"Rakkaus on riskin ottamista. - Jos avioliitossa on pitkämielissyyttä, keksi uus harrastus, uus resepti, uus tapa kerttoo puolisolles, "Mie rakastan sinnuu."


Kaikkialla sattuu ja tapahtuu

  Päivät lyhenivät talven lähestyessä ja ilmat kylmenivät, ennustellen lumen tuloa. Sitten, eräänä aamuna leijaili suuria lumihiutaleita hiljalleen maahan, saaden sen nopeasti valkeaan vaippaansa. Pitkin päivää lunta satoi, milloin enemmän milloin vähemmän.
  Seuraavana päivänä aurinko pilkisteli pilvien lomasta uhaten sulattaa vastasataneen lumen, mutta tuuli puhkui kylmyyttä, heikentäen auringonsäteiden lämpöä. Seuraavan viikon aikana lunta satoi joka päivä. Lopulta eräänä aamuna lunta ei tuiskuttanutkaan kuten muina aamuina. Siihen mennessä oli kertynyt noin kaksikymmensenttinen lumivaippa ja edellisyön jälkeen sai taas tehdä lumitöitä. Sanna rupesi lumen luontiin ennen aamiaista ja sai hommansa melkein päätökseen, kun kutsuttiin syömään.
- Minulle tuli mieleen tuolla lumia luodessa, että olisiko teillä ylimääräistä rekeä tai jotakin sellaista, Sanna kysyi ruokapöydässä.  -  Olisi varmaan hyvä totuttaa Jysky vetämään perässään edes jotakin. Vai mitä mieltä olette?
- Kyllä. Se olisi hyvä idea. Mutta onkohan sitä ennen pidetty kärryjen tai rekien edessä, muuten sinulle tulee kova urakka tyttöseni, Tauno epäili ja sanoi viimeisen sanan silmää iskien. Sanna näytti kieltään ja syventyi sitten ruokalautaseensa. Veikko rupesi puhumaan, mietittyään ensin hetken.
- Kyllä tuolla tallin vanhassa varastohuoneessa pitäisi olla pieni reki, mutta se saattaa olla liian pieni Jyskylle. Aisat joutuisi varmaankin uusimaan. Eiköhän tuota joutane syönnin jälkeen katsomaan.
  Ruokailtuaan, Veikko, Tauno ja Sanna vetivät nutut niskaansa ja lähtivät suunnistamaan varastolle. Ja siellähän se reki seisoi tomukerroksen ja kaiken muun romun alla. Rekeen oli koottu kaikenlaista purkkia ja purnukkaa. Hetken raivauksen jälkeen sieltä paljastui hieman kolhiintuneen näköinen, mutta muuten kunnossa oleva musta reki.
- Sehän on kaunis . . . ja kauniimmaksi saisi maalaamalla sen uudestaan mustalla, huokaili Sanna.
- Entäs nuo aisat? Luuletko Jyskyn mahtuvan niiden väliin? Veikko kysyi tytöltä. Sanna mittaili katseellaan aisoja ja meni lopulta itse niiden väliin.
- Saattaa se just ja just mahtua, mutta ei varmaankaan olisi pahitteeksi jos niitä saisi hieman levitettyä. Ja pituutta täytyy ehdottomasti jatkaa . . . hmm . .puoli metriä . . luulisin.
- No, sitten täytyy käydä mittaamassa Jysky ja . . . Tauno aloitti.
- Samahan se on jos viedään reki ulos ja mitataan hevosella. Vai mitä? Sanna huomautti.
- Samahan se.
He raivasivat tietä oviaukolle ja rupesivat sitten hilaamaan rekeä päivänvaloon. Tuokion rehkimisen jälkeen se seisoi lumella tomuisena ja likaisena. Sitten Sanna alkoi pestä sitä lumella. Veikko kävi luudan ja puhdisti rekeä sisäpuolelta.
- Minä käyn hakemassa Jyskyn, jotta päästään kokeilemaan, sopiiko se aisojen väliin, Sanna sanoi ja lähti astelemaan aitauksen suuntaan, jossa suuri hevonen tepasteli lunta kuopien.
- Nyt pääset katsomaan rekeä ja jos hyvin käy, niin pian lähdetään sillä ajelulle, tyttö rupatteli hevoselleen ja pujotteli samalla tottuneesti marhaminnan sen päitsiin.
  Varastohuoneen edessä miehet odottivat tyttöä ja hevosta.
- Mitenkähän tässä käy, Tauno totesi päätään pudistellen.
- Minä en kyllä yhtään ihmettele, vaikka Sanna saisi sen ensimmäisellä kerralla aisojen väliin. Onhan hän jo niin paljon ollut tuon otuksen kanssa ja se tottelee tyttöä jokaisessa liikkeessä.
Samassa Sanna talutti Jyskyn näkyviin nurkan takaa. Hän hidasti hieman askeltaan rekeä lähestyttäessä ja rupatteli koko ajan jotakin eläimen korvaan.

