosiaalinen luonne tai ura. Jos on semmonen työ tai harrastus, jossa jouttuu paljo
 ihmisten kansa tekemissiin, niin eihän siinä erakko pärjjee. Mie olin nuorena tosi ujo ja arka ja taijampa olla vähä vieläkkii, vaikka on tullu rohkkeutta lissee elämän myötä. Enpä ois uskonu
 muutama vuos sitten, että tien unistani julukissii (siis uus "ura").
Raskkaus ja synnytys viittois sammaan tyylliin: uus idea. Muutaman kerran oon ollu unissakki paksuna.
Raskkauspahoinvointi tarkottaa elävässä elämässä sitä, että tuleva laps on henkisesti korkkeemmalla kun ite. Miulla ei ollu kerttookkaa pahoinvointtii. :)


Lauantai 18.5.2013  Hilkka oli joissakin juhlissa jakamassa kahta täytekakkua. Niissä oli valkoista, vaaleankeltaista ja -punaista. Kun tulin hakemaan itselleni, Hilkka sanoi, että loput oli jo
varattu. Hieman pahoillani lähdin pois.

Pöydän ympärillä oli isä, Hilkka ja pienehkö nainen, joka katsoi kieroon. Pöydällä oli vaaleanvihreitä kävelykeppejä. Minulla oli yksi, minkä kädensija oli metallia ja jota pystyi taivuttamaan.
Kopautin sen pöydälle ja se taipui hieman. Isä otti sen ja taivutti takaisin. Nainen vihreässä takissaan katsoi minua pahansuovasti, koska se oli hänen keppinsä. Sitten laitoin kepin pöydälle
hänen eteensä sanoen: -"Tuhannesti anteeksi." Itkien juoksin pois. Matkalla ulos otin jostakin vesiastiasta mustat verkkarit ja vaaleanpunaisen yömekkoni ja puristelin niistä vesiä rappusilla
kyykistellessäni. Siellä satoi vettä. Itkin niin rajusti, että meinasin pakahtua. Joku tuli vierelleni.

Olimme menossa johonkin rakennukseen. Hilkka ja Esko (hänen miehensä) olivat myös siellä. Työkaverini mies, Matti, oli myös paikalla sinisissä vatteissaan ja sanoi, ettei hänellä nyt ollut sitä
satasta mukana. Sanoin, että kerkiää sen maksaa ensiviikolla.


Maanantai 20.5.2013  Katselin mustavalkoista elokuvaa. Mies oli kävelemässä huopahattu ja puvun takki päällä kuivahtanutta joen uomaa, jossa oli vain yliharpattavia puroja jäljellä. Sitten
hän olikin isomman joen rannalla ja katseli sen rantakivikolta etäämmäksi.


Keskiviikko 22.5.2013  Meitä naisia oli useita samassa huoneessa nukkumaan menossa. Osa oli jo sängyssä, kun huoneen ovi avattiin. Sen takana oli John Travolta miesporukan kanssa. He
lähtivät pois, kun huomasivat että huone oli varattu. - Myöhemmin miehiä istui rivissä ja minun piti arvata, kuka oli ollut oven takana. Numero 2.

Istuin auton kyydissä takapenkillä. Joku mies ajoi ja hän lauloi rakkauslaulua espanjaksi, minkä kuitenkin ymmärsin täysin. Hän lauloi: -"Miten minä saisin sinut?" - Kuljimme isojen kivien
välissä ja ihmettelin miten se on mahdollista. Yksi korkea kivipaasi kaatui, kun ajoimme liian läheltä. Sitten minulla olikin paksu sininen patja, jota vetelin kivikossa ja mies oli hävinnyt
jonnekkin. Satoi vettä. Patja oli muutunut ohueksi. Mies oli kerrostalon portaikossa lasiseinän takana, toisessa kerroksessa ja lauloi yhä samaa kappaletta. Hän katsoi minua ja alkoi laskeutua,
tullen lopulta ulko-ovesta. Seisoin vesisateessa patja suorien käsivarsieni varassa yläpuolellani. Mies vihreässä villapaidassaan lauloi yhä. Sitten hän tuli ja otti minusta "karhunhalauksen" ja
nosti ilmaan.

Työkaverini Esko, käveli kanssani ulkona. Hän kysyi: -"Mitä minun pitäisi tehdä, että en tuntisi itseäni niin yksinäiseksi?" Vastasin: -"Ole iloinen, kiitä jokaisesta asiasta."
((Töissä oli ulukkoilupäivä ja uni toistu.))


Lauantai 25.5.2013  Kuljin Hilkan kanssa Karhunsalon tiellä. - Sitten olimmekin avaralla pihalla, minkä keskellä seisoi pappi. Hilkka sanoi: -"Täällähän sinä oletkin, Matti." Minä kättelin
topakasti hänen kanssaan. Lähdimme kulkemaan sisälle päin ja pappi kulki ihan vierelläni. Tuntui ihastuneen minuun, koska laittoi kätensä ristiselälleni. Minulle tuli vaivautunut olo.

