

"Rakkaus on riskin ottamista. - Jos avioliitossa on pitkämielissyyttä,
keksi uus harrastus, uus resepti, uus tapa kerttoo puolisolles, "Mie
rakastan sinnuu."
Kaikkialla sattuu ja tapahtuu
Päivät lyhenivät talven lähestyessä ja ilmat kylmenivät,
ennustellen lumen tuloa. Sitten, eräänä aamuna leijaili suuria
lumihiutaleita hiljalleen maahan, saaden sen nopeasti valkeaan
vaippaansa. Pitkin päivää lunta satoi, milloin enemmän milloin vähemmän.
Seuraavana päivänä aurinko pilkisteli pilvien lomasta uhaten
sulattaa vastasataneen lumen, mutta tuuli puhkui kylmyyttä, heikentäen
auringonsäteiden lämpöä. Seuraavan viikon aikana lunta satoi joka
päivä. Lopulta eräänä aamuna lunta ei tuiskuttanutkaan kuten muina
aamuina. Siihen mennessä oli kertynyt noin kaksikymmensenttinen
lumivaippa ja edellisyön jälkeen sai taas tehdä lumitöitä. Sanna rupesi
lumen luontiin ennen aamiaista ja sai hommansa melkein päätökseen, kun
kutsuttiin syömään.
- Minulle tuli mieleen tuolla lumia luodessa, että olisiko teillä
ylimääräistä rekeä tai jotakin sellaista, Sanna kysyi
ruokapöydässä. - Olisi varmaan hyvä totuttaa Jysky vetämään
perässään edes jotakin. Vai mitä mieltä olette?
- Kyllä. Se olisi hyvä idea. Mutta onkohan sitä ennen pidetty kärryjen
tai rekien edessä, muuten sinulle tulee kova urakka tyttöseni, Tauno
epäili ja sanoi viimeisen sanan silmää iskien. Sanna näytti kieltään ja
syventyi sitten ruokalautaseensa. Veikko rupesi puhumaan, mietittyään
ensin hetken.
- Kyllä tuolla tallin vanhassa varastohuoneessa pitäisi olla pieni
reki, mutta se saattaa olla liian pieni Jyskylle. Aisat joutuisi
varmaankin uusimaan. Eiköhän tuota joutane syönnin jälkeen katsomaan.
Ruokailtuaan, Veikko, Tauno ja Sanna vetivät nutut niskaansa ja
lähtivät suunnistamaan varastolle. Ja siellähän se reki seisoi
tomukerroksen ja kaiken muun romun alla. Rekeen oli koottu kaikenlaista
purkkia ja purnukkaa. Hetken raivauksen jälkeen sieltä paljastui hieman
kolhiintuneen näköinen, mutta muuten kunnossa oleva musta reki.
- Sehän on kaunis . . . ja kauniimmaksi saisi maalaamalla sen uudestaan
mustalla, huokaili Sanna.
- Entäs nuo aisat? Luuletko Jyskyn mahtuvan niiden väliin? Veikko kysyi
tytöltä. Sanna mittaili katseellaan aisoja ja meni lopulta itse niiden
väliin.
- Saattaa se just ja just mahtua, mutta ei varmaankaan olisi
pahitteeksi jos niitä saisi hieman levitettyä. Ja pituutta täytyy
ehdottomasti jatkaa . . . hmm . .puoli metriä . . luulisin.
- No, sitten täytyy käydä mittaamassa Jysky ja . . . Tauno aloitti.
- Samahan se on jos viedään reki ulos ja mitataan hevosella. Vai mitä?
Sanna huomautti.
- Samahan se.
He raivasivat tietä oviaukolle ja rupesivat sitten hilaamaan rekeä
päivänvaloon. Tuokion rehkimisen jälkeen se seisoi lumella tomuisena ja
likaisena. Sitten Sanna alkoi pestä sitä lumella. Veikko kävi luudan ja
puhdisti rekeä sisäpuolelta.
- Minä käyn hakemassa Jyskyn, jotta päästään kokeilemaan, sopiiko se
aisojen väliin, Sanna sanoi ja lähti astelemaan aitauksen suuntaan,
jossa suuri hevonen tepasteli lunta kuopien.
- Nyt pääset katsomaan rekeä ja jos hyvin käy, niin pian lähdetään
sillä ajelulle, tyttö rupatteli hevoselleen ja pujotteli samalla
tottuneesti marhaminnan sen päitsiin.