Jatkkuu....


Tiistai 1.5.2018  Istuin Höijerin Jussin kyydissä ja ajoimme kapeaa, mutkaista metsätietä. Tulimme soramontulle, jossa kaksi nahkatakkista nuortamiestä ajeli. Toisella oli kevytmoottoripyörä ja toisella kolmipyöräinen. Söin jotakin kävellessäni heidän luokseen, enkä pelännyt. Sitten kysyin, mitäs pojat?

Kävelin Luhtapohjaan. Joku ajoi perässäni vihreällä autolla. Sisällä tuvassa lattialla makasi vauvani, sitten hän kierähti mahalleen, nousi seisomaan, otti yhden askeleen, käveli ja lopuksi juoksi. Kerroin tuosta Vienolle ja poika oli vasta kolme kuukautta.

Ajoin autoa Enon keskustassa. Kyydissä oli Pentti sekä joku muu. Kun pysähdyimme huoltoaseman luo, veli tuli kuskiksi ja minä siirryin apukuskin paikalle. Siinä oli siniset istuimet. Sitten huomasinkin seisovani keskusristeyksessä ja Pentti huristeli vaalealla Toyota Hiacella kirkolle päin. Enon keskusta oli muuttunut paljon, joten eksyin vähän. Joku
vanha mies istui kiikkutuolissa ja piteli sylissään iäkästä mustaa kissaa. Silitin sitä. Siinä oli valkeaakin. Mies sanoi, että se olisi saattanut purra kuin nuori koira. Ajattelin etten pelännyt sitä ja koira aisti henkisyyteni.


Keskiviikko 2.5.2018  Joku nainen yritti tappaa minut usein.

Kuorin mäntytukin tyveä. Sitten kuorinkin vahingossa korkeilla jaloilla olevaa kaappia. Sen jälkeen makoilin penkalla lumessa ja kuorin appelsiinia. Viskasin kuoret tien toisella puolella olevan pensasaidan yli, kunnes yksi tarttui aitaan, jota joku käristeli toholla pienten mäntyjen latvuksista. Hyppäsin aidan viereiselle, vyötäröön asti yltävälle penkalle ja otin kuoren palan samalla, kun paikalle saapui poikajoukko, jossa oli Schwartsin Valde. Kumarruin penkalta tielle ja tein kuperkeikan, että pääsin pois hangesta ja silloin kuului hyväksyviä huutoja.


Torstai 3.5.2018  Navetassa oli viisi vaaleaa, pitkäsarvista lihamullia, joista kaksi kulki irrallaan. Kävelin siellä avojaloin ja polkaisin lantakasaan.

Seurasin hiihtokisoja. Mies laski mäen pieni lapsi sylissään, joka meinasi pudota. Sitten seurasin mukana muita laskettelijoita.

Karhunsalolle tuli nuorimies. Sanoin terve. Hän sanoi, muistat minut. Kysyin häneltä,  tanssiiko ja hän myönsi, joten lähdin vinniltä etsimään oranssista tanssimekkoani. Sanoin Seijalle, että silittäisi. Mutta kun menimme alakertaan, Pentti tutki, että sulake oli palanut.


Sunnuntai 6.5.2018  Kerroin unessa unta: "Olin ostamassa riisipiirakoita 20 kpl, ehkä 25 tai 50. Myyjä laittoi osan pussiin ja sitten ne olivatkin Aku Ankkoja.