Kuljin jossakin puusepän verstaalla, jossa oli useita miehiä. Yksi silmälasipäinen, sinisessä kokohaalarissaan, oli höyläpenkin ääressä ja veteli viivoja paperille viivoittimen avulla. Sanoin siihen
jotakin vitsikästä. Hän hymähti. Kohta Hilkkakin tuli siihen ja sanoi jonkin kommentin. Mies siirtyi penkin äärestä hieman harmistuneena. Sanoin hänelle, nytpä tiedät mistä minun huumorini
on tullut.

Olin Seijan kanssa kangaspuiden äärellä. Hän pyöritti jotakin kampea ja kangaspuissa liikkui toinen pääty ylös ja alas. Joku mies, pomo, sanoi että minun pitäisi käydä ostamassa mattoa.
Lähdin noin 5-vuotiaan pojan kanssa valkoisella autolla. Oli talvi. Ostin jonkin ruskeaoranssisen kankaan. Takaisin tultua sanoin Seijalle, ettei tuo tainnutkaan olla mattoa. Katsoin jostakin
 rullalta kapeaa mustaa mattoa.


Sunnuntai 26.5.2013  Siirsin kapean ja korkean hyllykön, mikä oli tavaraa täynnä, oviaukkoon, minkä karmit olivat valkoiset. Ensin irrotin siitä kymmeniä joulukortteja, joista monet olivat
sinisävyisiä. Oven toisella puolella oli äidin ja isän vaaleanvihreä sänky. Lähellä oviaukkoa oli sohvatuoli, jolta Tapani aikoi heilauttaa itsensä karmiin riippumaan.

Olin navetassa. Joku mies laittoi hieman ylemmällä tasanteella lypsykonetta friisiläislehmän utareille. Seinät olivat valkoisiksi kalkitut. Lähellä oli pariovet, joissa molemmissa oli pieni ikkuna.
Kurkistin navetan puolelle. Siellä oli lehmä, kaksi vasikkaa ja hevonen, jolla oli valjaat päällä ja reki perässä.

Katsoin Karhunsalolla kellariin. Siinä oli valettu ränni, jota myöten perunoita voi valuttaa sisälle. Kurkistin sen alapäästä sisälle. Vasemmalla seinustalla oli ovi, mikä oli valkoinen, kuten koko
tyhjä kellari.



ots
39

Jossakkii vaihheessa aloin tehä nukkummaan männessä kysymykssii Pyhälle Hengelle. Monenlaissii unia sain vasttaukseks ja usseita oli sen verran selekkeitä, että ne ymmärs heti. Jos en
ymmärtäny heti, tein kysymyksen seurraavana iltana uuvesttaan. Kokkeilkkeehan minkälaissii unnii suatta. Ihan huvin vuoks.


Maanantai 27.5.2013  Katselin uutisia, joissa kerrottiin, että lapsenryöstäjä oli keskeytetty puuhissaan ja hänen jälkeensä oli jäänyt musta, muutaman metrin pituinen johto. Näytettiin kuva
kaupungilta jostakin räystäältä, mistä tekijä oli tullut pihaan. - Minulla oli käsissä valkea johdon pätkä, minkä viskasin rakennusten väliseen kujaan. - Kuljeskelin kaupungilla loskakelin aikaan.
Jokin auto roiskautti loskaa hameeni helmoille. Aura-auton kärjessä keikkui mies, kun se kaarsi risteyksessä. Minulla oli kädessä valkea vesisankko, josta kaadoin vedet jalkakäytävälle.


Keskiviikko 29.5.2013  Käsissäni oli valkoinen, virkattu pitsiliina, jossa oli osaksi tummaa violettia.

Joku vanha nainen oli kuollut ja hän oli jättänyt minulle pienen paketin. Siinä oli sinisävyinen silkkihuivi ja hopeisia korvakoruja sekä lintuaiheinen riipus.

Laitoin päälleni valkean viitan.

Lajittelin pattereita toisinpäin pystyyn pahvilaatikossa, eräässä hieman sekaisessa kaupassa. Joku nainen tuli kysymään jotakin ja samassa siihen tuli myyjä, jolla oli pitkä tumma tukka ja suuri
punavalkea kukka hiuksissaan.

Hilkka ajoi autoa ja minä olin kyydissä. Tien vieressä oli suuria kiviä. Yhden päällä oli laatikollinen pattereita.


Torstai 30.5.2013   Ajoin autoa jyrkkää rinnettä ylös, mutta en päässyt ihan laelle asti, joten peruutin alas ja kiersin kukkulan. Edelläni meni kaksi farmariautoa. Ensimmäinen oli valkea ja
 toinentummanharmaa, jota ajoi Tomi, Tapanin koulukaveri. Kaikki autot olivat täysiä.


Perjantai 31.5.2013  Menin Laitisen Ulla-Maijan luo. Hänellä oli käsissään rippikuva minusta ja kuolleesta siskostaan Marja-Kaisasta. Se oli värikuva, mutta muut, joita katselimme, olivat
mustavalkoisia. Niissä oli hänen siskonsa pienenä.
((Ulla-Maija tuli samale työpaikale viikolla. Hänen siskosa kuol verisyöppään rippikoulun käytyään.))

Nähhään :)

 

blogin alkuvalintaan