Varastohuoneen edessä miehet odottivat tyttöä ja hevosta.
- Mitenkähän tässä käy, Tauno totesi päätään pudistellen.
- Minä en kyllä yhtään ihmettele, vaikka Sanna saisi sen ensimmäisellä
kerralla aisojen väliin. Onhan hän jo niin paljon ollut tuon otuksen
kanssa ja se tottelee tyttöä jokaisessa liikkeessä.
Samassa Sanna talutti Jyskyn näkyviin nurkan takaa. Hän hidasti hieman
askeltaan rekeä lähestyttäessä ja rupatteli koko ajan jotakin eläimen
korvaan.
Jatkkuu....
Tiistai 1.5.2018 Istuin
Höijerin Jussin kyydissä ja ajoimme kapeaa, mutkaista metsätietä.
Tulimme soramontulle, jossa kaksi nahkatakkista nuortamiestä ajeli.
Toisella oli kevytmoottoripyörä ja toisella kolmipyöräinen. Söin
jotakin kävellessäni heidän luokseen, enkä pelännyt. Sitten kysyin,
mitäs pojat?
Kävelin Luhtapohjaan. Joku ajoi perässäni vihreällä autolla. Sisällä
tuvassa lattialla makasi vauvani, sitten hän kierähti mahalleen, nousi
seisomaan, otti yhden askeleen, käveli ja lopuksi juoksi. Kerroin
tuosta Vienolle ja poika oli vasta kolme kuukautta.
Ajoin autoa Enon keskustassa. Kyydissä oli Pentti sekä joku muu. Kun
pysähdyimme huoltoaseman luo, veli tuli kuskiksi ja minä siirryin
apukuskin paikalle. Siinä oli siniset istuimet. Sitten huomasinkin
seisovani keskusristeyksessä ja Pentti huristeli vaalealla Toyota
Hiacella kirkolle päin. Enon keskusta oli muuttunut paljon, joten
eksyin vähän. Joku
vanha mies istui kiikkutuolissa ja piteli sylissään iäkästä mustaa
kissaa. Silitin sitä. Siinä oli valkeaakin. Mies sanoi, että se olisi
saattanut purra kuin nuori koira. Ajattelin etten pelännyt sitä ja
koira aisti henkisyyteni.
Keskiviikko 2.5.2018 Joku
nainen yritti tappaa minut usein.
Kuorin mäntytukin tyveä. Sitten kuorinkin vahingossa korkeilla jaloilla
olevaa kaappia. Sen jälkeen makoilin penkalla lumessa ja kuorin
appelsiinia. Viskasin kuoret tien toisella puolella olevan pensasaidan
yli, kunnes yksi tarttui aitaan, jota joku käristeli toholla pienten
mäntyjen latvuksista. Hyppäsin aidan viereiselle, vyötäröön asti
yltävälle penkalle ja otin kuoren palan samalla, kun paikalle saapui
poikajoukko, jossa oli Schwartsin Valde. Kumarruin penkalta tielle ja
tein kuperkeikan, että pääsin pois hangesta ja silloin kuului
hyväksyviä huutoja.
Torstai 3.5.2018 Navetassa oli viisi vaaleaa,
pitkäsarvista lihamullia, joista kaksi kulki irrallaan. Kävelin siellä
avojaloin ja polkaisin lantakasaan.
Seurasin hiihtokisoja. Mies laski mäen pieni lapsi sylissään, joka
meinasi pudota. Sitten seurasin mukana muita laskettelijoita.
Karhunsalolle tuli nuorimies. Sanoin terve. Hän sanoi, muistat minut.
Kysyin häneltä, tanssiiko ja hän myönsi, joten lähdin vinniltä
etsimään oranssista tanssimekkoani. Sanoin Seijalle, että silittäisi.
Mutta kun menimme alakertaan, Pentti tutki, että sulake oli palanut.
Sunnuntai 6.5.2018 Kerroin unessa unta: "Olin ostamassa
riisipiirakoita 20 kpl, ehkä 25 tai 50. Myyjä laittoi osan pussiin ja
sitten ne olivatkin Aku Ankkoja.
Hilkka oli Karhunsalolla vinnillä lattiaa mittailemassa, missä oli
valkoisen pahvin päällä useita männynkäpyjä. Sitten tupa olikin
erilainen, hirsistä rakennettu ja toinen samanlainen vieressä. Pöydällä
oli useita astioita täynnä riisipiirakoita ja muutamia Aku Ankkoja.