Hilkka oli Karhunsalolla vinnillä lattiaa mittailemassa, missä oli valkoisen pahvin päällä useita männynkäpyjä. Sitten tupa olikin erilainen, hirsistä rakennettu ja toinen samanlainen vieressä. Pöydällä oli useita astioita täynnä riisipiirakoita ja muutamia Aku Ankkoja. Olin tullut sinne lumista tietä, mutta siellä oli kesä ja Koposten mailla ajeli kaksi tyttöä mopolla. Etsin hammasharjaani. Menin etsimään takaverannan puolelta ja siellä oli useita ihmisiä seisomassa talon lähellä. Viereeni tuli punaviiksinen mies ja kysyi muistanko hänet.


Maanantai 7.5.2018  Yli kaksimetrinen mies, jolla oli vain pienet housut jalassa, kulki Karhunsalolla. Hänet otettiin kiinni ja kun hän oli pitkällään, hieroin hänen käsivarttaan ja rintakehäänsä. Mies puhui tuntematonta kieltä. Sitten huomattiin, että hänellä on käsissään viisi sormea. Sanoin, että hän on Jumalan valittu.

Olin leipomassa hillopullaa. Kun se kohosi, katselin oviaukosta ulos. Talvisella tiellä kulki keltaisia kuorma-autoja. Kuski katsoi tunteakseen. Hän ajoi tien laidasta toiseen. Olin rullannut paistoksen, muttei se sopinut uuniin, joten aukaisin sen ja rullasin toisinpäin leivinlaudalla, jonka olin laittanut punaisen autonromun konepellille.


Tiistai 8.5.2018  Olin Luhtapohjan portilla ja katselin tielle päin. Hieman etäämpänä tiellä seisoi keltainen auto.

Ronkaisen Lealla oli vauva ja sitä vainosi kolme miestä. Uin ja vedin perässäni jotakin ihmistä. Sitten olimme jossakin rakennuksessa, jonne johti kaksi ovea. Miehet tulivat sisään, mutta menivätkin vessaan. Vauva oli sängyllä sinisessä potkupuvussaan. Minua ahdisti ja itkin.


Keskiviikko 9.5.2018  Pojilla oli leluja levällään Karhunsalolla. Sanoin että heittäisivät pois mitä eivät tarvinneet. Sitten menin laittamaan vanhoja perunoita maakellariin. Itkin. Kun tulin ullos, tyttö kysyi itkenkö siksi, että Petri lähti? Nyökkäsin.






Taikatemppuilija? = Erehystä ja petosta.


Torstai 10.5.2018  Nousin talvella taksiin ja rahastaja antoi minulle suklaamunan ja muutaman kolikon. Nauroin. Ajoimme jyrkkää kylätietä, kun pyörät rupesivat sutimaan. Nousin kyydistä ja katsoin kun rahastaja teki taikatempun ja joku nainen sai kolme suklaamunaa.

Joku mies halusi rakastella kanssani, mutta minä en. Toinenkin mies oli ihastunut minuun. Suuri perhe oli syömässä seisovasta pöydästä. Minulla ei ollut nälkä, mutta otin lopulta appelsiinin puolikkaan, mikä oli hieman hapan.


Perjantai 11.5.2018  Nukutin Luhtapohjassa pientä poikaa. Kun katsoin ikkunasta ulos, exä makoili lumessa valkean peiton alla ja vinkkasi, että minun olisi pitänyt mennä sinne. Myöhemmin hän makoili viereisessä huoneessa. Katsoin ikkunasta ulos ja siellä oli vihreä postilaatikko.


Lauantai 12.5.2018  Kaupassa ostotilanne ja pelko, että joudun vankilaan.


Sunnuntai 13.5.2018  Istuin auton kyydissä syksypimeällä ja ajoimme Karhunsalon koululle. Pihamaalla roikkui johto maassa. Ajoimme sen yli ja käännyimme takaisin tolpan toiselta puolelta.

Kuljin kaupungilla sinisen tyynyn kanssa kapeilla, lumisilla kujilla. Umpikujan jälkeen nousin kulmauksen aukosta jonkun sotilaan jalkoihin. Sitten minut vei tanssiin pitkä mies, jonka viikset olivat keltaiset ja tukassa oli sinistä ja oranssia.


Maanantai 14.5.2018  Talvella kaupungilla.

Isä ja äiti olivat rakentaneet lisähoneen ja muuttaneet huonekalujen järjestystä.


Keskiviikko 16.5.2018  Minun piti vaihtaa kuukautisside, mutta WC tuntui aina olevan varattu.

Olin menossa vihille. Valkea hääpukuni oli ruskeassa pukupussissa. Hilkka oli kirjoittanut paperille ohjeita. Jännitti.


Lauantai 19.5.2018  Kuljin Petrin ja Tapanin kanssa jossakin varastossa, jossa oli vähän nokea. Olimme menossa poispäin, kun tulimme ensin umpikujaan, mutta pääsimme lopulta ulos. Maisema ei ollut tuttu. Lähdimme kuitenkin kiipeämään jyrkkää valkoista tietä. Tulimme kalliolle ja keikuin reunakivellä, kun näin edessäni kallionkolossa ison norsun. Kaksi
muuta oli ylempänä tasanteella. Sanoin jotakin ystävällisesti kolossa olevalle ja se hävisi. Kun olin päässyt mäen laelle asti, siellä asui parissa talossa mustalaisia. Ajattelin, että tätä se minun uneni tiesi. Talojen takana oli suuri vesistö, jota ihmettelin. Pojatkin tulivat siihen jostakin.






Kuiske? = Petollissii seurakumppaneita.


Maanantai 21.5.2018  Olimme exän kanssa eronneet, mutta asuimme yhdessä. Hän kuiskasi jotakin korvaani aamulla, kun olin heräilemässä. En saanut selvää. Kun nousin ylös, talo oli täysi naapureiden ihmisiä. Yhdessä huoneessa oli useita lapsia, jotka olivat ottaneet laatikostosta isoja poikien väritettyjä kuvia ja katselivat niitä lattialla. Huoneessa oli myös eronnut
konstaapeli, joka oli katsellut minua "sillä silmällä". Vaihdoin päälleni päivävaatteita ja lattialle putosi kaksi ylimääräistä vaaleaa alushametta. Kävin vielä huoneessa, jossa olin nukkunut. Siellä oli lähekkäin kaksi sänkyä. Nukuimme siis erillään.


Tiistai 22.5.2018  Kuljin jossakin asuinalueella. Siellä oli myös mies, jonka kanssa oli ihastusta molemmin puolin. Pikkutyttö oli kateissa ja huusin kovaa: "Hanii!" Sitten muutkin huutelivat. Lopulta tytön veli löysi hänet puron uomasta harmaalaikukkaiseen huopavilttiin kääriytyneenä ja kantoi pois. Asunnon lähellä viskasin maahan vaalean putken pätkän, mikä oli melkein ympyrän muotoinen.


Keskiviikko 23.5.2018  Keittiön ikkunasta näin täysikuun.

Ajoimme exän kanssa jonnekkin ja sitten hän nukkui sängyssä.

Jossakin työväentalolla laitoin nimeni kiertävään listaan, mutta minulta ei otettu 10 € maksua. Olkalaukussani oikaisin vihreän 5:n € setelin.

Kävin jossakin testissä, jossa todettiin haima-arvojen olevan koholla.

Mies tuli lähelleni, muttei halunnut rakastella.


Perjantai 25.5.2018  Kirjastoon oli tullut neljä nuorta naista pyörätuoleilla. Sitten yksi avustettiin ylös ja hän tuli katsomaan vitriiniä. Joku oli sotkenut järjestystä ja laittanut sinne kuulumatonta tavaraa. Otin hiusklipseistä pitkiä, tummia hiuksia.


Lauantai 26.5.2018  Karhunsalolla naapurissa, Koposessa. Siellä lenteli mies pienellä koneella, jossa oli vain istuin ja propelli. Hän halusi ostaa paikan.


Tiistai 29.5.2018  Juoksin lähimmäisteni kanssa kahta karhua pakoon. Sitten toinen saatiin ammuttua ja leikkelin siitä lihapaloja toiselle. Kun vaanimme kalliokielekkeellä pyssymiehen kanssa, häneltä epähuomiossa putosi kivääri ja hänelle jäi vain jäitä ampuva ase. Sitten huomasin alempana kankaaseen sotkeutuneen karhun käpälän nykivän nukkuvaa Seijaa. Huusin.


Torstai 31.5.2018  Hilkka, Esko ja Pentti olivat kaivaneet kallioon matalan kuilun ja tehneet luolan seinälle kiipeilypaikan. Pieni Mikakin oli paikalla.

Nähhään :)