Olin tullut sinne lumista tietä, mutta siellä oli kesä ja Koposten
mailla ajeli kaksi tyttöä mopolla. Etsin hammasharjaani. Menin etsimään
takaverannan puolelta ja siellä oli useita ihmisiä seisomassa talon
lähellä. Viereeni tuli punaviiksinen mies ja kysyi muistanko hänet.
Maanantai 7.5.2018 Yli kaksimetrinen mies, jolla oli vain
pienet housut jalassa, kulki Karhunsalolla. Hänet otettiin kiinni ja
kun hän oli pitkällään, hieroin hänen käsivarttaan ja rintakehäänsä.
Mies puhui tuntematonta kieltä. Sitten huomattiin, että hänellä on
käsissään viisi sormea. Sanoin, että hän on Jumalan valittu.
Olin leipomassa hillopullaa. Kun se kohosi, katselin oviaukosta ulos.
Talvisella tiellä kulki keltaisia kuorma-autoja. Kuski katsoi
tunteakseen. Hän ajoi tien laidasta toiseen. Olin rullannut paistoksen,
muttei se sopinut uuniin, joten aukaisin sen ja rullasin toisinpäin
leivinlaudalla, jonka olin laittanut punaisen autonromun konepellille.
Tiistai 8.5.2018 Olin Luhtapohjan portilla ja katselin
tielle päin. Hieman etäämpänä tiellä seisoi keltainen auto.
Ronkaisen Lealla oli vauva ja sitä vainosi kolme miestä. Uin ja vedin
perässäni jotakin ihmistä. Sitten olimme jossakin rakennuksessa, jonne
johti kaksi ovea. Miehet tulivat sisään, mutta menivätkin vessaan.
Vauva oli sängyllä sinisessä potkupuvussaan. Minua ahdisti ja itkin.
Keskiviikko 9.5.2018 Pojilla oli leluja levällään
Karhunsalolla. Sanoin että heittäisivät pois mitä eivät tarvinneet.
Sitten menin laittamaan vanhoja perunoita maakellariin. Itkin. Kun
tulin ullos, tyttö kysyi itkenkö siksi, että Petri lähti? Nyökkäsin.


Taikatemppuilija? = Erehystä ja petosta.
Torstai 10.5.2018 Nousin
talvella taksiin ja rahastaja antoi minulle suklaamunan ja muutaman
kolikon. Nauroin. Ajoimme jyrkkää kylätietä, kun pyörät rupesivat
sutimaan. Nousin kyydistä ja katsoin kun rahastaja teki taikatempun ja
joku nainen sai kolme suklaamunaa.
Joku mies halusi rakastella kanssani, mutta minä en. Toinenkin mies oli
ihastunut minuun. Suuri perhe oli syömässä seisovasta pöydästä. Minulla
ei ollut nälkä, mutta otin lopulta appelsiinin puolikkaan, mikä oli
hieman hapan.
Perjantai 11.5.2018 Nukutin
Luhtapohjassa pientä poikaa. Kun katsoin ikkunasta ulos, exä makoili
lumessa valkean peiton alla ja vinkkasi, että minun olisi pitänyt mennä
sinne. Myöhemmin hän makoili viereisessä huoneessa. Katsoin ikkunasta
ulos ja siellä oli vihreä postilaatikko.
Lauantai 12.5.2018 Kaupassa ostotilanne ja pelko, että
joudun vankilaan.
Sunnuntai 13.5.2018 Istuin auton kyydissä
syksypimeällä ja ajoimme Karhunsalon koululle. Pihamaalla roikkui johto
maassa. Ajoimme sen yli ja käännyimme takaisin tolpan toiselta puolelta.
Kuljin kaupungilla sinisen tyynyn kanssa kapeilla, lumisilla kujilla.
Umpikujan jälkeen nousin kulmauksen aukosta jonkun sotilaan jalkoihin.
Sitten minut vei tanssiin pitkä mies, jonka viikset olivat keltaiset ja
tukassa oli sinistä ja oranssia.
Maanantai 14.5.2018 Talvella
kaupungilla.
Isä ja äiti olivat rakentaneet lisähoneen ja muuttaneet huonekalujen
järjestystä.
Keskiviikko 16.5.2018 Minun piti vaihtaa kuukautisside,
mutta WC tuntui aina olevan varattu.
Olin menossa vihille. Valkea hääpukuni oli ruskeassa pukupussissa.
Hilkka oli kirjoittanut paperille ohjeita. Jännitti.
Lauantai 19.5.2018 Kuljin Petrin ja Tapanin kanssa
jossakin varastossa, jossa oli vähän nokea. Olimme menossa poispäin,
kun tulimme ensin umpikujaan, mutta pääsimme lopulta ulos. Maisema ei
ollut tuttu. Lähdimme kuitenkin kiipeämään jyrkkää valkoista tietä.
Tulimme kalliolle ja keikuin reunakivellä, kun näin edessäni
kallionkolossa ison norsun. Kaksi
muuta oli ylempänä tasanteella. Sanoin jotakin ystävällisesti kolossa
olevalle ja se hävisi. Kun olin päässyt mäen laelle asti, siellä asui
parissa talossa mustalaisia. Ajattelin, että tätä se minun uneni tiesi.
Talojen takana oli suuri vesistö, jota ihmettelin. Pojatkin tulivat
siihen jostakin.


Kuiske? = Petollissii seurakumppaneita.
Maanantai 21.5.2018 Olimme
exän kanssa eronneet, mutta asuimme yhdessä. Hän kuiskasi jotakin
korvaani aamulla, kun olin heräilemässä. En saanut selvää. Kun nousin
ylös, talo oli täysi naapureiden ihmisiä. Yhdessä huoneessa oli useita
lapsia, jotka olivat ottaneet laatikostosta isoja poikien väritettyjä
kuvia ja katselivat niitä lattialla. Huoneessa oli myös eronnut
konstaapeli, joka oli katsellut minua "sillä silmällä". Vaihdoin
päälleni päivävaatteita ja lattialle putosi kaksi ylimääräistä vaaleaa
alushametta. Kävin vielä huoneessa, jossa olin nukkunut. Siellä oli
lähekkäin kaksi sänkyä. Nukuimme siis erillään.
Tiistai 22.5.2018 Kuljin jossakin asuinalueella. Siellä
oli myös mies, jonka kanssa oli ihastusta molemmin puolin. Pikkutyttö
oli kateissa ja huusin kovaa: "Hanii!" Sitten muutkin huutelivat.
Lopulta tytön veli löysi hänet puron uomasta harmaalaikukkaiseen
huopavilttiin kääriytyneenä ja kantoi pois. Asunnon lähellä viskasin
maahan vaalean putken pätkän, mikä oli melkein ympyrän muotoinen.
Keskiviikko 23.5.2018 Keittiön ikkunasta näin täysikuun.
Ajoimme exän kanssa jonnekkin ja sitten hän nukkui sängyssä.
Jossakin työväentalolla laitoin nimeni kiertävään listaan, mutta
minulta ei otettu 10 € maksua. Olkalaukussani oikaisin vihreän 5:n €
setelin.
Kävin jossakin testissä, jossa todettiin haima-arvojen olevan koholla.
Mies tuli lähelleni, muttei halunnut rakastella.
Perjantai 25.5.2018 Kirjastoon
oli tullut neljä nuorta naista pyörätuoleilla. Sitten yksi avustettiin
ylös ja hän tuli katsomaan vitriiniä. Joku oli sotkenut järjestystä ja
laittanut sinne kuulumatonta tavaraa. Otin hiusklipseistä pitkiä,
tummia hiuksia.
Lauantai 26.5.2018 Karhunsalolla naapurissa, Koposessa.
Siellä lenteli mies pienellä koneella, jossa oli vain istuin ja
propelli. Hän halusi ostaa paikan.
Tiistai 29.5.2018 Juoksin lähimmäisteni kanssa kahta
karhua pakoon. Sitten toinen saatiin ammuttua ja leikkelin siitä
lihapaloja toiselle. Kun vaanimme kalliokielekkeellä pyssymiehen
kanssa, häneltä epähuomiossa putosi kivääri ja hänelle jäi vain jäitä
ampuva ase. Sitten huomasin alempana kankaaseen sotkeutuneen karhun
käpälän nykivän nukkuvaa Seijaa. Huusin.
Torstai 31.5.2018 Hilkka, Esko ja Pentti olivat kaivaneet
kallioon matalan kuilun ja tehneet luolan seinälle kiipeilypaikan.
Pieni Mikakin oli paikalla.
Nähhään :)